Älä piilota vastuullisuustekojasi vakan alle

Elämme globaalissa markkinataloudessa ja Suomalaiset elintarvikeyritykset hakevat vientimahdollisuuksia ja hyödyntävät tuontia. Valtaosa elintarvikeyrityksistä on ottanut vastuullisuuden osaksi strategiaansa ja pyrkivät näin luomaan vahvempia ja luotettavampia kumppanuuksia muiden yritysten ja kuluttajien kanssa. Eräs merkittävä tekijä yritysten vastuullisuustyön lisäämiselle löytyy rahoitusmarkkinoilta. Vastuulliset rahoitusjärjestelmät ovat koko ajan kasvattaneet suosiotaan ja niiden hyödyntämiseksi on yrityksen vastuullisuustoimien ja raportoinnin oltava kunnossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyöty toimii myös niin, että kun yritys on ottanut vastuullisuustoimenpiteet osaksi strategista toimintamalliaan, on sen markkinaosuus kasvanut 15 %. Vastuullisuus ja siitä viestiminen siis parantavat mainetta ja asiakkaiden uskollisuutta. Kun tähän vielä lisätään useissa maissa kasvava kiinnostus poliittisilla päätöksillä edistää vastuullisuutta, onko mikään ihme, että yritykset haluavat varmistaa menestyksensä tätäkin kautta? Elintarvikeyritysten suurin vastuullisuustyö taas tapahtuu alkutuotannossa. (Vasilev 2025.)

Mistä se vastuullisuus sitten koostuu? Eniten puhetta on syntynyt ympäristöasioista, onhan maataloudella varsin paljon vaikuttavuutta ympäröivään luontoon. Vastuullisilla viljelyvalinnoilla viljelijä tosin vaikuttaa samalla myös peltojensa kasvukuntoon positiivisesti sekä taklaa ilmastoriskejä. Toinen merkittävä seikka on talous. Vastuullisuuteen kuuluu olennaisena osana myös hyvä taloudenpito. Suunnitelmallisuus, riittävä toimeentulo, yrityksen kehittäminen ja selkeä ajatus miksi viljellään ovat avainasioita, että tila voi menestyä ja toimia vastuullisesti. Kolmantena kivijalkana on sosiaalinen vastuullisuus, joka käsittää työntekijöiden ja yrittäjien hyvinvoinnin. Riittävä palkka ja asialliset työolosuhteet ja -välineet ovat kaikkien perusoikeus ja itsestäänselvyys. Sosiaalinen kestävyys on kuitenkin asia, joka globaalissa maataloudessa on kaikkea muuta kuin selviö. On dokumentoitu, että USA:n maataloustyöntekijöistä 86 % on ulkomaalaisia ja heistä 45 % paperittomia (Rosenbloom 2022). Laittomien siirtolaisten oikeuksia ei kukaan valvo, joten tämän joukon hyödyntäminen työvoimana tekee alkutuotannosta todella epäeettistä. Sosiaalisen vastuun kainalossa on liian usein unohdettu kulttuurinen näkökulma. Mitä olisi maaseutu ilman maataloutta? Maatalouden vaikutus maisemaan, perinneruokiin ja maaseudun elinvoimaan on kiistatonta. 

Jotta vastuullisuudesta voi viestiä ja raportoida, täytyy se siis ensin tunnistaa. Edellisen kappaleen sateenvarjon alle mahtuu todella paljon asioita, joita tiloilla tehdään usein rutiinisti, mutta niiden merkitystä vastuullisuuteen ei välttämättä ymmärretä. Karjatiloilla laidunnus, eläinten hyvinvoinnin lisääminen ja esimerkiksi kestävät ja hyvärakenteiset eläimet ansaitsevat huomion. Pellolla maan kasvukunnosta huolehtiminen, monilajiset nurmet, aito talviaikainen kasvipeitteisyys, suojakaistat, alus- ja kerääjäkasvit, luomutuotanto (näin pienen siivun mainitakseni) ovat arkipäivää ja varmistavat osaltaan, että ympäristö on tilan valinnoissa huomioitu. Taloudelliseen kestävyyteen tartutaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tila hakee rahoitusta pankilta. Pankkeja koskevat omat vastuullisuusvaatimukset, jotka tulevat osin kansallisista ja osin kansainvälistä säädöksistä ja sopimuksista. Esimerkiksi Säästöpankki on liittynyt Baltic Sea Action Groupiin ja hakee tälläkin tavoin sekä itselleen että asiakkailleen entistä parempaa osaamisen tasoa ja vaikuttavuutta ympäristötoimille (Säästöpankkiliitto 2025). Rahoituksen näkökulmasta esimerkiksi asiakastiimityöskentely ja tilan kehittäminen nähdäänkin kestävyyttä lisääväksi toiminnaksi. Sosiaalisessa vastuullisuudessa työohjeet, työterveys, lakisääteisten velvollisuuksien täyttäminen ja ylittäminen kertovat, että tila toimii vastuullisesti. 

Mitkä sitten ovat asioita, joita jokainen maatalousyrityksen kannattaisi tehdä vastuullisuusviestinnän saralla? Perustasoksi riittävät säännölliset palaverit, jossa katsotaan tietyn aikavälin (vuosi, puoli vuotta, neljännesvuosi) onnistumiset, mihin tavoitteisiin on päästy, tarkastetaan nykytilanne ja sovitaan seuraavat askelmerkit lähitulevaisuuteen ja suuremmat tavoitteet. Palaverista kannattaa tehdä muistio ja siihen kannattaa kutsua tilan tärkeimmät yhteistyökumppanit, joiden avulla tuloksiin on todennäköisintä päästä. On tärkeää muistaa käsitellä talous, kasvintuotanto sekä mahdollinen kotieläintuotanto samassa palaverissa säännöllisesti. Muistioista on helppo jälkeenpäin osoittaa, että toiminta on ollut suunniteltua ja sitä on kehitetty. On syytä myös huomioida, että kaikki tilalla toimivat henkilöt ovat tietoisia sovituista asioista. 

Ympäristövastuun osalta myös erilaiset ympäristölaskurit (esimerkkinä Carbo® laskuri) ovat hyvä pohja, jonka avulla voi laajemminkin pohtia tuotannon kestävyyttä ja sen kehittämistä. Kasvitilan osalta esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmista ja kasvintuotannon asiantuntijoilta löytyy apua mitä kannattaa lähteä edistämään juuri kyseisellä tilalla ja juuri sen alueen olosuhteissa. Esimerkiksi Savon kasvuolosuhteet, ongelmat ja vaikuttavimmat toimenpiteet voivat olla hyvin erilaisia verrattuna etelän tulvaherkkiin ranta-alueisiin. Laskureista saa hyvän pohjan vastuullisuusraportoinnille, joka onkin seuraava porras. Maitotilan vastuullisuusraportoinnille on Tulevaisuuden Maatila -hankkeessa luotu raporttipohja jota voi hyödyntää (Tulevaisuuden maatila n. d.). Vastuullisuusraportointi ei ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä mutta jos alkuun pääseminen sen kanssa on haastavaa tai kirjoittaminen ei ole teidän tilallanne asia, johon haluatte käyttää aikaa, kannattaa ottaa avuksi asiantuntija, joka todennäköisesti säästää aikaanne aikalailla. 

Raportti ei saisi kuitenkaan jäädä vain dokumentiksi pöytälaatikkoon, silloin se on vain hukkaan heitettyä aikaa (ja rahaa). Raporttia kannattaa käyttää tilan strategian luomiseen ja päivittämiseen. Jokaisella yrityksellä kannattaa olla strategia, se ei ole vain hieno sana vaan käytännön selkäranka, jonka avulla pohditaan yrityksen toimintaa ja muutosvalmiutta jo ennakkoon. Raporttia tarvitaan erityisesti rahoitusneuvotteluissa. Osoittaa hyvää valmistautumista, kun se on tehty ja vastuullisuustyö on tunnistettu ja käynnissä. Myös yhteistyökumppaneilta kuten meijeriltä, lihatalolta tai tukulta saa usein etuja, kun raportointi on hoidettu ja pidetään ajan tasalla. Parantaahan se heidän omaa raportointiaan. Eräs suuri kohderyhmä, joka arvostaa vastuullisuusviestintää, ovat kuluttajat. Kuluttajat eivät kuitenkaan tule kotiisi raporttia pyytämään, vaan tähän tarvitaan sosiaalisen median voimaa. Maatalouden somevaikuttajat tekevät loistavaa työtä maatalouden brändin ja vastuullisuuskuvan luomiseksi. Ei kuitenkaan tarvitse olla somejulkimo, että sosiaalisessa mediassa voi vaikuttaa. Jokainen positiivinen julkaisu maataloudesta ja sen vastuullisuudesta lisää maatalouden positiivista näkyvyyttä ja vaikuttaa kuluttajamielikuvaan. Pelkkää ruusuilla tanssimista ei tarvitse esittää, mutta vastuullisuustyö on aidosti asia joka kuluttajia kiinnostaa ja josta viestiminen kannattaa. Positiivinen viesti hyödyttää koko alaa. Muistathan myös tykkäillä ja jakaa kollegoiden ja sidosryhmien julkaisuja. Näin saamme näkyvyyttä lisättyä ja kerrottua vastuullisesta maataloudesta mahdollisimman monelle.

 
LÄHTEET

Rosenbloom, R. 2022. A Profile of Undocumented Agricultural Workers in the United States. Center for Migration Studies of New York (CMS) Report. New York, NY: CMS. Viitattu 16.12.2025

Säästöpankkiliitto 2025. Säästöpankkiryhmä edistää siirtymää uudistavaan viljelyyn. Uutinen säästöpankin internetsivulla. Kirjoitettu 8.10.2025. https://www.saastopankki.fi/fi-fi/saastopankkiryhma/saastopankkikeskus/saastopankkiliitto/ajankohtaista/siirtyma-uudistavaan-viljelyyn. Viitattu 16.12.2025

Tulevaisuuden Maatila. n.d. Maitotilan ESG-vastuullisuusraportti. internetsivu. https://www.esgmaito.fi/. Viitattu 17.12.2025

Vasilev, V., 2025. Sustainable development and corporate strategies financing a green economy in the food industry in the context of corporate social responsibility. BIO Web of Conferences. https://doi.org/10.1051/bioconf/202517304003. Viitattu 16.12.2025.