Eläinten hyvinvointi ja tarkka karjasilmä ovat avainasioita

2 min lukuaika

Maidontuotanto

Terve ja hyvinvoiva lehmä on valpas ja sillä on kirkkaat silmät ja kostea turpa. Se kävelee vaivattomasti selkä suorassa. Lehmällä on kiiltävä karva ja ehjä nahka. Hyvinvoivan lehmän pötsi on täynnä ja se märehtii suurimman osan makuuajastaan. Terveet vetimet ovat lypsyn jälkeen pehmeät ja notkeat, niissä ei ole vaurioita tai kovettumia ja ne ovat väriltään vaaleanpunaiset. Kun saavut navettaan, optimitilanteessa 90 % parsissa olevista lehmistä makaa ja 70 % näistä märehtii.

Tunnuskuva POTSI
Osaatko sinä lukea kuinka karjaasi? Omaa karjasilmää voi myös kehittää

Kehittämällä karjasilmää huomaat kuinka monta asiaa navetan olosuhteista ja lehmien käytöksestä voi nähdä. TARKKAILE: Tekevätkö lehmät navetassa oikeita asioita: makaavat, syövät ja käyvät lypsyllä? Haista ja silmäile rehua ruokintapöydällä, onko se raikkaan tuoksuista ja tasaisesti sekoittunutta vai lajittuuko se? Seuraa sonnan koostumusta, onko sopivaa, liian löysää tai kiinteää? Arvioi lehmän vasenta kylkeä, onko pötsissä rehua? Onko lehmä laiha, lihava vai sopivassa kuntoluokassa? Miltä utare näyttää lypsyn jälkeen? Onko kävely tasaista?

MIETI: Pötsin täyteys kertoo, onko lehmä syönyt tänään. Sonnan koostumus viestii eilisen terveystilanteesta, kuntoluokka taas pidempiaikaisesta ravitsemuksesta. Korkeintaan 10 % karjasta saa olla optimikuntoluokan ( 3-3,5) ulkopuolella. Hiertymät, vammat ja paiseet kielivät esimerkiksi puutteellisesta kuivituksesta ja parren tai ruokintaesteen mitoituksesta. Ontuminen johtuu yleisimmin sorkkaongelmista, kuten liian kovasta alustasta tai epäsäännöllisestä sorkkahoidosta. Vauriot vetimissä viittaavat huonosti toimivaan lypsykoneeseen. Lehmien tarkkailu kuuluu aina tunnolliseen ja kunnolliseen karjanpitoon.

Tarkkaile myös näitä

Miellyttävä makuuparsi: Lehmä makaa vuorokaudessa noin 14 tuntia. Makuumukavuus on siksi tärkein lehmien hyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Parressa tulee olla riittävästi tilaa käydä makuulle ja nousta ylös ja parren tulee olla puhdas ja sopivan pehmeä. Yksi miellyttävän parren merkki on, että lehmä käy makaamaan nopeasti ja pääsee esteettä nousemaan ylös. (kuva hiekkaparresta olisi tähän hyvä)

Syöntikäyttäytyminen: Lehmä syö nopeasti ja märehtii sitten myöhemmin makuulla. On tutkittu, että lehmä syö noin 6 tuntia vuorokaudesta, puolen tunnin jaksoissa ja noin 2 kiloa kuiva-ainetta kerrallaan. Lehmän maidontuotosta voidaan arvioida syöntiajan ja kuiva-ainesyönnin perusteella. Esimerkiksi viisi tuntia syöntiä = 20 kiloa kuiva-ainetta = 30 kiloa maitoa. Jotta lehmä pääsee aina halutessaan ruokailemaan, ruokintapöytätilaa suositeltiin olevan 70 cm lehmää kohti ja rehua tarjolla jatkuvasti.

Vesi, valo ja lämpötila: Lehmän veden tarve on noin 5 litraa kuiva-ainekiloa kohti ja juomakertoja 15-20 kpl päivässä. Veden virtauksen tulee olla 20 l/minuutissa. Valon tarve lehmällä on 200 Luxia 16 tunnin ajan ja alle 50 Luxia 8 tunnin ajan. Optimaalinen lämpötila lypsyssä olevalla lehmällä on +5oC.