Sääskjärven valuma-alueella tehdään kokonaisvaltaista vesienhallintaa

- Sääskjärvi on matala ja runsasravinteinen järvi ja sen ekologinen tila on välttävä. Lisäksi sen ympärillä on paljon maatalousmaata, joten se oli hyvä kohde hankkeelle”, toteaa ProAgrian ympäristön valtakunnallinen huippuosaaja ja iittiläinen maatalousyrittäjä Netta Leppäranta.

Hankkeen toimet ovat tähdänneet alueen parempaan vesienhallintaan, lisääntyneeseen hiilensidontaan ja peltojen kasvukunnon edistämiseen. Näillä toimilla pyritään vähentämään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja parantamaan vesistön ekologista tilaa. Toiminnassa on huomioitu myös kalatalous ja luonnon monimuotoisuus.

Hanke herätti uinuvan ojitusyhteisön uuteen eloon

Ojitusyhteisöt on perustettu ojituksesta johtuvien asioiden hoitamista varten ja vesilain mukaan niiden on huolehdittava ojien kunnossapidosta. Suomessa on noin 20 000–25 000 ojitusyhteisöä ja niistä vain noin 5 % on aktiivisia. Voimme siis todeta, että peruskuivatuksen rakenteiden korjausvelka on merkittävä. Peruskuivatuksella luodaan edellytykset paikalliskuivatukselle, joita ovat muun muassa piiri-, sarka- ja salaojitukset. Peruskuivatus voi olla valtaojien kaivuuta ja perkausta, pienehköjä pengerryksiä sekä purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Sääskjärven ojitusyhteisöön kuuluvat maanomistajat, jotka omistavat maata ojitusyhteisön hyötyalueella eli hyötyvät alueen peruskuivatuksesta. Kustannukset jakautuvat saatavan hyödyn mukaisesti perustuen pinta-alaan, maanarvojyvään ja kuivatusjyvään, joissa huomioidaan alueen koko, maankäyttömuoto ja korkeustaso.

Sääski-hankkeen osatoteuttajana toimii KVVY - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Vesitalouden asiantuntijat Mikko Ortamala ja Tiina Nuortimo ovat herättäneet hiukan uinuvankin Sääskjärven valuma-alueen ojitusyhteisön uuteen eloon. 

 - Olemme päivittäneet osakasluettelon, uudelleen järjestäytyneet ja kokoustaneet. Annamme yhteisölle tarvittavaa tukea ja neuvontaa”, toteaa Mikko Ortamala. 

-  Lähdimme liikkeelle nykytilan kartoittamisesta, teimme konkreettisia mittauksia ja suunnitelmia esimerkiksi uomien mitoituksista ja perkaustarpeista, Nuortimo jatkaa. 

Iittiläinen viljelijä Petri Lintukangas on Sääskjärven valuma-alueen ojitusyhteisön jäsen. Hän tunnistaa hyvin ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ruuantuotannolle ja maatalouden kiristyvälle kannattavuustilanteelle. Tukalan taloustilanteen aikaan, myös ojitusyhteisössä käytetään investointien suhteen suurta harkintaa. 

- Tiedostamme kuitenkin vesienhoidon ja peruskuivatuksen tärkeyden. Siitä nyt ei vaan voi tinkiä, toteaa Lintukangas. 

Kaiken perusta on se, että vettä on riittävästi, mutta ei liikaa.

Valuma-alueen viljelijät ovat ottaneet neuvonnan mielellään vastaan ja ovat tiedostaneet kuivatukseen liittyvät ongelmat

Hankkeen päätoteuttajan ProAgria Etelä-Suomi ry:n rooli on neuvoa valuma-alueen maatalousyrittäjiä parantamaan peltojen kasvukuntoa, rakennetta ja sitä kautta sitomaan hiiltä sekä parantamaan vesistön ja ympäristön tilaa. Osa alueen viljelijöistä on tiedostanut kuivatukseen liittyvät ongelmat. 

- Jos pelto on kovin tiivistynyt märkyyden ja epäedullisten viljelytoimien vuoksi, syntyy eroosiota ja esimerkiksi kalliit lannoitteet siirtyvät rehevöittämään vesistöjä” Leppäranta toteaa. 

- Peltomaan hyvästä rakenteesta hyötyy sekä viljelijä, että ympäristö, hän jatkaa. 

Hyväkuntoisen maan rakenne toimii kuin pesusieni, joka säätelee vesimäärää kasvien ympärillä. Nämä asiat korotustuvat entisestään, kun sään ääri-ilmiöistä tuleekin uusi normaali. Vuoden 2023 kasvukausi antoi tästä jo esimakua. Kesäkuu oli kuiva ja kuuma ja sadonkorjuuaikaan pellot lähes uivat vedessä. Leppäranta sekä toinen ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija ja elimäkeläinen viljelijä Elina Valkeinen ovat tehneet tilakäyntejä valuma-alueella toimivien viljelijöiden luona. Suurin osa viljelijöistä onkin tuttuja heille jo entuudestaan. 

- Tutkimme peltomaan rakennetta, katsoimme viljelyteknisiä asioita ja viljelykiertoa. Niiden pohjalta olemme yhdessä viljelijöiden kanssa miettineet millaisilla muutoksilla peltomaan rakennetta, ja viljelytoimia voisi parantaa ja sitä kautta koko Sääskjärven valuma-alueen tilaa, Leppäranta kertoo.

Toimenpiteisiin tiloilla onkin jo ryhdytty muun muassa ottamalla kerääjäkasveja- ja viherlannoitusnurmia viljelyyn sekä monipuolistamalla viljelykiertoa ja järkevöittämällä maan muokkausta.

Kaikki hyötyvät, kun vettä käytetään ja johdetaan valuma-alueella viisaasti

Vesienhallinta näkyy ja tuntuu oikein toteutuessaan monella eri tavalla. Mökkiläinen saattaa havaita sen parantuneena vedenlaatuna mökkinsä rannalla. Kun vesi ei enää pese peltoja, saa viljelijä parempia satoja. Kiinteistövahinkojen riski pienenee, kun vettä ohjataan hallitusti rankkasateiden ja sulamisvesien aikaan. Kalakannat hyötyvät järvien paremmasta ekologisesta tilasta. Isossa kuvassa vaikutusta voi olla jopa bruttokansantuotteeseen, kun vajaatuottoisuus vähenee. Hyvällä yhteistyöllä asioihin on mahdollista vaikuttaa. Mikko Ortamalan mukaan ideaalitilanne on se, että suojeluyhdistykset, osakaskunnat ja ojitusyhteisöt sekä muut saman veden parissa työskentelevä tahot voisivat yhdessä parantaa alueen vesienhoitoa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. 

- Sellaista seppää ei löydykään, joka osaisi kaiken, vaan näissä asioissa tarvitaan sektorien ylittävää yhteistyötä, hän toteaa. 

Sääski-hanke vastaa juuri tähän. Sekä hankkeen toteuttajilla, että ohjausryhmän jäsenillä on monipuolinen tietotausta vesienhallinnasta. Monenlaista yhteistyötä hanke on jo poikinutkin. Viimeisimpänä Kauhalanjoella järjestetty tilaisuus, jossa tutkijat, vesitalouden asiantuntijat, ELY-keskusten virkamiehet sekä viljelijät pohtivat saman pöydän ääressä ratkaisuja kokonaisvaltaisempaan vesienhallintaa.

- Hankkeen tarkoitus on auttaa alkuun. Työ alueella jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin, toteaa Mikko Ortamala ja jatkaa: 

- Valuma-alueella tehtävät toimet, niistä saatava tieto ja kokemukset voivat toimia esimerkkinä muiden valuma-alueiden kokonaisvaltaisempaan vesienhoitoon.

Artikkeli on julkaistu alun perin Iitinseutu-lehdessä