Vinkkejä biohiiletyksen aloittamiseen ja hiilettimen hankintaan

Utajärven kunnan teknisellä varikolla tutustuttiin syyskuussa biohiiletyksen mahdollisuuksiin. 

Paikalla oli Maaseudun sivistysliiton liikuteltava pyrolyysiretortti eli tislausuuni. Laite on kiertänyt kesän aikana Pohjois-Pohjanmaan kuntia ja vieraillut myös muualla Suomessa. 

Pyrolyysi on prosessi, jossa puuta kuumennetaan korkeassa lämpötilassa ilman happea. Tällöin puuaineksesta irtoaa ja poistuu ensin kosteus vesihöyrynä. Tämän jälkeen puumateriaalista alkaa poistua haihtuvia aineita, joista muodostuu pyrolyysikaasua. Pyrolyysiretortissa syntyvä kaasu poltetaan, jotta hiiletyskammion lämpötila saadaan korkeammaksi, tai soihdutetaan. Biohiilen lisäksi prosessissa syntyy ja otetaan talteen nestemäisiä jakeita.

Työpajassa esiteltiin myös perinteisen kartiohiilettimen toimintaa ja annettiin neuvoja hiilettimen rakentamiseen. Myös kartiohiilettimen toiminta perustuu pyrolyysiin, jossa eloperäistä ainesta kuumennetaan hapettomissa oloissa. Kartiohiilettimessä umpinainen pohja ja pinnalla palava tuli riittävät aikaansaamaan hapettomat olosuhteet. 

Työpajassa valmistetun kartiohiilettimen malli pohjautui noin 120 litran vetoiseen Kotikaski-malliin, joka on saatavilla myös järvenpääläisen Innovaatiopalvelun kautta rakennussarjana. Malli perustuu sveitsiläisen Ithaka-instituutin kehittämään ja testaamaan Kontiki-hiilettimeen, joka on käytössä ympäri maailmaa.

Osallistujilla oli mahdollisuus tilata itselleen oma kartiohiiletin materiaalikustannusten hinnalla ja ainakin yksi kuntalainen käyttikin tilaisuutta hyväkseen. Kartiohiilettimeen käytettiin 3 mm paksuista teräslevyä, jalkoihin 6 mm paksua. Tällainen biohiiletin kestää käytössä jopa satoja hiiletyskertoja. Työpajassa rakennetun hiilettimen materiaalit maksoivat 260 euroa. Valmiiksi kootut hiilettimet tai rakennussarjat ovat koosta riippuen hinnaltaan muutamista sadoista euroista ylöspäin.

Mikäli biohiiletys kiinnostaa mutta omaa hiiletintä ei ole suunnitelmissa hankkia, kannattaa selvittää onko biohiiletin mahdollista lainata. Biohiiletys on mahdollista myös maakuopassa ja pienessä mittakaavassa vaikka peltitynnyrissä. Biohiiletyksen ympärille voi rakentaa kiinnostavan kylätapahtuman ja hankkiutua eroon vaikkapa maisemanraivauksessa syntyneistä risuista. Samalla voi hyödyntää energian myös vaikka kahvinkeitossa tai makkaranpaistossa, kun asentaa biohiilettimeen ritilän.

Kuivahkoa hiiletettävää risua tai muuta puuainesta on hyvä olla yhtä polttokertaa varten vähintään kuomuperäkärryllinen. Mukana on hyvä olla myös järeämpää puuainesta varsinkin sytytysvaiheessa, koska risu palaa nopeasti. 

Biohiiltä käytetään lisäämään maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Biohiili on hyvä murskata ennen käyttöä noin herneen kokoisiksi murusiksi, jolloin sen tehokas pinta-ala lisääntyy. Biohiilen käytössä on myös huomioitava, että biohiiltä ei voi myydä kaupallisesti ilman kemiallisia tutkimuksia.

Ennen käyttöä biohiili tulee ”ladata” ravinteilla, muuten se voi jopa vähentää ravinteiden saatavuutta kasveille imemällä itseensä maaperän ravinteita. Biohiilen voi ladata esim. liottamalla sitä nokkos- tai lannoitevedellä tai lisäämällä sitä kompostiin. Biohiili säilyy maaperässä pitkään hajoamatta, joten biohiilen lisäys maaperään on myös käytännön ilmastoteko.

Tapahtuman järjestivät ja vinkkejä biohiiletyksen aloittamiseen tarjosivat Biohiilen aika -hanke ja Utajärven kunta.

Kirjoittaja on ympäristöasiantuntija ja mukana ProAgria Itä-Suomen, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja YSAO:n AgroYhteys-hankkeessa.