Kylvötöitä viimeistellään vielä – katseet kääntyvät kasvukauden toimenpiteisiin sadon onnistumisen varmistamiseksi

5 min lukuaika

Uutinen

Nurmi

Kylvötyöt on saatu pääosin päätökseen Suomessa. Edelleen on kesken ohran ja rypsin kylvöt Hämeessä, osin Satakuntaa ja pohjoisessa osassa Suomea. Viljojen kehitys on noin viikon myöhässä keskimääräisestä. Sateita on saatu pitkin Suomea, minkä vuoksi kylvötöitä on tehty pitkään. Sateet ovat kuitenkin tehneet todella hyvää kaikille kasvustoille. Viljelysuunnitelmiin ei ole tullut suuria muutoksia kevään syysviljakatastrofin jälkeen ja touko-kesäkuun vaihteen paikoin rankkojen sateiden jälkeen. Kevätrapsia on vaihdettu kevätrypsiksi ja myöhäisiä viljoja aikaisempiin lajeihin ja lajikkeisiin. Onneksi uusintakylvöjä tuhoutunutta syysvilja-alaa lukuun ottamatta ei ole tarvinnut paljoakaan tehdä. Viljan kylvöjä jää vain vähän tekemättä koko Suomessa erityisesti märkyyden vuoksi. Tällaisille pelloille riistakasvit ja nurmet ovat järkeviä vaihtoehtoja.

Kasvustojen kehitys nyt nopeaa

Pitkän kylvökauden vuoksi viljat ovat monessa eri kehitysasteessa. Ensimmäisiä rikkakasviruiskutuksia on tehty ja viimeisimmät kylvöt eivät ole vielä orastuneet. Viljan orastuminen on ollut pääosin tasaista koko Suomessa. Syysviljojen kunto on hyvin erilainen eri maakunnissa: Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ne ovat hyvässä kasvussa, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa talvesta selvinneet kasvustot ovat paikoin aukkoisia ja harvoja. Niiden sato ei tänä vuonna yllä keskimääräiseen satotasoon suurten rikkomisten vuoksi. Syysrypsi ja -rapsi ovat kukintavaiheessa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomessa. Syysruis on tullut tähkälle ja syysvehnä on lippulehdellä.

Kylvöjen jälkeen rikkakasviruiskutukset ovat alkaneet vauhdilla. Kasvien kasvu on nyt nopeaa koko Suomessa ja onkin tärkeää, että ruiskutukset tehdään ajoissa ennen kuin rikkakasvit kasvavat liian suuriksi eikä torjunta enää onnistu. Myös lisälannoitukset ovat tarpeen hyvissä kasvustoissa. Ohra on kärsinyt eniten suurista sateista. Paikoin ohrakasvustoissa näkyy keltaisuutta, mikä osoittaa, että pellolla on esiintynyt happikatoa. Sadekuurot olivat paikoin kovia ja vesi jäi seisomaan pellolle pitkäksi aikaa.

Nurmisadosta odotettavissa hyvä

Nurmisadon korjuu on alkanut Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa. Sadosta on odotettavissa hyvää lähes koko Suomessa. Sateet ovat parantaneet nurmen kasvua, ja kasvu on ollut nopeaa viime viikon aikana. Huonoin tilanne on Länsi-Suomessa, jossa nurmet ovat aukkoisia ja niitä on jouduttu korjaamaan täydennyskylvöin. Nurmen laatu arvioidaan hyväksi koko maassa. Kostea ja sateinen sää on tehnyt nurmille hyvää korjuun jälkeen ja sateet ovat välttämättömiä, jotta toinen sato onnistuisi hyvin. Kuivaheinän korjuu alkaa juhannuksen jälkeen koko maassa.

Ensimmäisistä varhaisperunoista on saanut nauttia jo hetken. Varhaisperunan sato on vähintään kohtalainen, ja Etelä- ja Itä-Suomessa hyvällä tasolla. Varastoperunan istutukset alkoivat myöhempään kuin tavanomaisesti ja istutuksia tehdään edelleen osin Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata.

Mansikan pääsato odottaa noukkijaansa heinäkuun alussa

Viimeviikkoisten sateiden ja lämpimämmän sään takia puutarhakasvien kasvu on nyt voimakasta. Alkukauden viileä sää on myöhästyttänyt kasvien kehitystä noin viikon keskimääräisestä. Kotimaista mansikkaa on jo jonkun aikaa ollut saatavilla kasvutunneleista ja kasvihuoneista. Saatavuus vaihtelee alueittain: esimerkiksi Etelä-Savossa poimitaan tällä hetkellä ensimmäiset mansikat tunneleista, kun taas Kainuussa todennäköisesti vasta juhannuksen tienoilla. Sää on suosinut pölyttäjiä, vaikka niitä on paikoitellen viileillä alueilla ollut keskimääräistä vähemmän. Mansikan kukinnan huipentuminen avomaalla lähestyy, ja suotuisilla alueilla kehittyy jo raakileita. Kasvustot ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja kukinnan aikaisia halloja ei ole ollut. Pääsatokausi näyttäisi koittavan tänä vuonna heinäkuussa.

Avomaavadelmat ovat monin paikoin alkamassa kukintaansa. Herukat ovat etelässä raakilevaiheessa ja pohjoisessa kukinta vielä jatkuu. Myös omenan raakileiden kehitys jatkuu hyvällä vauhdilla. Heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun, mutta näillä näkymin marjasadosta on tulossa hyvä.

Avomaan varhaisvihannesten satokausi pääsee kunnolla vauhtiin juhannusviikolla. Tarjolla on jo nippuvihanneksia sekä porkkanaa, retiisiä, kaalia ja sipulia. Etelä-Suomessa etenkin kaalit ja sipuli kasvavat erittäin hyvin. Salaatti on paikoitellen kärsinyt pakkasista harson alla, minkä takia kasvustot ovat joko jonkun verran tavanomaista jäljessä tai aukkoisia. Herneen kukinta on alkanut varhaisimmissa kylvöksissä.

Tuholaisia esiintyy tavanomaisesti ja niiden tarkkailu on tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Esimerkiksi mansikalla on havaittu vattukärsäkästä, hillanälvikästä ja ripsiäisiä. Mansikalla tulee tarkkailla vattukärsäkkäitä ja ripsiäisiä ja tehdä tarvittaessa torjuntatoimenpiteitä. Vihanneksilla kaalikoita liikkuu jonkin verran, joten tarkkailu ja torjuntatarpeen arviointi on tärkeää. Kirppoja on myös liikkeellä. Porkkanakemppien ja -kärpästen sekä pikkukaalikärpäsen lento on myös meneillään.

ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa http://www.proagria.fi

Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari (juha-matti.toppari@proagria.fi, puh. 043 825 2806) ja Sari Peltonen (sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406) sekä puutarhakasvien osalta Nina Sevelius (nina.sevelius@slf.fi, puh. 043 824 8705). Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, p. 050 302 4670, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo, p. 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092, Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400 484 305.

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Knut Andersson puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava kasvutilannekatsaus julkaistaan 16.8.2022.