Eläinterveys, tautisuojaus ja toimintavarmuus – pohjoiskarjalaisenkin lammastalouden turvaverkko

3 min lukuaika

Hankkeet· Lammas

Eläinten hyvinvoinnin ja tautiturvallisuuden merkitys korostuu jatkuvasti myös Pohjois-Karjalan alueen lammastaloudessa, sillä terve eläin on tilan ja lammastalouden toiminnan ja koko ruokaketjun kivijalka. Uusia uhkia, rasitteita ja tauteja leviää jatkuvasti myös itäiseen Suomeen, missään ei voida enää tuudittautua siihen, että täällä pohjoisessa ja pakkasen maassa ollaan turvassa.

Suomenlampaat KUVA JENNI HAMYNEN
Kuva: Jenni Hämynen, ProAgria

Tautitilanne on vielä melko hyvä – mutta maailma ympärillä muuttuu

Suomen eläintautitilanne on ollut viime vuosina kansainvälisesti vertaillen vahva. Vuoden 2024 aikana tuotantoeläimillä ei todettu lainkaan a–c-luokan torjuttavia tauteja, ja viralliset tautivapaudet säilyivät. Erityisesti pienten märehtijöiden tauteja – kuten scrapieta, maedi-visnaa ja CAE:ta – seurataan säännöllisin näyttein, ja Ruokaviraston valvonta ylläpitää hyvää tasoa. 
Samalla on kuitenkin selvää, että riskit lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä vahvemmin lammastaloudessa: kosteus, kuumuus, leudot talvet ja lämpimät jaksot lisäävät loispaineen vaihtelua ja voivat houkutella maahan uusia sisäloisia. Myös tuontieläimet ja ihmisten liikkuminen tilalta toiselle lisäävät riskejä. Loistorjunnan ja hygieniatoimien merkitys korostuu entisestään. 
Euroopassa yleistyneet eläintaudit, kuten sinikielitauti, kuormittavat valvontajärjestelmiä ja muistuttavat tautien nopeasta leviämispotentiaalista. Vaikka tauti ei ole vielä saavuttanut Itä-Suomea, sen liikehdintä aiheuttaa tarpeen tehostetulle seurannalle. Samoin sorkkasairaudet, kuten sorkkamätä, voivat yleistyä vaihtelevissa sääoloissa, mikä vaatii lampureilta tarkempaa seurantaa ja nopeaa puuttumista. Tilanne voi äkillisesti räjähtää käsiin, jos ei olla varovaisia esimerkiksi eläinten hankinnan kanssa.

Tautien ennaltaehkäisy ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan jatkuva prosessi – osa ammattimaista lammastaloutta.

 

Arjen tautisuojaus rakentaa tilan turvallisuuden

Pohjoiskarjalaisilla lammastiloilla (kuten muuallakin) tautisuojaus on ennen kaikkea käytännönläheistä, jokapäiväistä työtä ja osin siinä on varmasti kaikilla vielä oppimista ja rutiinia kaivataan. Toimintoja tulee suunnitella yhdessä eläinlääkärien ja asiantuntijoiden kanssa, jotta löydetään parhaat toimintatavat ja yhtenäiset ohjeet. Lampolan hygienia, riittävä kuivitus, toimiva ilmanvaihto ja oikea eläintiheys luovat terveen ympäristön ja pohjan koko toiminnalle. Lisäksi tulee muistaa karanteeni ja lääkityskäytännöt, vierailijoiden suojavaatetus ja monta muuta asiaa.

Hyviä toimenpiteitä ovat mm:

•    Harkitut eläinostot ja 4–6 viikon karanteeni, joka estää uusien eläinten mukana tulevien tautien leviämisen. Avoimuus eläintaudeissa ja loistilanteessa.
•    Vapaaehtoiset terveysvalvontaohjelmat (maedi-visna ja CAE), jotka helpottavat eläinkauppaa ja lisäävät luottamusta. 
•    Vierailijoiden hallittu pääsy ja tilakohtaiset suojavarusteet. Myös kansainvälisten matkojen jälkeinen 48–72 tunnin sääntö on tärkeä osa tautisulkua.
•    Laadukas ruokinta ja olosuhteiden hallinta (eläintilojen puhtaus ja kuivitus), jotka tukevat eläinten vastustuskykyä ja edistävät terveyttä.

Kun nämä peruspalikat ovat kunnossa, moni ongelma voidaan ehkäistä jo ennen kuin se ehtii syntyä.
 

Tautisuojauksen lisäksi toimintavarmuus on osa ruokaturvaa

Eläinten terveyden lisäksi tilan toimintavarmuus on olennainen osa vastuullista lammastaloutta. Viime vuosien kokemukset – kuten ajoittainen eläinlääkäripula syrjäseuduilla tai rajojen sulkemiset – ovat osoittaneet, että kaikissa tilanteissa ei voida luottaa normaalin palvelutason jatkuvuuteen. Tällöin tilan oma varautuminen nousee ratkaisevaan rooliin. Yhteistyö ja osaamisen jakaminen vahvistavat lammastilojen toimintaa.

Varautuminen voi tarkoittaa:

•    selkeää pelastussuunnitelmaa
•    toimivia evakuointi- ja alkusammutuskäytäntöjä
•    valmiutta sähkö- tai vesikatkojen varalle
•    osaamista toimia kiireellisissä terveyshaasteissa
•    osaamista antaa ensiapua niin ihmisille kuin eläimillekin
•    Rehujen ja välttämättömien tarvikkeiden saannin varmistamista / varastointia

Lisää tietoa eläintilojen riskienhallinnasta ja tautisuojauksesta saat esimerkiksi tulevasta webinaarista: Bioturvallisuus – näkymätön uhka
Webinaari tarjoaa ajankohtaista tietoa ja käytännön vinkkejä tilojen tautisuojauksen ja riskienhallinnan kehittämiseen.


Webinaarin tiedot ja ilmoittautuminen: proagria.fi/tapahtumat/bioturvallisuus---nakymaton-uhka-webinaari 
Webinaarin järjestää Maatilan Turva -hanke.