Vastuullinen joulukinkku

Suomessa sianlihan omavaraisuus on yli 100 %, eli tuotamme sianlihaa enemmän kuin kulutamme Suomessa. Lihatiedotusyhdistyksen mukaan 90 % kotitalouksista valitseekin joulupöytäänsä kotimaisen kinkun. 

Suomalainen kinkku onkin varsin vastuullinen valinta, sillä suomalainen sika saa pitää saparonsa, liha on antibioottivapaata ja maukasta. Samalla tuemme suomalaista työtä ja koko elintarvikeketjua sikatilalta kaupan hyllyn kautta ruokalautasille.  

Suurin osa kotitalouksista valitsee joulupöytäänsä kinkun, mutta joulupöydän antimiin on erilaisia perinteitä ja mieltymyksiä. Kotimainen kalkkuna, naudan paisti, karitsan kare tai miksei vaikkapa lanttukukko voisi olla joulupöydän kruunu kinkun rinnalla tai tilalla. Kalkkunan osalta omavaraisuutemme on Suomessa 65–70 % luokkaa, naudanlihan osalta noin 85 % ja karitsan osalta 30 %. Kotimainen tuotanto ei näiden lihalajien osalta kata kotimaista kulutusta ja vastuullisuuden nimissä olennaista on varmistaa kotimaisuus. Parhaiten sen takaa Hyvää Suomesta-merkki.  
Jouluun liitetään usein runsaus ja useissa joulupöydissä on ruokaa enemmän kuin ravinnontarve edellyttää. Varautuminen on tarpeellista, eikä kukaan halua jäädä tärkeänä juhlapäivänä nälkäiseksi. Suomalaisten ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, mikä on esimerkiksi lihaksi muutettuna Suomen vuotuisen lihantuotannon verran. Suurin osa hävikistä kertyy kotitalouksissa. Vastuullisuutta jouluherkkujen suhteen onkin maltillinen varautuminen ja hävikin välttäminen. 

Yhdessäolo, läheiset ja rentoutuminen liitetään juhlaruuan lisäksi jouluun. Vastuullisen ruokailun ohessa pitäkäämme joulunakin huolta itsestämme ja toisistamme. Maatalousyrittäjä on yrityksensä tärkein resurssi ja koko kansan ruokaturvan tekijä. Kaiken materian ja ruuankin rinnalla me ihmiset olemme jouluna se tärkein asia.  

Blogi on kirjoitettu osana Varautuva viljelijä -hankkeen toimintaa. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta.