Jänisviidan tila kehittää tuotosseurannan tietoja hyödyntäen

Vuonna 2014 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin juuri agrologeiksi valmistuneet Sini Ryymin-Murtorinne ja Pekka Murtorinne astuivat Sinin kotitilan saappaisiin. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen navettaa alettiin laajentamaan 36 lehmän parsinavetasta 70 lehmän yhden lypsyrobotin navetaksi. Pekan kotitila on kasvinviljelytila Kiuruvedellä, ja tilat yhdistettiin vuonna 2018. Uusi navetta valmistui vuonna 2021.

Tilalla asustaa sekä holstein- että ayrshire-rotuisia lehmiä, ja lihahiehot kasvatetaan itse. Peltoa on viljelyssä 230 hehtaaria, ja pääkasveina viljellään ohraa, vehnää, rypsiä, hernettä ja nurminataa. Säilörehua tuotetaan omalle karjalle. Tilalla työskentelee yksi kokopäiväinen tilatyöntekijä, ja lisäksi palkataan osa-aikaisia työntekijöitä. Myös Sinin ja Pekan vanhemmat auttavat tilan töissä.

– Otamme mielellämme myös maatalousalan harjoittelijoita tutustumaan tilan arkeen. Tänä kesänä meillä on ollut harjoittelija Itävallasta. Mukava saada välillä aikaa perheelle ja 2-vuotiaalle pojallemme, Sini kertoo.

Tuotosseurantatiedot tuovat jatkuvuutta ja vertailtavuutta

Jo parsinavetta aikaan Jänisviidan tilalla seurattiin tuotosseurannan raporteilta valkuais- ja soluarvoja, ketoosia ja pötsin happamuutta.

– Pidän arvokkaana sitä, että tuotosseurantatiedot pysyvät tallessa Minun Maatilani -sovelluksessa. Sieltä näen vertailukelpoista eläin- ja tuotostietoa ja voin seurata, miten tilamme kehittyy suhteessa muihin Suomen maitotiloihin. Myös ProAgrian asiantuntijamme pääsevät näkemään sieltä eläintemme tiedot ja neuvomaan meitä paremmin esimerkiksi ruokinnan suunnittelussa. Koen, että tuotosseurannasta on paljon hyötyä tilallemme, Sini kertoo.

Investointien suunnittelussa tuotosseurannan raportit tarjoavat ajantasaista tietoa tilan tilanteesta. Jänisviidan tila hyödyntää myös raporttien yksikkökustannuslaskelmia.

Tuotannon tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti tuotosseurannan tulosten avulla. Maitomäärät pyritään tallentamaan kuukausittain, ja tuotosseurantanäytteet otetaan säännöllisesti. Koelypsytulosten kausiraporteilta seurataan muun muassa maitomääriä, poikimavälejä, siemennyksiä, lepokausia, solumääriä sekä rasva- ja valkuaispitoisuuksia.

Tilaa on tarkoitus laajentaa lähiaikoina kahden lypsyrobotin tilaksi. ProAgrian strategia- ja ruokinnan ohjauspalveluista on ollut suuri apu tilan kehityksen suunnittelussa.

– Pitkän aikavälin tavoitteemme on mahdollisimman korkea tuotostaso, jotta kahdella lypsyrobotilla saisimme 2 miljoonaa litraa maitoa meijeriin. Välitavoitteena on 13 000 kg maitoa per lehmä ja EKM 14 000 kg. Haluamme myös panostaa viljelyyn ja saada paras mahdollinen sato. Olemme pohtineet rypsin viljelyn laajentamista ja sen puristamista, Sini jatkaa.

– Tilan kasvaessa edessä ovat navetan laajennus, vasikkalan ja lisäsiilojen rakentaminen sekä eläinten hankinta. Haluamme nykyaikaisemmat ratkaisut tilalle. Olisi hienoa olla myös työllistäjä tulevaisuudessa – olenkin käynyt lähiesimieskoulutuksia, Sini kertoo.