Maittavaan rehuun potkua #syötävähyväsäilörehu-kilpailusta

Janakkalassa sijaitsevan Mty Alastalon tilan puikoissa on neljä sisarusta. Homma toimii - kaikki osaavat kaikkea, mutta jokaisella on omat vastuualueensa. Petteri Mäkelä on yksi yrittäjistä ja hänen vastuullaan on muun muassa kirjapito ja taloussuunnittelu. Tilalla on lisäksi töissä sisarusten vanhemmat ja osa-aikainen työntekijä. 

- Meillä on myös siinä mielessä hieno tilanne, että meillä on itsejärjestetyssä lomituksessa vakilomittaja, Petteri kertoo tyytyväisenä.

Tila investoi säännöllisesti - viimeisimpänä katetut laakasiilot

Tilalla on 200 lypsävää ja nuorkarjaa noin 100. Satatonnareitakin löytyy kahdeksan ja niistä vanhin ylitti juuri 135 tn rajan. Tilan vanhin lehmä, jo 17-vuotias, viettää eläkepäiviään tilan ”maskottina”. 

Tilan keskituotos on reilu 9000 kg ja keskimääräinen poikimakertojen määrä 3.5. Lypsävät pääsevät ulkoilemaan kesäisin ja umpilehmät myös talvella. Investointeja on tehty tilalla säännöllisesti - viimeisimpänä keväällä -23 valmistunut rakennus vasikoille. Säilörehupaalien tilalle on tullut katetut laakasiilot. 

- Työn määrä on sen myötä vähentynyt huomattavasti ja katos helpottaa, kun rehua ei tarvitse kaivaa lumen alta, toteaa Petteri. 

Tilalla on oma ajosilppuriketju ja rehunteon aikaan työntekijöitä tarvitaan vähintään viisi, jotta homma pelittää. Tilan lähes kaikki pellot ovat nurmella ja viljat ostetaan naapuritilalta. 

- Meillä on nurmialaa vain noin puoli hehtaaria lehmää kohden. Määrä on toistaiseksi riittänyt, mutta jos haluaisi varman päälle ottaa, niin pitäisi olla enemmän, Petteri pohtii.

Tavoitteena lypsylehmille hyvin sulavaa rehua

Keväällä alkaneessa #syötävänhyväsäilörehu-kilpailussa pyritään tekemään eläinten tarpeisiin soveltuvaa rehua. Kilpailu lanseerattiin Elinvoimainen maatila -hankkeessa keväällä 2023. Osallistujat määrittivät tavoitearvot D-arvolle, kuidulle ja raakavalkuaiselle. 

- Syötävänhyväsäilörehu-kilpailusta minulle vinkkasi LEANataan seosruokinta kuntoon -pienryhmässä ProAgrian asiantuntija Jenni Kivinen, sanoo Petteri.

Jennin kanssa Petteri on keskustellut muun muassa siitä, että lypsylehmien rehu voisi olla sulavampaa. Tähän tila halusi kiinnittää huomiota tänä vuonna. Ensimmäisen sato korjattiin kesäkuun puolessa välissä ja raaka-ainenäytteen mukaan D-arvo oli 759, raakavalkuainen 16 ja kuitu 518. D-arvon ja valkuaisen arvot ylittivät kilpailuun merkatut arvot. 

- Katsotaan miltä virallinen näyte näyttää, Petteri totesi. 

Kolmannen sadon teko sijoittui syyskuun lopulle. Syötävän hyvä säilörehu merkitsee tilalle ensisijaisesti hyvää maittavuutta, jotta hävikkiä ei tule liikaa. 

- Myös kuidun määrällä on suuri merkitys, jotta pötsi toimii, pohtii Petteri.

Ensi vuonna tilalla lannoitetaan nurmia kohdennetusti

Tilan nurmille levitettään lietelanta omalla kalustolla kaksi kertaa kasvukauden aikana. Lisäksi nurmet saavat ensimmäiselle sadolle 250-300 kg/ha Seleeni- tai Hivensalpietaria, kakkos- ja kolmossadolle Suomensalpietaria.

-Meillä on nyt uudet maa-analyysit ja erilaisia lannoitteita varastossa, joten ensi vuonna lannoitamme kohdennetusti”, Petteri suunnittelee.

Tilan maalajit eroavat toisistaan ja hivenissä, kuten rikin määrässä, on suuria eroja. Tilan lietealtaan pohjalle on laitettu ammoniumsulfaattia, joka talven aikana sekoittuu lietteeseen ja väkevöittää lietettä typellä ja rikillä.

Säilöntäaineita tila on kokeillut monipuolisesti. Happo on tuntunut varmemmalta kuin biologiset aineet. Viime vuonna rehua meni paljon hukkaan:. 

Laakasiilojen tiivistäminen erityisesti reunoilta oli haastavaa, mutta myös pinnalla oli useamman kymmenen sentin kerron pilaantunutta, harmitteli Petteri. 

Tänä vuonna tila kokeilee Säilömixiä, jonka teho ei perustu pH:n laskuun vaan säilöntäsuolojen käyttöön.

Löydä oman tilan tarpeisiin sopiva rehu

Syötävänhyväsäilörehu-kilpailu alkaa olla loppusuoralla ja raatimme valitsee parhaillaan kisan voittajan. Olipa voittaja kuka tahansa, paras rehu on tilakohtainen. Tärkeintä on löytää juuri oman tilan tarpeisiin sopiva rehu. ”Millaista rehu eläimeni tilaavat”? -ajatukseen kiteytyy koko kilpailu. 

Kilpailuun osallistumisen lisäksi tila on hyödyntänyt ProAgrian palveluita monipuolisesti. Asiakastiimissämme maidontuotannon asiantuntija Jenni Kivinen tekee tilalle muun muassa ruokinnan suunnittelua, energia-asiantuntijamme Juha Hiitelä on tehnyt tilalle biokaasutuotantoon liittyviä laskelmia ja kasvintuotannon asiantuntijan Henna Aapron Nurmi-pienryhmässä suunniteltu tilakohtainen nurmiseos on edelleen käytössä. Tila on ollut mukana useammassa pienryhmässämme.