Lännessä edetään kohti sadonkorjuuta vaihtelevissa oloissa

Syyskylvöiset kasvit hyvässä vauhdissa

Syyskylvöiset kasvit ovat selvinneet kesän haasteista pääosin hyvin. Sadonkorjuu on jo alkanut öljykasveilla, ja syysviljojen puinnit käynnistyvät laajemmin elokuun alkupuolella. Syyskasvit ovat hyötyneet kevään ja alkukesän kosteudesta ja juurtuneet hyvin, mikä on auttanut niitä kestämään myös kesän hellejaksoja. Kokonaisuudessaan syysviljat näyttävät lupaavilta.

Kevätviljoilla suurta vaihtelua

Kevätviljojen osalta tilanne on huomattavasti kirjavampi. Pitkä ja säiden puolesta haastava kylvökausi viivästytti monien kasvustojen kehitystä. Kylvöjä jouduttiin osittain tekemään turhankin kosteaan maahan, mikä heikensi orastumista ja altisti kasvit myöhemmälle stressille.  

Pellon rakenne, ojituksen toimivuus ja kylvöjen ajoitus ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi onnistumisen ja epäonnistumisen välillä. 

Hyvässä kasvukunnossa oleva pelto on selvinnyt ääriolosuhteista huomattavasti paremmin kuin tiivistynyt tai huonosti ojitettu lohko.

Nurmisadot vaihtelevat – toinen sato nosti esiin kasvupaikan erot

Vuoden 2025 nurmikasvustoissa on nähty paikoin erinomaista kehitystä, mutta satotulokset ovat jakautuneet epätasaisesti. Alkukesän viileät ja kosteat olosuhteet tukivat nurmen kehitystä, ja ensimmäinen sato oli useilla lohkoilla runsas ja laadukas.

Toinen sato korjattiin heinä–elokuun vaihteessa, ja kasvustojen kehitys vaihteli suuresti lohkokohtaisesti. Pohjois-Satakunnassa korjuu on sateiden vuoksi viivästynyt.

Parhaimmillaan kasvu oli tasaista ja hyvälaatuista, erityisesti lohkoilla, joilla kosteutta oli sopivasti ja pellon rakenne kesti koneiden painon. 

Sen sijaan rakenteeltaan heikosti toimivilla lohkoilla toinen sato jäi selvästi vaatimattomammaksi. Tilanne korostaa toimivan ojituksen, hyvän maan rakenteen ja oikein mitoitetun ravinnehuollon merkitystä nurmituotannon tasaisuuden ja sadon varmuuden kannalta.

Tautipaine ja laaturiskit vaativat valppautta

Kasvukauden lämmin ja kostea sää on lisännyt viljakasvien tautipainetta merkittävästi. Yksi keskeinen riskitekijä on DON-toksiini, jota kertyy erityisesti kauraan.

Elintarvikekäyttöön menevän vehnän, ohran ja rukiin DON-raja tiukkeni 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg), kun taas kauran raja-arvo säilyi ennallaan 1 750 mikrogrammassa kilolta.

Toinen merkittävä laaturiski on torajyvä, erityisesti rukiilla. Torajyvä sisältää alkaloideja, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja estää viljan hyväksymisen elintarviketeollisuuteen. EU:n uusien määräysten mukaan torajyvän sallittu enimmäismäärä rukiissa on laskettu 0,2 grammaan kiloa kohti, ja tämä muutos on astunut voimaan heinäkuussa 2025.

Puintikaudesta tulossa pitkä

Kevään haasteet näkyvät nyt kasvustojen kehitysvaiheissa: monien kevätkasvien tuleentuminen on vasta alkamassa, mikä viittaa pitkään puintikauteen. Sadon valmistuminen voi venyä pitkälle syksyyn, erityisesti myöhemmin kylvetyillä lohkoilla. Sadon laadun ja sadonkorjuun onnistumisen kannalta toivotaan nyt lämmintä ja kuivaa elokuuta.

Samalla helteisiin liittyy huoli rajuilmoista. Voimakkaat ukkoskuurot voivat lakoonnuttaa kasvustoja, heikentää sadon laatua ja vaikeuttaa puintia. Runsaat sateet voivat myös pehmentää pellot siinä määrin, että koneellinen puinti aiheuttaa maan tiivistymistä – ongelma, jonka vaikutukset voivat näkyä vielä vuosien päästä.