Pälvisilsa puhututtaa

Pälvisilsa on sienitauti, joka aiheuttaa naudoille karvattomia laikkuja iholle, tyypillisesti pään ja kaulan alueelle. Tauti on zoonoosi eli voi tarttua myös ihmiseen ja muihin eläimiin. Ihmisellä pälvisilsa aiheuttaa ihotulehduksen. Naudoilla tauti altistaa muille sairauksille ja heikentää hyvinvointia. Pälvisilsan itämisaika vaihtelee viikoista kuukausiin, mikä tekee taudin torjunnasta haastavaa. Itiöt ovat hyvin kestäviä ja leviävät helposti. Ensioireet voivat olla hyvin pieniä karvattomia läiskiä, jotka jäävät helposti huomaamatta.

Rokotus auttaa
Pälvisilsaan on toimiva rokote, ja elinkeino kannustaa rokottamaan tiloja, joilla tauti on todettu. Rokotekustannuksista korvataan osa. Koko karja rokotetaan kaksi kertaa noin kahden viikon välein, ja kaikki syntyvät vasikat rokotetaan kolmen vuoden ajan. Rokotuksia suunnitellessa kannattaa huomioida, miten kaikki eläimet saadaan turvallisesti käsiteltyä. Myös ympäristön huolellinen puhdistaminen kuuluu olennaisena osana saneeraukseen.

Tauti liikkuu eläinten mukana
Vaikka rokote on tehokas ja rokotuksia tuetaan, on edelleen edullisinta estää taudin pääsy tilalle. Yleisimmin pälvisilsa leviää eläinten mukana. Vasikoiden ja teuraiden noudot tulisi järjestää siten, ettei kuljetusauto aja eläintilojen läheisyyteen. Eläimet kannattaa siirtää ennalta lastauspaikalle odottamaan kuljetusta. Myös haittaeläimet sekä esimerkiksi kissat ja koirat voivat levittää tautia turkissaan. Syksy onkin tärkeää aikaa jyrsijöiden torjunnalle, sillä muutama syöttilaatikko ei useimmiten riitä tehokkaaseen torjuntaan.

Huolehdi tautisulusta
Pälvisilsa leviää myös ihmisten mukana. Toimiva tautisulku ja sen johdonmukainen käyttö ovat keskeisessä roolissa taudin ehkäisyssä. Tilalla kannattaa miettiä, miten kaikki satunnaiset kävijät saadaan käyttämään tautisulkua.
Kävijöitä voivat olla esimerkiksi naapurit, lapset, tilapäistyöntekijät, huoltomiehet, urakoitsijat, neuvojat ja eläinlääkärit. Huomiota on syytä kiinnittää myös muihin kulkureitteihin, joita käyttävät esimerkiksi rehunjakajat ja sorkanhoitajat.
Tautisulun käyttö vakiintuu helpommin, kun siellä on selkeät ohjeet, riittävästi puhtaita kenkiä ja haalareita sekä tarvittaessa päähineitä ja kertakäyttöhanskoja. Tauti voi levitä myös esimerkiksi traktorin penkin välityksellä, jos konetta käytetään tilojen välillä ilman asianmukaista puhdistusta ja suojausta.

Arvioi riskit
Haluaisitko kartoittaa eläintautiriskejä omalla tilallasi? Siihen soveltuu hyvin Biocheck-kartoitus, jonka voit tilata meiltä.
Ennen käyntiä kannattaa tutustua aiheeseen Pälvisilsa hallintaan -hankkeen verkkosivuilla.

Kirjoitus on osa Maitotila2030-hanketta.