Kokeile itse - koekaistoja peltomittakaavassa

3 min lukuaika

Ruohonjuurella

Koekaistoja kannattaa tehdä havaintojen tueksi omalla tilalla. Kaistat voivat olla pieniä, mikäli niitä havainnoidaan silmämääräisesti ja kehikkomittauksella tehdään satoarviota rehuanalyysin lisäksi.

Ruohonjuurella blogi Marita Jaaskelainen

Usein meiltä asiantuntijoilta kysytään, että mitä tai miten joku vaikuttaa ja kannattaako sitä ottaa kokeiluun. Markkinoille on tullut hyvin monenlaisia tuotteita lisää, joista ei välttämättä vielä tiedetä paljoa ja soveltuisivatko ne juuri tälle tilalle ja kaikellahan on myös se hintalappu. Olen suositellut tekemään koekaistoja omille lohkoille, sieltä näkee parhaiten vaikutuksen omissa olosuhteissa. Mikäli kokeilu ei tuo toivottua tulosta, ei menetys rahallisestikaan ole suuri. Kaistoilla voi kokeilla myös toimintatavan muutosta, esim. niittokorkeuden nostoa, maanmuokkaustavan muutosta tai kasvilaikokeiluja.

VarmaNurmi hankkeen pilottitiloilla on ollut kokeilussa hiven-, typpi- ja biostimulanttikaistoja. Viime kesänä pilottitiloilla oli typpi- ja biostimulanttikaistoja kokeilussa. Osa näistä oli pienempiä kaistoja ja osa oli taas 0,5 ha kaistoja. Havaintoja tehtiin kasvuston pituuksia mittailemalla, korjuuaikanäytteillä, satoarvioita kehikolla ja isoista kaistoista ajosilppurin tiedoista. Kesä aiheutti haasteita, kaistoja oli perustettu 2.sadolle ja maakunnassa oli ennätyskuivaa. Pienemmissä kaistoissa haasteena oli luotettavan satotiedon saaminen, kehikolla on hieman vaikea tehdä arvioita ja kaikissa ei satoarviota oltu tehty laisinkaan. Myös maalajien, maankasvukunnon ja lohkon profiilin vaikutus on huomattava, ne kun ei välttämättä kovin tasalaatuisia ole. Isommissa kaistoissa saadaan tätä hiukan eliminoitua pois.

Mitä havainnoitiin?

Biostimulanttikaistoista ei saatu silmämääräisesti ja pituusmittauksilla eroja aikaiseksi, eikä näytteiden perusteella, myös viljelijäkommentit kesältä olivat, ettei eroa juurikaan ollut. Samoilla kaistoilla oli myös typpikokeita meneillään. Nämä olivat tuloksia pieniltä kaistoilta useammalta tilalta. Isoilla, 0,5 ha kaistoilla tehtiin typpi- ja täydennyslannoituskokeita. Täydennyslannoitteena oli YaraVita Mancozin, jota oli 0-kaista sekä 1 l/ha ja 2 l/ha. Kaistassa 2 l/ha saatiin hiukan korkeammat pitoisuudet korjuuaikanäytteisiin mangaanin osalta.

Typpikaistoja oli 0-kaista, N51, N 91 ja N131. Lietettä oli kaikissa kaistoissa, paitsi 0-kaistassa, lisänä kahdessa kaistassa typpilannosta, yksi oli pelkkä lietekaista. Satomäärissä näkyi selkeästi typen vaikutus, 0-kaista oli satomäärältään yli puolet pienempi kuin normilannoituksen saanut kaista ja vastaavasti ylilannoituskaista näkyi selkeästi suurimpana satona. Typen määrällä on selkeä vaikutus sadonmäärään ja menneenä kesänä myös veden määrällä oli iso vaikutus. Sikäli tämä koeasetelma oli erikoinen, että kaistat oli tehty 1.sadon korjuun jälkeen ja 2.sadon korjuun aikoihin niistä ei olisi ollut mitään korjattavaa. Kaistat olivat heinäkuun loppupuolella todella huonokuntoisia kasvun suhteen ja silloin tuntui, että koe meni hukkaan mutta vettä saatiin viimein elokuulla jonkun verran. Ympäriltä oli korjattu tosi huono sato elokuun alussa ja koekaistoilta korjattiin 2.sato vasta syyskuun 10. Sulavuuksissa ja kuidun määrässä ei ollut suurta vaihtelua, D-arvot 692–724 g/kg ka, raakavalkuainen oli korkein ylilannoituskaistalla ja alin 0-kaistalla, muut raakavalkuaiset olivat samalla tasolla. Näytteenoton ja korjuun välillä oli 11pv ja rehun valkuaisista osa on mennyt vielä kasvuun ja sulavuus lienee laskenut. Yllättävää oli, että sulavuus oli koekaistojen näytteissä lähes sama, kuin mitä ympäröivällä lohkolla, jolta se surkea 2. sato oli korjattu elokuun alussa.

Havainnointitaulukot

Miten teen koekaistat itse?

Koekaistoja kannattaa tehdä havaintojen tueksi omalla tilalla. Kaistat voivat olla pieniä, mikäli niitä havainnoidaan silmämääräisesti ja kehikkomittauksella tehdään satoarviota rehuanalyysin lisäksi. Mikäli korjuukoneessa on satomittausta käytettävissä, kannattaa kaistat tehdä huomioiden esimerkiksi karhotusleveys. Näin myös saadaan luotettavampi tulos. Haasteina kaistoissa on lohkojen sisäiset vaihtelut. Typpilannoituskaistat kannattaa sijoittaa pellolla satunnaiseen järjestykseen, ei suuruusjärjestykseen.

Tee havaintoja, ota analyyseja, ota asiantuntija mukaan havainnoimaan. Säälle ei voi mitään, monelle muulle asialle kyllä.

Lue lisää: Tuotantovarmuutta nurmesta: VarmaNurmi-hankkeen (2019–2022) tulosraportti 

Eu-lippu maatalousrahasto