Puinnit hyvässä alussa – toiveissa poutainen syksy sadonkorjuulle

Puinnit ovat alkaneet Etelä-Suomessa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Erikoiskasveista on alkanut myös kuminan puinti. Syysviljoista rukiin ja syysvehnän sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät. Pohjanmaalla odotetaan hyvää satoa syysvehnästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät koko maassa.

Viljan laatu näyttää tällä hetkellä hyvältä, mutta suuria vesisateita tai ukkoskuuroja kasvustot eivät enää kestä. Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat mm. sadon kuivauksesta. Toiveissa siis on, että syksy olisi poutainen, jotta tärkeä sato saataisiin korjattua pelloilta hyvissä olosuhteissa.

Voimakkaat sadekuurot ja kuivuus koetelleet kasvustoja

Sateita on saatu hyvin vaihtelevasti koko maassa. Sademäärissä on ollut suuria vaihteluita myös maakuntien sisällä. Eniten on satanut Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, ja sade on tullut paikoin voimakkaina kuuroina. Esimerkiksi elokuun alussa Etelä-Pohjanmaalla tuli päivässä yli 90 mm vettä. Kovimmat kuurot lakoonnuttivat viljaa pahoin, mikä voi johtaa sateisella korjuukaudella sato- ja laatutappioihin.

Kuivuus on vaivannut ja aiheuttanut satotappioita erityisesti Etelä- ja Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnan alueella. Myös Keski-Pohjanmaalla kuivuus haittasi erityisesti nurmisadon kehittymistä, kun kasvu oli hidasta ja kituvaa. Kuivuus on aiheuttanut viljoilla myös jälkiversontaa. Kasvukausi näyttää olevan koko maassa noin viikon keskimääräistä jäljessä.

Kuivaheinän korjuulle osui tänä vuonna hyvät olosuhteet. Korjuu ajoittui juhannuksen jälkeiselle ajanjaksolle ennen kuin sateet keskeyttivät sen. Laadullisesti ja määrällisesti kuivaheinää saatiin hyvin koko maassa.

Toisen säilörehusadon korjuu on hyvässä vauhdissa. Alueet, joihin sadetta on saatu hyvin, on sadon määrä ollut hyvä. Sateisen sään vuoksi kuitenkin laatuvaihtelut ovat suuria. Hyvään säilörehusatoon on päästy Pohjanmaan maakunnissa ja Keski-Suomessa. Kuivuudesta kärsineillä alueilla, kuten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, sato on jäänyt välttäväksi. Kolmanteen satoon on hyvät mahdollisuudet, jos pellon kosteusolosuhteet ovat hyvät. Moni karjatila aikoo ottaa kolmannen säilörehusadon, jos syksyn olosuhteet ovat suosiolliset.

Laosta huolimatta toiveissa keskimääräinen sato

Tänä kesänä on saatu paikoin voimakkaita sadekuuroja, minkä vuoksi viljaa on laossa pitkin Suomea iso määrä. Syysviljat ovat menestyneet hyvin kesän aikana erityisesti Pohjanmaan maakunnissa. Suurien talvituhojen vuoksi Etelä- ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan alueella syysviljamaat jouduttiin kylvämään uudelleen. Säästyneet syysviljat ovat kohtalaisen hyviä, vaikka satomäärässä jäädään korkeintaan keskimääräiseen. Toissa viikon rankka sadekuuro lakoonnutti pahoin ruista Pohjanmaan maakunnissa, ja suuri osa rukiista on laossa. Syysvehnällä tilanne on parempi. Kevätviljoista kovista sateista ovat kärsineet erityisesti kauran heikkokortiset lajikkeet. Öljykasveista eniten lakoa on pohjalaismaakunnissa. Myös herneistä noin viidesosa on lakoontunut.

Talvituhojen takia pieneksi jääneestä syysöljykasvialasta on päästy puimaan syysrypsiä. Sato on ollut hyvä ja se on saatu korjattua kuivana. Kevätöljykasvien kasvu on vielä kesken ja niiden korjuu ajoittuu aikaisintaan syyskuun alkuun. Kevätöljykasvit ovat lakoontuneet pahoin Pohjanmaan maakunnissa.

Herne ja paikoin härkäpapukin ovat kasvaneet tänä vuonna hyvin. Härkäpapu kuitenkin kärsi kuivuudesta enemmän kuin herne. Herne on alkanut kypsyä puintikuntoon, mutta korjuuta saadaan odottaa vielä. Palkokasvien, kuten herneen sadon onnistuminen on tärkeää, jotta saisimme parannettua valkuaisomavaraisuuttamme. Perunalla sato-odotukset ovat kohtalaiset koko maassa. Sokerijuurikas on menestynyt keskimäärin hyvin, ja sato-odotukset ovat hyvät.

Viljan, kuten muidenkin satokasvien, toteutuneista satomääristä saadaan parin viikon sisällä lisää tietoa. Tällä hetkellä arvioidaan päästävän keskimääräiseen satoon, mikä on tärkeää viime katovuoden jälkeen kotimaisen huoltovarmuuden ja varastojen täydentämisen takia.

Hyvälaatuista marjaa saatavilla

Herukan pääsatokausi on meneillään ja konekorjuu on täydessä vauhdissa herukoiden päätuotantoalueella Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Herukan poiminnat on aloitettu myös Itä-Suomessa. Ensimmäiseksi poiminta aloitettiin käsin keräten ja konepoiminta alkaa toden teolla tästä viikosta eteenpäin. Mustaherukoilla on pitkän kukinnan takia kypsyminen hieman epätasaista. Marjojen laatuun ovat myös paikoin vaikuttaneet sadekuurot. Tällä hetkellä korjataan myös vadelmaa ja pensasmustikkaa. Marjoja kypsyy nyt nopeassa tahdissa koko maan viljelmillä ja pääsatokausi on pian kääntymässä lopuilleen. Mansikan pääsatokausi on jo ohitse, mutta avomaalta korjataan vielä pieniä määriä myöhäislajikkeiden satoa. Tunneleissa jatkuu mansikan ja vadelman satokausi vielä pitkään. Marjoja on vielä runsaasti saatavilla ja ne ovat nyt hyvän laatuisia ja makuisia, joten kannattaa käydä sankoin joukoin marjaostoksilla.

Ahvenanmaan omenatarhoissa ovat jo aikaisimman lajikkeen Genovan omenat pääosin korjattu ja tällä hetkellä korjataan Julyred- ja Nana-lajikkeiden omenasadot. Kesäomenien sato arvioidaan hyväksi, hiukan viimevuotista ennätyssatoa pienemmäksi. Jos syksy jatkuu Ahvenanmaalla kuumana ja vähäsateisena, se voi vaikuttaa kypsyvien omenien kokoon. Myös syyslajikkeiden satonäkymät ovat tällä hetkellä hyvät.

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Nyt kannattaakin hyödyntää tuoreita kotimaisia hyvälaatuisia vihanneksia ruoanlaitossa. Parhaillaan korjataan ainakin kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, punajuuren, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Myös varastovihannesten korjuu on alkamassa ja satonäkymät ovat hyvät. Pakasteherneen ja -pinaatin korjuu on meneillään ja jatkunee ainakin elokuun loppuun. Ahvenanmaalla sipulin korjuu on alkanut ja sato-odotukset ovat siellä keskimääräiset tai keskimääräistä pienemmät pitkän hellejakson vuoksi. Vihannekset ovat pääosin hyvälaatuisia ja sato-odotukset ovat myös hyvät etenkin, jos viljelmillä on ollut kastelumahdollisuus heinä- ja elokuun hellejaksoina.

Lisätiedot

ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa ProAgrian verkkosivuilla http://www.proagria.fi. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari (juha-matti.toppari@proagria.fi, puh. 043 825 2806) ja Sari Peltonen (sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406) sekä puutarhakasvien osalta Nina Sevelius (nina.sevelius@slf.fi, puh. 043 824 8705).

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, p. 050 302 4670, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399
​​​​​​​Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo, p. 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092, Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197
Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Knut Andersson puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava kasvutilannekatsaus julkaistaan 30.8.2022.