Järvenojat investoivat eläinten hyvinvointiin

Järvenojat asettavat tavoitteita ja tekevät kovasti töitä niiden eteen. Järvenojan tilalla kokoontuu kerran vuodessa tilatiimi, jossa ovat tilan väen lisäksi asiantuntijat Katja Tulppo Fabalta,Heidi Kyösti Lehmälääkäreiltä ja Katja Kellokoski ProAgrialta. – Yhteistyössä on voimaa, kun kaikkien näkemykset auttavat kehittämään tilaa, toteaa Jarno Järvenoja. Tilan käytännöksi on muodostunut tapa kirjata seuraavan vuoden tavoitteet valkotaululle, joka on sopivasti kahvihuoneen seinällä. Tavoitteisiin on helppo palata vuoden aikana ja toteutuneet tavoitteet voi viivata yli. Nelikenttäanalyysi on ollut toimiva, koska siihen on mahdollista määrittää kaikkein kiireellisimmät työt ja toisaalta työt, jotka voi tehdä kaikessa rauhassa. Tavoitteena on ollut nostaa meijeriin menevän maidon määrää sekä parantaa utareterveyttä. Vuoden 2024 aikana utareterveys parani roimasti. Jarno kertoo, että aikaisempien utareterveyshoitojen määrä puolittui, ja tuulettimien myötä lehmien kintereet ovat pysyneet parempina. Tähän on vaikuttanut sekin, että parsimattojen reuna on hioutunut eikä hankaa enää niin paljon kuin uutena. 

Taajuusmuuntimet hintansa arvoisia 

Tuulettimissa on taajuusmuuntimet, jotka ovat Jarnon mielestä olleet hintansa arvoisia. Aikaisemmat puhaltimet puhalsivat koko ajan täysillä tai eivät ollenkaan. Täysillä puhaltavista tuulettimista kuului aikamoinen humina. Asennon sopiva löytäminenkin oli hankalaa, koska täysillä puhaltavat tuulettimet puhalsivat kuivikkeetkin parsista. Uusien tuulettimien tehojen säätöä tilan väki joutui harjoittelemaan. Aluksi tehot olivat 80 % maksimista. Tehoja laskettiin 75 %, minkä todettiin olevan sopiva. Puhaltimet puhaltavat talvellakin pienellä teholla, jolloin navetassa on tasaisempi lämpö. – Enää eivät ruokintavisiireitä avatessa pienimmät juomakupit jäädy, toteaa Jarno. Puhaltimien ansiosta ilmastointia voi pitää isommalla, jolloin kosteus poistuu navetasta. Se säästää navetan rakenteita pitkällä aikavälillä. Jarno kertoo myös kuivikkeen käytön vähentyneen jopa 20 %. 

Lämpöstressistä vain haittaa 

Lypsylehmien puolelta asennettiin vanhat puhaltimet hieho/umpipihattoon. Umpilehmät ovat tärkein ryhmä viilennystä ajatellen, koska lämpöstressaantunut umpilehmä syö huonommin ja todennäköisesti tiinehtyy seuraavalla lypsykaudella huonommin. Lämpöstressistä kärsineen umpilehmän tuotos seuraavalla kaudella voi olla jopa 500–1000 kg pienempi kuin normaalisti. Myös sikiö kasvaa heikommin heikentyneen aineenvaihdunnan takia. Järvenojan tilalla hedelmällisyyden tunnusluvut ovat huippuluokkaa. Tiineenä 100 pv poikimisesta on ollut jo pitkään keskimäärin 75 %. 

Investoinnit hyvinvointiin kannattavat 

Eläinten hyvinvointia parantamalla myös työt navetassa helpottuvat. Jarno kertoo, että eläinten hoitotyötä on ollut selvästi vähemmän, samoin erottelumaitoja. Terveenä eläin myös tuottaa hyvin. Työhönsä sitoutunut tuottaja varmistaa eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet, seuraa eläinten terveydentilaa ja pitää ammattitaitonsa ajan tasalla. Myös tuottajan omalla jaksamisella ja hyvinvoinnilla on vaikutusta siihen, miten eläimet voivat.

Järvenojan navetassa puhaltimet puhaltavat talvellakin pienellä teholla, jolloin navetassa on tasaisempi lämpötila. Kesällä tuulettimien taajuusmuuntimet takaavat sen, että navetassa säilyvät eläimille sopivat olosuhteet helteelläkin. 

Lypsylehmien navetassa tuuletin pyörii jatkuvasti 17 Hz:n taajuudella. Tuuletin nostaa kierroksia 14°C lämpötilasta. Kun lämpötila on 20°C, tuuletin puhaltaa maksimikierroksilla, jotka on rajoitettu 75 %:iin tehosta. Silloin kuivikkeet pysyvät vielä parsissa.