Sähköinen taloushallinto säästää aikaa maatilan arjessa

Lauri teki tilakaupat isänsä kanssa maaliskuussa 2024. 18-vuotiaasta lähtien yrittäjänä toimineelle nuorelle miehelle oli luontainen uravalinta hypätä isänsä saappaisiin jatkajana. 

Tilan pääsuunta on kasvinviljelyssä ja kuivaheinän tuotannossa. Suurin osa tilan tuloista muodostuu polttopuumyynnistä ja metsänhoitotöistä. Koponen on suorittanut metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon. Hän suoritti maatalousalan koulutuksen vuoden mittaisena töiden ohessa.

Sähköinen taloushallinto on helpottanut yrittäjän arkea ja tuonut varmuutta tilan talouden seurantaan.

–    Sähköinen kirjanpito on tulevaisuutta ja ainut vaihtoehto. Tiedot jäävät ohjelmaan, josta kirjanpitäjä ja yrittäjä pääsevät niitä yhtä aikaa tarkkailemaan sekä keskustelemaan keskenään. Kaiken lisäksi se on helppokäyttöinen ja nopea työkalu, joka vähentää monia kirjanpidon työvaiheita ja pitää kuitit tallessa. Kaiken tämän lisäksi se myös säästää tulostuksesta aiheutuvia kustannuksia, Koponen korostaa hyötyjä.

Koponen tekee yrityksen laskut sähköisen taloushallinnon ohjelman kautta.
–    En näe syytä, miksi ikinä palaisin takaisin paperiseen kirjanpitoon, Lauri Koponen summaa.

Hallittuja investointeja ja tulevaisuuden suunnitelmia

Omistajanvaihdoksen jälkeen tilalle on suurimpana investointina hankittu polttopuukuivaamo jatkamaan Laurin yritystoiminnan jatkuvuutta puuntuotannon parissa. Tilan pihapiirissä on tehty paljon peruskunnostuksia ja saneerauksia rakennuksiin, sekä rakennettu varastorakennuksia. Suurimpana näistä lämpimän konehallin laajennus. Myös vanhemmasta konekannasta on luovuttu ja ostettu uusi traktori.

Peltokuuselan tilalla on viljelyksessä kaikkia viljalajikkeita 130 hehtaarin alalla omilla sekä vuokrapelloilla. 

Maatalousinvestointeja on myös tehty salaojittamalla peltoja. Koposen mukaan lähivuosina ei ole tarkoitus tehdä suuria investointeja, vaan seurata mihin suuntaan maatalous kehittyy ja sitä mukaa investoida järkevästi, jos tulee jokin selkeä suunta, mihin kannattaa hypätä mukaan.

–    Luomuviljely on käynyt mielessä. Myös emolehmätila olisi mahdollinen peltoalan puolesta, mutta en ole vielä niihin valmis sitoutumaan. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä yhteistyötä yhä enemmissä määrin Itä-Suomen kotieläintilojen kanssa rehuviljan osalta, yrittäjä tuumaa.

Talvisin Koponen tekee vuokrametsäkoneella töitä omissa metsissään.
Peltokuuselan tila on kautta aikojen tehnyt tiivistä yhteistyötä ProAgrian kanssa.

–    ProAgrian yleinen asiantuntemus maanviljelystä on todella toimivaa ja asiantuntijoilta voi aina kysyä mietityttäviä asioita. Tärkein hyöty ProAgrialta ovat olleet maatalouden peruspalvelut, kuten viljelysuunnitelmat ja tukihakujen teko, Koponen kertoo.