Maitotilalla kiinnitetään huomiota järkevään energian käyttöön

2 min lukuaika

Referenssit

Kimmo Kaskisen ja Stina Kurjen tilalla Punkaharjulla energia-asioihin on tartuttu aktiivisesti. Kahden lypsyrobotin maitotilalla energiaa kuluu noin 160 000 kWh vuosittain. Tilalla on tehty jo paljon energiatehokkuuden parantamiseksi, esimerkiksi ilmanvaihdossa, valaistuksessa ja lantakoneissa. Lisäksi aurinkosähköä saadaan omasta voimalasta.

Maitotilalliset Kimmo Kaskinen ja Stina Kurki navetassa.
Kuva: Liisa Heinonen.

– Kaikessa toiminnassa ollaan pyritty energiatehokkuuteen. Rehun jaossa on siirrytty sähköisiin laitteisiin, koneet pidetään kunnossa ja turhaa konetyötä tehdään mahdollisimman vähän, kertoo tilan isäntä Kimmo Kaskinen.

Tilakohtaiset energiansäästön mahdollisuudet

Tilan energian kulutus, tuotanto ja säästömahdollisuudet käydään kattavasti läpi energiasuunnitelmassa. Energia-asiantuntija käy paikan päällä ja huomioi tilakohtaiset ratkaisut.

– Saimme ProAgrialta apua energiaselvitykseen. Sairasen Jukka on käynyt tekemässä energiasuunnitelman meille ensimmäisen kerran jo kahdeksan vuotta sitten, ja viime vuonna sitä päivitettiin, Kaskinen sanoo.

– Kaskisen tila on edistyksellinen energiaratkaisuissa. He tähtäävät hyvin energiatehokkuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Energiatehokkuuden kehittäminen kannattaa ottaa kaikilla tiloilla tavoitteeksi, kertoo kasvintuotanto- ja energia-asiantuntija Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savosta.

Konehallin katolta sähköä maidontuotantoon

Bioenergialla lämpiävällä tilalla energiaomavaraisuudessa otettiin harppaus eteenpäin kesäkuussa, kun 60 kWp aurinkosähköjärjestelmä alkoi tuottaa sähköä tilan tarpeisiin. Vuositasolla arviolta 50 000–60 000 kWh tuottavan voimalan sähköä käytetään mm. lypsyroboteissa, täysin sähköistetyssä rehunjaossa ja valaistuksessa.

– Aurinkovoimalan tuotossa on päästy siihen, mitä on luvattu, kertoo Kaskinen tyytyväisenä.

Aurinkopaneelit Kimmo Kaskisen ja Stina Kurjen tilalla
Maitotilalla konehallin katto valjastettiin aurinkosähkön tuotantoon. Kuva: Liisa Heinonen.

Aurinkoenergia soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa sähkön kulutus painottuu kesään ja päiväsaikaan.

– Parhaimmillaan takaisinmaksuaika aurinkosähköjärjestelmille nykyisillä hinnoilla on 5–6 vuotta. Aika harva maatalouden investointi maksaa itsensä takaisin niin nopeasti, Sairanen toteaa.

Maatila voi saada 40 prosentin tuen uusiutuvan energian investointeihin. Aurinkoenergian suosio näkyy myös ELY-keskuksissa tukihakemuksien määrässä.

– Koko Suomen osalta elokuun maatalouden investointitukihakemuksista noin 40 % kohdistui energiantuotantoon. Etelä-Savossa tukihakemuksia energiantuotantoon tuli 12 kpl, joista kahdeksan koski aurinkoenergiaa, sanoo maaseutuasiantuntija Mikko Ukkonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Asiantuntija avuksi

– Lämmitystaparatkaisuja kysytään, tilat ovat vaihtamassa tai miettimässä energiatehokkaampaa, edullisempaa ja vaivattomampaa lämmitystapaa. Lisäksi kysytään omasta sähköntuotannosta ja sähkön säästämisen keinoista, kertoo Sairanen.

Sähkön hinnan nousu koettelee etenkin suorasähkölämmitteisiä kohteita, kuten mökkimatkailuyrityksiä. ProAgrian asiantuntijat auttavat yrittäjiä kaikin keinoin kannattavuuden parantamisessa. Neuvo-palvelu on maatilayritykselle edullinen tapa etsiä energiansäästökohteita, sillä viljelijä maksaa palvelusta vain arvonlisäveron.