Mäkelät ottavat rehunäytteet rutiinilla

3 min lukuaika

Referenssit

Kalajoella sijaitsevan Mäkelän tilan yrittäjinä toimivat Jukka, Pauliina ja Asko Mäkelä. Lypsykarjatilalla lypsy hoidetaan kolmella lypsyrobotilla. Karkearehua tarvitaankin paitsi lehmille, myös uorkarjalle. Tilalla on seosrehuruokinta, joka mahdollistaa erilaisten säilörehujen sekoituksen.

Makela Mty
Mäkelä mty:n Karoliina (vas.), Jukka, Asko ja Pauliina ovat jakaneet rehunäytteiden ottoon liittyvät rutiinit keskenään. Kuvat: Jukka Mäkelä

Säilörehun osalta mennyt kesä oli maakunnassa vaihteleva. Jukka Mäkelä kertoo, että ensimmäisen sadon korjuussa kaikki sujui hyvin. – Kolmannen sadon korjuu oli hankala ennustamattomien sateiden vuoksi, ja rehu pääsi hieman vanhaksi. Hän lisää kuitenkin heti perään, että vaikka vuosi on ollut mielenkiintoinen, sään kanssa pitää pärjätä. Mäkelän tilalla on kaksi viimeisintä kesää tehty niin, että ensimmäinen sato korjataan, toinen sato on murskattu peltoon ja kolmas sato korjataan eli tehdään niin sanottu pikkukakkonen. – Tähän päädyttiin kuultujen kokemusten ja oman kokeilun kautta, Jukka kertoo. Säilörehuprosessista 90 % on ostopalvelua urakoitsijalta. Pääasiassa rehut säilötään siiloihin, mutta hankalasti saavutettavat lohkot paalataan. Säilönnässä Jukka kertoo tilan luottavan AIV-sarjan happoon. – Happo on hyvä ja varma säilöntämuoto, jota ei vaihdeta, hän painottaa. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttaa myös riittävä hapon menekki ja tasainen levittyminen rehumassaan. Jukka kertoo heidän selvittäneen hapon kulutusta tarkemmin parisen vuotta sitten. Selvitystyössä oli mukana myös säilörehu-urakoitsija. Lopputuloksena todettiin, että hapotuksen osalta prosessi oli kunnossa. Mäkelä mty:llä on ollut käytössä aikaisemmin nurmiseos, jossa timotein osuus on ollut 80 %. Nyt seosta on monipuolistettu siten, että timotein osuus on laskettu 70 %:n. Timotein lisäksi seoksessa on natoja, apiloita, raiheinää ja sinimailasta. Tulevina vuosina saadaankin kokemuksia uudistetusta seoksesta.

Korjuuaika- ja raaka-ainenäytteiden otosta rutiini

Mäkelät aloittavat korjuuaikanäytteiden ottamisen 10–14 vuorokautta ennen arvioitua korjuuajankohtaa. Jukka kertoo, että näytteiden oton hoitaa sovitusti tietty henkilö, heillä se on ollut Pauliinan vastuulla. Näytteenottopaikat merkitään ja näytteitä otetaan useammalta lohkolta tai alueelta. – Näin pystytään seuramaan tilanteen kehitystä paremmin, Jukka kertoo. Korjuuaikanäytteet otetaan joka toinen päivä, samana päivänä kuin maitoauto käy. Jukka korostaa etukäteissuunnittelua, sillä h-hetken koittaessa arki on hektistä. – Suosittelen suunnittelemaan, kuka tilalla ottaa korjuuaikanäytteet, etsimään tarvikkeet valmiiksi ja kalenteroimaan näytteenoton maitoauton kulkupäiville, vinkkaa Jukka. Rehuntekopäivänä raakaainenäytteet ottaa myös ennalta sovittu henkilö. – Minä toimin siilolla happomestarina ja olen samalla hoitanut raaka-ainenäytteiden oton, Jukka toteaa. Hän korostaa kattavien näytteiden ottamista: ”Näytteitä otetaan useita, yksi näyte kattaa aina saman alueen lohkot. Näytteet pitää myös muistaa sekoittaa hyvin.” Varsinaiset säilörehunäytteet tilalla pyritään ottamaan kuukauden välein. Säilörehun lisäksi analysoidaan säännöllisesti myös käytettävä murskevilja. Kivennäis- ja hivenanalyysit tilataan sekä säilörehuista että viljasta. Viljasta määritetään myös tärkkelys. Jukan mukaan rutiinia tuo joka kuukausi otettavat tuotosseurannannan maitonäytteet. Rehunäytteet on helppo laittaa maitonäytteiden mukana analysoitavaksi. – Kaikki kerralla, hän toteaa. 

Tuloksista apua suunnitteluun ja käytäntöön 

Jukka pitää korjuuaika-, raaka-aine- ja säilörehunäytteiden ottoa ja analyysituloksia hyödyllisinä. Raaka-ainenäytteistä saadaan osviittaa kerätyn sadon rehuarvoista. – Toteumaa on myös mielenkiintoista verrata ajosilppurin tuottamaan tietoon, Jukka perustelee. Hän suosittelee muillekin tiloille näytteiden ottamista. – Hyödynnämme tietoa ruokinnansuunnittelussa ja kokemusten jaossa muiden tilojen kanssa.