Työmatka Helsinkiin

Rautaveden pinta on usvan peitossa, junan ikkunasta näkyy sadonkorjuuta odottavia keltaisia peltoja, mukavasti nojallaan olevia öljykasvilohkoja, laiduntavia lehmiä ja hyvin hoidettuja talouskeskuksia. 

Pääkaupunki lähestyy, muistuttelen mieleeni, mitä palaverimme aiheet, lyhenteet ESG ja CSRD (Environmental, Social and Governance ja Corporate Sustainability Reporting Directive) tarkoittavatkaan. Vastuullisuus ja siihen liittyvät isoja yrityksiä ja pankkeja koskevat raportointivelvoitteet vaikuttavat jo nyt myös tilojen toimintaan.

Mutta miksi tätä tehdään ja vaaditaan? Tarkoitusperät ovat eittämättä hyviä: pyritään tekemään näkyväksi ja mitattavaksi yritysten vastuullinen ja kestävä toiminta, vaikuttamaan ympäristön tilaa parantavasti ja ilmastonmuutosta estävästi sekä takaamaan työntekijöille vähintään lakisääteiset työolosuhteet. Hankalaksi tämän tekee se, että yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ei vain oman toimintansa kestävyys, vaan koko arvoketjun vastuullisuus. Tässä alkutuotannolla on iso rooli.

Erityisesti jalostavaa teollisuutta, meijereitä, teurastamoja ja viljanostajia, kiinnostaa ilmastoystävälliset toimet. Esimerkiksi kuinka monta ekvivalenttitonnia hiilidioksidia on tuotetussa kilossa. On myös toimijoita, jotka pyrkivät myymään niin sanottuja hiilikrediittejä. Tähän on kehitelty erilaisia laskentamenetelmiä. Jokainen ymmärtää, että yhdet yhteiset kriteerit koko EU:n alueella olisi ainoa järkevä tapa. Kunnes siihen päästään, on toimittava olemassa olevilla työkaluilla.

Me ProAgrialla vastaamme näihin vaatimuksiin viljelysuunnitteluohjelman laskentatyökaluilla ja pystymme myös opastamaan muiden hiililaskentatyökalujen käytössä. Omaan käyttöön tai pankin tarpeisiin voimme yhdessä tilallisen kanssa tehdä vastuullisuuskartoituksen, jossa käydään läpi, mitä vastuullisuus omalla tilalla tarkoittaa.

Työnantajavelvoitteet ovat toinen tänä vuonna erityiseen tarkasteluun ja keskusteluun noussut aihe. Päällimmäisenä syynä on se, että tukien saannin ehdoksi on tullut niin sanotut sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset. Eli käytännössä juuri työlainsäädännön ja maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen noudattaminen. Nämä työturvallisuuteen ja työehtoihin liittyvät vaatimukset sisältävät muun muassa työsopimuksiin ja työvuorolistoihin liittyviä vaatimuksia. Tässä tilitoimistomme, joka nimenomaan on keskittynyt maatilojen kirjanpitoon ja palkanmaksuun, pystyy osaamisellaan ja työkaluilla varmistamaan ehtojen noudattamisen.

Meillä ProAgria Länsi-Suomen alueella erityisesti Saaristomerityöhön liittyvät kipsin levityshankkeet ja monet vesiensuojeluhankkeet ovat osa omaa vastuullisuustyötämme. Mielenkiinnolla odotamme, miten ympäristöministeriön Saaristomeren valuma-alueelle valmistelema tulosperusteinen tukimalli otetaan käyttöön. Siinä viljelijälle maksetaan tukea, jos hän pystyy laskemaan korkean fosforin peltojen fosforilukua.

Jotkut toimijat maksavat lisähintaa vastuullisuustoimista, tai voi myös saada vihreää lainaa tai alennusta korkoprosenttiin, jos pystyy osoittamaan olevansa vastuullinen toimija. Vaikka komissio on ottanut muutamia taka-askeleita raportoinnissa, ei siitä olla kuitenkaan luopumassa. Yritykset tulevat julkisuuskuviensa takia vastuullisuusasioissa etenemään, ja isossa kuvassa vastuullisuusraportointi lisääntyy ja tuo lisää byrokratiaa myös maatiloille.

Suomen ja yritysten vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa ProAgria haluaa toimia sillanrakentajana hakemalla järkeviä ja yhdenmukaisia raportointitapoja sekä auttamalla viljelijöitä vastuullisuuden todentamisessa.

Kotimatkalla ilta jo hämärtää, joku on käynyt päivän aikana puimassa peltonsa ja toivottavasti saanut hyvän ja laadukkaan sadon. Toivon, että vaikuttamisemme yksinkertaisten ja yhdenmukaisten raportointikriteerien puolesta on auttanut myös tuota viljelijää, jotta hän pystyy keskittymään siihen, mikä on tärkeintä: puhtaan ja kestävästi tuotetun suomalaisen ruuan tuotantoon.

Sami Iltanen

toimitusjohtaja, ProAgria Länsi-Suomi