Pohjoismaiden välillä melko suuria eroja luomun omavaraisuudessa eläinten ruokinnassa

2 min lukuaika

Luomutuotanto

Luomun omavaraisuudesta ruokinnassa keskusteltiin pohjoismaisessa luomumaitoseminaarissa syyskuussa.

Img 2131
Ruotsissa luomukotieläintilojen omavaraisuus riippuu pitkälti tilan sijainnista. Tietyissä osissa Ruotsia tilat ovat lähes kokonaan omavaraisia, mutta toisilla alueilla tilat ovat omavaraisia vain karkearehun suhteen, jolloin kaikki väkirehu joudutaan ostamaan muualta. Ruotsiin tuodaan ulkomailta paljon varsinkin valkuaisrehua (soijaa ja rypsiä/rapsia), mutta myös viljaa. Tuonnista suurin osa menee luomulypsykarjatiloille. Keskimäärin on arvioitu, että noin 5 % maan luomumaitotilojen tarvitsemasta väkirehusta on tuontitavaraa.
Norjassa myös tilan sijainti vaikutti sen omavaraisuusasteeseen. Hyvälläkään sijainnilla ei kuitenkaan tilojen omavaraisuusaste noussut välttämättä kovin korkeaksi, sillä keskimäärin 74% kaikista norjalaisen luomulehmän syömistä rehuista oli kotimaisia ja 26% oli tuontitavaraa. Norjassa luomulehmän syömien rehujen kotimaisuusaste oli jopa alhaisempi kuin tavanomaisen lehmän ja siksi yksi norjalaisten tavoitteista koko maan tasolla olikin saada luomulehmien ruokinta omavaraisemmaksi.
Tanskassa keskimäärin noin 85 % luomurehuista oli kotimaista alkuperää ja 15 % tuontirehuja. Lypsylehmillä tämä tarkoittaa keskimäärin 860 kg tuontirehuja/lehmä/vuosi. Tanskaan tuodaan ulkomailta erityisesti soijaa. Soijaa käytetään tiloilla soijarouheena, mutta sitä on myös mukana erilaisissa teollisissa rehuissa. Myös Tanskassa pyritään lisäämään tilojen omavaraisuutta erityisesti parantamalla laidunten hyväksikäyttöä ja kiinnittämällä huomiota säilörehun laatuun sekä ruokinnan valkuaistasoon.
Suomeen tuoduista luomurehuista soijan osuus oli noin 30 % ja loput on lähinnä rypsiä sekä rapsia. Muista pohjoismaista eroten Suomeen tuotu soija menee lähes kokonaan yksimahaisille. Tuotu rypsi ja rapsi taas menevät lähinnä teollisten täydennysrehujen valmistukseen. Valtakunnallisella tasolla suomalaisen luomumaidontuotannon omavaraisuus on hyvällä tasolla, tosin myös Suomessa tilatasolla omavaraisuusaste riippuu tilan sijainnista. Tiloilla tuotantoa pyöritetään Suomessa mieluiten kotimaisten rehujen voimin, sillä haasteena tuontirehujen käyttämisessä on kustannusten nousun lisäksi mm. tuontirehun mukana tuleva salmonella. Vuonna 2015 Suomeen tuotiin luomurehuja yhteensä 2900 tn.
Toinen Pohjoismaiden luomumaitoseminaari pidettiin 12.-13.9.2017 Trondheimissa, Norjassa. Paikalla oli osallistujia Norjasta, Suomesta, Tanskasta ja Ruotsista yhteensä kolmisenkymmentä, kaikki luomumaitotilojen neuvonnan parissa työskenteleviä tai alan tutkimusta tekeviä ammattilaisia. Seminaarin pääaiheena oli luomun omavaraisuus ruokinnassa. Aihetta esiteltiin jokaisen pohjoismaan näkökulmasta ja eri alojen ammattilaisten keskuudessa aihe herätti runsaasti keskusteluja.