Reseptissä menestykseen on tehokkuutta, laatua ja vastuullisuutta

Jaana ja Juha Hakomäki ovat maatalousyrittäjänä Piglet Oy:n maatilalla Kauhavan Alahärmässä. Tilakokonaisuudessa on 500 emakon ja 800 lihasian hybridisikalan lisäksi 150 hehtaaria peltomaata. Pelloillaan he viljelevät ohraa, kauraa, ruisvehnää sekä sokerijuurikasta. Tuotettu vilja menee possujen rehuksi ja sokerijuurikas myyntiin. 

Kate ohjaa kasvivalintoja
Viljan viljelyn kannattavuutta tilalla ei koeta riittäväksi hyvilläkään sadoilla. Kasvivalintoja ohjaa kate - Sokerijuurikasta on tilalla viljelty jo neljän vuoden ajan. Seuraavalle vuodelle tilalla on suunniteltu tärkkelysperunan viljelyn aloittaminen. 

”Tarkoituksena olisi muodostaa jonkinlainen kombo, jossa viljelyssä on sekä sokerijuurikasta että tärkkelysperunaa. Ehkä tulevaisuudessa peruna korvaa juurikkaan, mutta se jää nähtäväksi.”

Alahärmässä on sokerijuurikkaan- ja perunannoston rahtipalvelu. Se on madaltanut kynnystä aloittaa näiden kasvien tuotanto. Pohdinnassa on ollut myös lisätä yhteistyötä lähialueen viljelijöiden kanssa.  Yhteistyötä tila tekee tällä hetkellä konevuokrauksen lisäksi lannan luovutuksen ja viljan oston kautta. Lietteen levitys hoituu paikallisen urakoitsijan toimesta.

Viljanlaatu osana ruokintaa
Tilalla pyritään tuottamaan emakoille ja vieroitetuille porsaille mahdollisimman hyvälaatuista ohraa. Lähtökohtina ohrille on 70 kg hehtolitrapaino ja riittävä valkuaispitoisuus. Tätä huonompilaatuisen ohran hän syöttää muille sioille. 
Neljä pyöreää siiloa ja 14 kuivurin sisällä olevaa siiloa mahdollistavat viljaerien laadullisen valikoinnin. Laadunseurantaa kosteuden ja hehtolitran puolesta Hakomäki suorittaa jokaiselle kuivauserälle. 

”Näin saadaan hyvät viljat pidettyä erillään muista, sama menetelmä pätee ostoviljaan”, Hakomäki täydentää. 

Viljanäytteitä siiloista otetaan kerran kuukaudessa ja samalla päivitetään ruokintasuunnitelma. Koska kaikki rehut valmistetaan tilalla, on itse ruokinta suoraviivaisempaa. Ruokinnansuunnittelua on helpottanut tilan saama APP-vapaus, josta Hakomäki on ylpeä. APP-vapaalla tilalla ei esiinny paiseista keuhkokalvontulehdusta. Suomessa ei ole montaa APP-vapautta saanutta sikalaa.
Hakomäki kertoo sertifikaatin muuttaneen sikalan luonnetta. Tautivapaa sikala mahdollistaa ruokinnan tarkan suunnittelun.

Selkeyttä tukipolitiikkaan
Maatalouden tuottajahinnat ovat alhaisia, joten tilan tuotantosuunnitelmaa ohjaa pitkästi kustannustehokkuus kaikilla sektoreilla. Ennakointi on välttämätöntä, ja Hakomäki toivoo pidemmän aikavälin selkeyttä tukipolitiikkaan, jotta tilasuunnittelu olisi luotettavampaa.

Vastuullista työtä

Pigletin tilalla vastuullisuus näkyy eläinten terveyden edistämisessä, tehokkaassa rehunkäytössä ja muun muassa energiankäytössä.  Aurinkopaneelit ja maalämpöpumppu jäähdyttävät lietekuilut. Se vähentää sekä ammoniakkipäästöjä että tuuletustarvetta. Kiertotaloutta tilalla harjoitetaan tilan lähilohkojen osalta hyödyntämällä omaa lantaa ja kaukaisemmille lohkoille vastaanotetaan lannoitetta biokaasulaitokselta. Omalle lannalle tilalla tehdään painovoiman avulla separointia, jolla eroteltu fosfori voidaan hyödyntää sokerijuurikkaalle. Sokerijuurikkaalla on korkea lannoitustarve, mutta sitä pidetään erinomaisena hiilensidontakasvina. 

Pellon on kannettava itse itsensä ja sikalan itse itsensä!”