Vuosikertomus 2025

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria-keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskenteli vuonna 2025 keskimäärin 24 toimihenkilöä.

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme ovat valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Olemme maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat kahdeksan alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria-keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 12 neuvonta-alan erikoisyhdistystä. Olemme myös ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen.

Työskentelemme monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Toimistomme sijaitsee Vantaalla Tikkurilassa.

Strategia ja toimintaympäristö

Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen, ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus sekä lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.

Liitämme eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset läpi Suomen.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista

• Toimimme riippumattomasti

   

Onnistumme yhdessä!

Avainlukumme 2025

Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2025

ProAgria Keskusten Liiton toimintavuosi 2025

Vuosi 2025 oli ProAgria Keskusten Liitossa uuden toimintamallin vakiinnuttamisen aikaa. Aiemmin supistunutta ProAgria-keskuksille suunnattua palveluvalikoimaa sekä tuotekehitys- ja tukitoimintoja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä keskusten henkilöstön kanssa. 

Tuotekehitys ja valtakunnallisen asiantuntijayhteistyön vahvistaminen kohdistettiin kustannuspaineiden keskellä kasvi-, maito- sekä talous- ja johtamispalveluihin. Vaikka Liiton palvelutarjonta oli supistunut, keskusten asiantuntijoiden tarve tuottajien kannattavuutta vahvistaville koulutuksille ja sparraukselle säilyi vahvana, ja ne koettiin hyödyllisiksi. Hanketoiminnan volyymi pieneni suunnitellusti hieman edellisvuodesta, ja painopiste säilyi kansainvälisissä hankkeissa.

Laadimme yhdessä ProAgria-keskusten kanssa koko ProAgrian päivitetyn strategian, joka otetaan käyttöön vuonna 2026. Strategia painottaa kannattavan lisämyynnin synnyttämistä ja sen painopisteinä ovat asiakkaat, kumppanit ja henkilöstö.

Yleinen taloudellinen alavire ja maailmantalouden epävarmuus heikensivät maatalouden kannattavuutta edelleen. Tuotantopanosten hinnat pysyivät korkeina ja rasittivat tilojen tulosta, eikä ruokatuotannon kannattavuuskriisi hellittänyt. Liitto kävi aktiivista vuoropuhelua keskeisten kansallisten rahoittajien ja MMM:n kanssa sekä tarjosi ProAgrian asiantuntijaosaamista ja tietokantoihin perustuvia raportteja kriteerityön tueksi. Osallistuimme myös aktiivisesti MMM:n vetämän kansallisen ruokastrategian valmisteluun.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tehtävämme on vahvistaa maaseudun yrittäjien kannattavuutta ja kilpailukykyä tukemalla talouden hallintaa, strategista johtamista ja tuotantoprosessien kehittämistä. Alueellisten asiantuntijoidemme vahva osaaminen yhdistettynä monipuolisiin digitaalisiin palveluihin tarjoaa yrittäjille kattavan tuen koko maassa. ProAgria on tilatasolla keskeinen toimija maatalousalan tulevaisuuden kannalta ja ainoa kotimainen organisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kaikkia tuotantosuuntia.

ProAgria Keskusten Liiton tavoitteellinen sidosryhmätyö on vahvistanut ProAgrian asiantuntijaroolia ja lisännyt vaikuttavuuttamme ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä vastuullisuusvaatimuksiin vastaamisessa. Tavoitteemme on turvata suomalaisen maaseudun elinvoimaisuus ja monimuotoisuus osana kestävää ja läpinäkyvää kotimaista ruokajärjestelmää.

Toimimme aktiivisena kumppanina ruokaketjun yhteistyötä edistävässä AgriHubi-verkostossa sekä Suomen AKIS-valmisteluryhmässä. Lisäksi vaikutamme kansainvälisesti EUFRAS-järjestön hallitusjäsenyyden kautta ja pidämme tiivistä yhteyttä eurooppalaisiin neuvontaorganisaatioihin.

Olemme vastuullinen toimija

Tavoitteenamme on kantaa vastuuta suomalaisen maaseudun monimuotoisuudesta ja elinvoimasta osana kestävää ja läpinäkyvää kotimaista ruokajärjestelmää.

Vastuullisuutemme perustuu taloudellisesti kestävään yritystoimintaan, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, ilmastomyönteisiin ratkaisuihin sekä vastuulliseen työnantajuuteen.

Huoltovarmuuden merkitys korostuu entisestään, samoin kuin Pohjoismainen yhteistyö. Vuoden aikana edistimme aktiivisesti molempia. Kotimaassa keskeisiä teemoja ovat resurssitehokkuus, kotimaisen raaka-ainetuotannon turvaaminen sekä elintarvikkeiden alkuperän ja jäljitettävyyden varmistaminen. Kansainvälisissä keskusteluissa korostuvat vastuullisen ja huoltovarman ruoantuotannon hyvien toimintatapojen edistäminen erityisesti lähialueillamme.

Arvio tulevasta

Suomen maatalous on siirtymässä vaiheeseen, jossa rakennekehitys, ilmastotavoitteet ja markkinapaineet kietoutuvat tiiviisti yhteen. Tilojen lukumäärä vähenee ja yksikkökoot kasvavat, mikä nostaa vaatimuksia johtamisosaamiselle, talouden hallinnalle ja riskienhallinnalle. Samalla yrittäjiltä edellytetään entistä syvempää ymmärrystä tukijärjestelmistä, vastuullisuuskriteereistä ja tuotannon optimoinnista. Menestyminen ei perustu enää yksittäisiin toimenpiteisiin, vaan kykyyn johtaa kokonaisuutta tiedolla.

Ilmastotoimissa Suomi on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet, mutta maatalouden päästökehitys on ollut viime vuosina hitaasti laskeva ja osin paikallaan. Erityisesti tutkimuksellisesti haastavasti arvioitavat maaperäpäästöt ja polarisoitunut keskustelu kotieläintuotannon metaanipäästöistä haastavat kokonaisuutta. Toisaalta suomalaisella maataloudella on vahvuuksia: nurmivaltaiset viljelykierrot, korkea eläinten hyvinvoinnin taso ja suhteellisen alhainen antibioottien käyttö luovat perustaa kestävälle tuotannolle. Jatkossa ratkaisevaa on, miten hyvin hiilensidontaa, maaperän kasvukuntoa ja ravinnekiertoja parantavat käytännöt saadaan laajasti käyttöön sekä miten ne kytketään tilojen taloudelliseen kannattavuuteen.

Ilmastotoimien on oltava paitsi vaikuttavia myös liiketaloudellisesti perusteltuja.
Vuonna 2026 keskeiseksi kehityssuunnaksi nousee taloudellisen tehokkuuden ja vastuullisuuden yhdistäminen. Lainsäädäntö, rahoittajien vaatimukset ja markkinat ohjaavat tiloja kohti läpinäkyvämpää ja mitattavampaa tuotantoa. Digitalisaatio ja tilakohtaisen datan hyödyntäminen tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuutta, pienentää päästöjä ja vahvistaa kannattavuutta. Investoinnit teknologiaan ja osaamiseen ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta potentiaali realisoituu.

Keskusten Liiton tehtävänä on vahvistaa ProAgria-keskusten asiantuntijoiden kykyä vastata tähän muutokseen. Valtakunnalliset koulutukset muodostavat jatkossakin toiminnan rungon, mutta rinnalle nousee yhä enemmän keskusten tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja. Näin varmistamme, että osaaminen vastaa alueellisiin erityispiirteisiin ja tilojen erilaisiin kehitysvaiheisiin. Hanketoiminnan taso säilyy vuonna 2026 edellisvuoden tasolla, ja painopiste on kansainvälisessä yhteistyössä, jossa tuomme Suomeen uusia toimintamalleja ja vaikutamme alan kehitykseen laajemmin.

Ilmastokysymykset ovat nousseet myös kilpailutekijäksi elintarvikeviennissä. Kansainväliset markkinat edellyttävät todennettavaa tietoa tuotannon vastuullisuudesta. Suomen ruokajärjestelmän vahvuus on sen läpinäkyvyys ja korkea laatu, mutta kilpailuedun säilyttäminen edellyttää systemaattista mittaamista, raportointia ja jatkuvaa parantamista. Liitto tuottaa ajantasaista, tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä siitä, mitkä tilatason ratkaisut ovat sekä ilmaston että talouden kannalta kestäviä.

Epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden merkitys korostuu. Kotimaisen tuotannon elinvoimaisuus on strateginen kysymys. Keskusten Liitto vahvistaa laajaa yhteiskunnallista yhteistyötä ja verkostoja, jotta maatalousyrittäjien työ tunnistetaan keskeisenä osana kansallista turvallisuutta, taloutta ja kestävää tulevaisuutta.

Harri Mäkivuokko
toimitusjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Viimeaikainen maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus on haastanut suomalaista maaseutua ja maataloutta monin eri tavoin. 

Globaalit häiriöt, energiamarkkinoiden vaihtelusta toimitusketjujen epävarmuuteen ja kiristyneeseen turvallisuuspoliittiseen ilmapiiriin, vaikuttavat suoraan alkutuotantoon sekä yrittäjien tulevaisuuden näkymiin. Muutoksesta on tullut pysyvä osa toimintaympäristöämme.

Maatalousyritysten rakennekehitys

Suomalainen maatalous jatkaa vakaata mutta perusteellista rakennemuutostaan. Tilakoot kasvavat, tuotantotekniikka kehittyy ja digitalisaatio muuttaa arkea aina tuotannosta tiedonhallintaan. Samalla vastuullisuus, läpinäkyvyys ja kuluttajien kasvavat odotukset ohjaavat tuotannon kehittämistä ja investointien kohdentamista.

Tilojen lisääntyvä riippuvuus tiedolla johtamisesta sekä teknologisista ratkaisuista näkyy niin tuotannonohjauksessa kuin viranomaisasioinnissa. Siinä missä tieto aiemmin oli kansioissa ja muistivihoissa, se on nyt tietokoneissa, mobiililaitteissa, lypsyroboteissa ja pilvipalveluissa. Tämä kehitys lisää korkeatasoisen tiedonhallinnan, datan turvallisuuden ja teknisen osaamisen merkitystä.

ProAgrioiden rakennekehitys

Myös ProAgria-organisaatio on elänyt vahvassa muutoksessa toimialan mukana. Alueelliset ProAgria-keskukset muodostavat yhdessä ProAgria Keskusten Liiton kanssa suomenkielisen maaseudun asiantuntijaorganisaation, jonka juuret ulottuvat aina vuoteen 1898 Maatalousseurojen Keskusliiton perustamiseen.

Viime vuosien uudistuminen jatkuu edelleen, ja parhaillaan useat keskukset valmistelevat yhdistymisiä toimintansa vahvistamiseksi. Tämä kehitys näkyy myös Liitossa ja sen roolissa. Sidosryhmätyön koordinointi korostuu, mutta samalla Liitto vahvistaa strategista suunnittelua, tuotekehitystä, koulutusta, tiedon jalostamista ja konsultointia. Näiden tavoitteena on varmistaa, että aluekeskusten asiantuntijat voivat tulevaisuudessa keskittyä entistä tuloksellisempaan ja vaikuttavampaan asiakastyöhön.

Epävarmuus on uusi normaali

Kulunutta 2020-lukua ovat leimanneet poikkeukselliset olosuhteet. Ensin koettiin maailmanlaajuinen pandemia, mitä seurasi geopoliittisen jännitteen voimistuminen. Ukrainan sota jatkuu edelleen, ja Lähi-idän tilanne kärjistyi kuluvan vuoden aikana. Nämä tapahtumat heijastuvat kansainväliseen talouteen, energian hintaan, kuluttajien käyttäytymiseen ja yrittäjien toimintamahdollisuuksiin.

Maailmankaupassa suunta on kääntynyt kohti protektionismia vuosikymmenten vapaan kaupan ajanjakson jälkeen. Erilaiset tullit ja kaupan tekniset esteet ovat nousseet merkittävään rooliin ja vaikuttavat myös suomalaiseen alkutuotantoon ja elintarvikeketjuun.

Kaiken epävarmuuden keskellä on kuitenkin tärkeää muistaa, että pärjääminen on edelleen mahdollista. Muuttuvat tilanteet vaativat resilienssiä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä nähdä välittömien haasteiden yli. Kokonaisuutena muutosten nopeus lisää asiantuntijapalveluiden tarvetta. Yrittäjät tarvitsevat tukea talouden hallintaan, tuotantoprosessien optimointiin, investointisuunnitteluun, ilmastokestäviin ratkaisuihin sekä oman jaksamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Ammattitaitoisen asiantuntijaverkoston rooli on ratkaisevan tärkeä, jotta suomalainen maaseutu säilyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Juhani Torkko
hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto
 

Yrittäjä- ja yritysjäsenyydestä vahva side

ProAgriana olemme järjestö. Luomme yhdessä itsenäisten juridisten organisaatioiden verkoston. Jäsenyys on toimintamme perusta aina keskusten jäsenyhdistyksiin kuuluvista jäsenistä suoraan keskusten jäseninä toimiviin yrittäjä- ja yritysjäseniin sekä henkilöjäseniin.

Järjestössä vuoden 2025 kehittämisen painopisteemme oli yrittäjä- ja yritysjäsenyydessä, joka näkyi merkittävästi viestinnässämme ja asiakkaiden ja asiantuntijoidemme välisissä kohtaamisissa, ja johon luotua konseptia vahvistimme merkittävästi. Konseptin pohjana ovat edut, vinkit ja ideat, tieto ja tapahtumat, verkostoituminen ja vaikuttaminen. Konsepti on käytössä kaikissa keskuksissa.

Oma ProAgriasi – yrittäjä- ja yritysjäsenyydestä arvoa 

Kiinnostava tarjonta jäsenille – ammatillisia etuja, huolenpitoa ja hyvinvointia. 

Etuja, vinkkejä ja ideoita

• Jäsenetu –5 % jäsenkeskuksesi erikseen määrittelemistä palveluista, tarkemmat tiedot keskuksen sivuilta
• Omistajanvaihdoksen tehneille vuoden maksuton yrittäjäjäsenyys
• Extraetu: –5 euroa kasvinsuojelututkinnosta
• Tietyt ammattikirjat –20 % ProAgrian verkkokaupasta
• Kumppaniedut: Eurofins, Seilab, Etra, Terveystalo, KVVY

Verkostoitumista
 

• Yrittäjäjäsenwebinaarit
• Ennakkoilmoittautuminen kävelykierroksille konenäyttelyissä ja kahvilippu

Tietoa ja tapahtumia

• Sähköinen näyttelylippu ProAgria Tapahtumien tapahtumiin
• Uutiskirje neljä kertaa vuodessa
• Teema-asiakaslehti diginä kaksi kertaa vuodessa

Vaikuttamista

• Vuosittainen valtakunnallinen päättäjätapaaminen verkossa
• Maaseudun puolesta -kunniamaininta vuosittain

Tutustu jäsenetuihin tarkemmin yrittäjä- ja yritysjäsensivulla.

Tuotamme arvoa

Osaamisemme tuottaa tutkitusti arvoa asiakkaillemme. Sitä tuotetaan palveluilla johtamiseen, talouteen ja tuotantoon. Yrityskokonaisuuden johtaminen on asiakkaillamme keskiössä, ja tuemme tätä osaamisellamme ja asiakkuustiimiemme toiminnalla. Katamme kaikki yrityskokonaisuuden johtamiseen tarvittavat maatalous- ja maaseutuyrittämisen tarpeet laajalla palveluportfoliollamme. Räätälöimme palvelumme aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Palveluissa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet ja kehityssuunnat, mm. kestävä kehitys ja vastuullisuus. Hyvän pohjan palveluille ja päätöksenteolle antavat tuotannon ja talouden perustiedot, jotka kerätään esimerkiksi tuotosseurannan ja tilitoimiston kautta. Nämä varmistavat, että yrittäjällä on päätöksentekoon luotettavat raportit, analyysit ja asiantuntijan tuki.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus painottui edelleen toiminnassamme strategiamme mukaisesti. Olemme käynnistäneet lukuisia yhteistyöprojekteja eri sidosryhmiemme kanssa, ja tavoitteena niissä on tuottaa yhdessä lisäarvoa asiakkaillemme. Kumppanuusprojekteja teemme oman arvomaailmamme mukaisesti riippumattomana toimijana. Haluamme näkyä ja kuulua ja tehdä aktiivista sidosryhmätyötä lunastaaksemme asiakaslupauksemme: luotettavaa kumppanuutta, edelläkävijyyttä ja ratkaisuja.

Tilannekuvaa alasta sidosryhmille

Tilannekuvan jakaminen eri sidosryhmien kanssa alan tilanteesta ja tulevaisuudesta oli merkittävä painotus, ja kävimme aktiivisesti keskusteluja koko ruokajärjestelmän kanssa. Taustalla olivat laajat kyselyt eri aiheista, joiden avulla peilasimme asiakkaidemme näkökulmia. Kuluneena vuonna selvitimme maatilojen monialaistumista ja sen vaikutusta maatalouden rakennemuutokseen. Halusimme keskusteluissa selvittää, mitkä ovat yhteiset linjaukset, ja mitä voimme yhteistyöllämme saada aikaan alan ja yrittäjien hyväksi.

Vahvuutemme on tiivis päivittäinen yhteydenpito viljelijöihin ja yrittäjiin; tiedämme arjen pulssin ja reaaliaikaisen tilanteen tiloilla ja yrityksissä. Tukemme asiakkaillemme on merkittävä arjessa ja ymmärryksen aikaansaamisessa. Tämän takaavat lukuisat päivittäiset asiakaskohtaamisemme sekä kasvotusten että sähköisesti.

Painotimme sidosryhmätyössä kansanedustajatapaamisia sekä keskusteluja koko ruokajärjestelmän toimijoiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden, vähittäiskauppojen ja alan yhdistysten kanssa. Vuoden aikana teimme useita uusia yhteistyöavauksia ja yhteistyösopimuksia arvojemme mukaisesti.

Tapahtumien ohjelmat nostavat ajankohtaisia keskustelunaiheita esille

KoneAgria 2025 Tampereella oli merkittävä ponnistus ProAgria Tapahtumat Oy:ltä. Näyttelyssä kävi 16 000 näyttelykävijää ja näytteilleasettajia oli lähes 400. Näyttelyn ohjelmat koottiin merkittävän yhteistyöryhmän kanssa ja ne pureutuivat ajankohtaisiin aiheisiin investointeihin, rahoituksiin ja kannattavuuteen. Ohjelmat nousivat hyvin esille ja niissä kävi runsaasti väkeä. Suosituimpia ohjelmanumeroita olivat Keynote-puheenvuorot ja paneeli, jossa tilasta luopunut pariskunta ja tilan suvun ulkopuolelta osatanut uusi omistajat kertoivat onnistuneesta prosessistaan.

Innovaatioita esille Tuottajalle kiitos -stipendeillä

Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin seitsemättä kertaa yhteistyössä Vaasan Oy:n ja K-ryhmän kanssa KoneAgria 2025:ssä Tampereella. Tuottajalle kiitos -stipendit ovat alan merkittävin innovaatiojärjestelmä.

Stipendin saivat

• Risto Tupi, Harjavalta, 6 000 €
  Säätösalaojitus- ja altakastelumenetelmien kehittäminen ja tutkiminen kaistakokeilla peltojen sääriskien minimoimiseksi
• Janne Rouhiainen, Kouvola, 6 000 €
  Monipuolisten ravinnelähteiden mm. biokaasulaitoksen mädätejäänteen käyttömenetelmien kehittäminen kasvinviljelyssä
• Aki Laaksonen, Mynämäki, 6 000 €
  Ravinnekuitujen vaikutusten todentaminen pellon ominaisuuksiin ja satomääriin koetoiminnalla
• Teemu Junttila, Sastamala, 10 000 €
  Syysvehnälajikkeiden ja kerääjäkasvien lajikeseosten kokeilut ja menetelmien kehittäminen
• Ilmari Hunsa, Nousiainen, 6 000 €
  Kaistamuokkausteknologian kehittäminen Suomen olosuhteisiin
• Timo Erkkilä, Lapua, 6 000 €
  Toimivan, energiatehokkaan ja peltomaata suojelevan kerääjäkasvien kylvötavan kehittäminen syysviljoille uudella teknologialla.
   

Maataloutta lapsille ja nuorille -projekti oli matkalla varhaiskasvatukseen

Lapsille, nuorille, varhaiskasvatuksen opettajille, vanhemmille ja isovanhemmille suunnattu projekti, Maataloutta lapsille ja nuorille, suuntasi varhaiskasvatukseen ja sai hyvän vastaanoton. Projekti tuo hauskan oppimisen keinoin lapsille tutuksi maatilan toimia, ammatteja ja vuodenkiertoa. Projekti on kolmevuotinen, ja se toteutetaan kaksikielisenä. Projektin toimintaa tukevat merkittävästi säätiöt.

Kuluneen vuoden aikana projektiin valmistui materiaaleja, toimintaa ja videot. Somekanavat jakoivat onnistuneesti tietoa siitä, mitä maatilalla tapahtuu ja mistä ruoka tulee. Lisäksi suorat kanavat varhaiskasvatukseen tuottivat hyvin tulosta. Vuoden lopussa valmistauduttiin Educa-messuille.

Projektissa päähahmoina seikkailevat Önni Möö (mato) ja Peruna. Heidän seurakseen laskeutuu ulkoavaruudesta KIP-miehistö. Yhdessä he ihmettelevät ja tutustuvat maatilan elämään ja vuodenkiertoon.

Toimimme kansainvälisesti

Jatkoimme aktiivista toimintaa alan kansainvälisissä verkostoissa, ja osallistuimme säännöllisesti niiden tapaamisiin jo olemassa olevien ja uusien yhteistyömuotojen vahvistamiseksi. 

Aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan ProAgria toimi myös vuonna 2025 innostuneesti osana EUFRASia (European Forum for Agricultural and Rural Advisory Services). EUFRAS on vuonna 2013 perustettu maaseudun- ja maatalouden neuvontapalveluiden verkosto, jonka tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden yhteistyötä ja osaamista. ProAgrian operatiivinen johtaja Jussi Juhola jatkoi järjestön hallituksen jäsenenä myös vuonna 2025. Vuosikokous järjestettiin kesäkuussa 2025 Brysselissä, jonne kokoontui kolmen päivän ajaksi yli 50 henkilöä jäsenmaiden organisaatioista. Teemana oli neuvonnan ja koulutuksen roolin vahvistaminen EU:n maatalouspolitiikassa. 

EUFRAS-verkoston keskusteluissa korostuivat edelleen kuluvan CAP-kauden vaatimukset, joissa neuvonta nähdään osana kansallisia AKIS-verkostoja (Agricultural Knowledge and Innovation Systems). Keskusteluissa painotettiin erityisesti maatalouden innovaatiopalveluiden (Innovation Support Services) kehittämistä sekä rajat ylittävien neuvojien verkostojen rakentamista. Seuraavien vuosien EU-hankerahoitus tuleekin tukemaan vahvasti neuvojien rajat ylittävää verkostoitumista teemojen, kuten maatalouden tuotantosuuntien ja erikoistumisalueiden, ympärillä.

Jussi Juhola jatkoi ProAgrian edustajana myös EU:n komission CAP Assembly -työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella seuraavan CAP-kauden päälinjoja. Työryhmän jäseninä ovat hallinnon, tutkimuksen ja neuvonnan edustajat jokaisesta EU-jäsenmaasta. Työ on jaettu useampaan alatyöryhmään, joista ProAgria on mukana erityisesti innovaatiot ja tietämyksen vaihto -alatyöryhmässä. Työryhmän tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla varmistetaan alan uusimman tiedon siirtyminen viljelijöiden käyttöön sekä sujuva tiedonsiirto viljelijöiltä tutkimukseen. Työryhmässä myös jaetaan parhaita käytäntöjä alan innovaatioiden jalkauttamiseksi koko viljelijäkenttään.

EU-komission ja näin ollen CAP-työskentelyn vuotta rytmittivät uusi EU-parlamentti ja maatalouskomissaari. Maatalouspolitiikan kehittämisen painopisteet olivat EU:n sisämarkkinoiden kehittämisessä ja maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisessä, samalla varmistaen kaikkien tuotantosuuntien elinvoimaisuuden. Huomionarvoisena muutoksena aiempaan oli kotieläintuotannon aseman vahvistuminen EU-politiikassa ja uusi maatalouskomissaari lausuikin tavoitteeksi ylläpitää kotieläintuotanto nykyisellä tasollaan EU:ssa.

Kansainvälinen hanketoiminta tukee asiantuntijoidemme ja asiakkaidemme osaamisen kehittämistä

Kansainvälisen hanketoiminnan merkitys yhteistyömahdollisuuksien avaajana jatkui vahvana vuonna 2025. Kansainvälisten hankkeiden avulla olemme mukana alan kehityksen ja innovaatioiden kärkijoukoissa. Näin asiantuntijamme saavat mahdollisuuden viedä suomalaista neuvontaosaamista eurooppalaisille foorumeille ja taas soveltaa kansainvälisiä innovaatioita suomalaisiin olosuhteisiin.

ProAgria jatkoi toimintaansa useassa suuressa kansainvälisessä hankekonsortiossa, joissa yhteistyö ja kehittäminen etenevät useiden vuosien ajan. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin vuonna 2025 mm. maatalouden ympäristö- ja innovaatioteemoihin keskittyvissä Euroopan-laajuisissa Climate Farm Demo ja ATTRACTISS -hankkeissa. Syyskuussa Seinäjoelle kokoontui noin 100 maatalousalan ammattilaista kaikista EU-maista Climate Farm Demo -hankkeen vuosikokoukseen. ProAgria vastasi tapahtuman järjestelyistä, joka sisälsi konferenssiosuuden lisäksi hankkeen demomaatilavierailuja sekä iltaohjelmaa, jossa vieraat pääsivät maistelemaan pohjalaisia ruokamaakunnan erikoisuuksia ja kokeilemaan saunaakin.

Lähialueyhteistyötä ProAgria teki Interreg-ohjelmien Sustainable Silage -hankkeessa, jossa keskitytään säilörehun ravinnelähteiden valunnan selvittämiseen ja hallitsemiseen, ja ilmastoviisaaseen elintarvikkeiden tuotantoketjun kehittämiseen keskittyvässä ClimateFood-hankkeessa. Vuoden 2025 aikana saatiin uutta hankerahoitusta neuvojien verkostoitumiseen painottuvan LiveNet-hankkeen sekä erityisesti täsmäviljelyosaamista painottavan TechCoach-hankkeen myötä.

Hankkeiden strategiset tavoitteet painottuivat ympäristöön ja maatilayrityksille suunnattujen innovaatioiden edistämiseen, mikä tukee vahvasti myös ProAgrian strategisia painopisteitä. ProAgria oli mukana 13 kansainvälisessä hankekonsortiossa, joiden yhteenlaskettu vuositason volyymi oli noin 700 000 euroa.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Uralla etenemisen mahdollisuudet ja työssä kehittyminen koetaan ProAgriassa erittäin tärkeiksi. Urapolkumallimme on rakennettu selkeyttämään näitä mahdollisuuksia ja luomaan raamia kehityksen osa-alueille ja vaatimuksille. Vaativan asiantuntijauran kiteyttäminen helposti ymmärrettävään malliin on haastavaa, mutta tämä kehitystyö eteni hyvin vuonna 2025. Pääsimme myös raportoinnissa tasolle, jossa voimme vertailla urapolkutasojen henkilöstömääriä läpi ProAgrian. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia henkilöstösuunnittelullemme ja tukee pitkäjänteistä työtä henkilöstömme kehittämisen äärellä.

Valtakunnallisessa ProAgria Valmennuksen toiminnassa vuotta 2025 leimasi ennen kaikkea itseopiskeltavien verkkokurssien vahva kehittäminen. Tuotimme asiantuntijoillemme kursseja mm. tekoälystä, tuotosseurannasta ja eläinten ruokinnasta. Lisäksi valmistelimme erityisesti talouden hallintaan ja johtamiseen keskittyviä verkkokursseja, jotka julkaistaan alkuvuodesta 2026 sekä henkilöstölle että asiakkaillemme.

Tärkeänä merkkipaaluna vuonna 2025 saimme julkaistuksi ProAgrian historian ensimmäisen asiakkaille myytävän itseopiskeltavan kurssin: Tuotosseurannan perusteet. Asiakkaille tarjottavat itseopiskeltavat kurssit ovat meille uusi avaus, jonka uskomme tuovan kiinnostavia palvelumahdollisuuksia asiantuntijoille ympäri Suomen. Seuraamme samalla laajempaa oppimisen suuntausta: monipuolistamme keinoja, joilla osaamista voi kehittää ja madallamme oppimisen esteitä paikasta ja ajasta riippumatta.

Loppuvuodesta 2025 ProAgrian yhteinen päivitetty strategia alkoi jo löytää muotoaan. Strategian omaksumiseksi sovittiin yhdeksi keinoksi strategiaklinikat. Strategiaklinikat toteutuvat vuonna 2026, mutta suunnittelutyö ja johtajien sitoutuminen varmistui merkittäviltä osin vuonna 2025. Etukäteen kiitosta sai saman teeman käsittely ensin esihenkilöiden strategiaklinikassa ja sen perään koko henkilöstön kanssa. Näin arjen johtaminen ja yhteinen osaamisen kehittäminen saadaan toimimaan kaikkia hyödyttävällä tavalla samassa rytmissä.

Vuonna 2025 valtakunnallisen osaamisen kehittämisen toimintaa päätettiin yhteisten klinikoiden osalta muilta osin tiivistää. Palveluitamme poikkileikanneet koko henkilöstön klinikat ja esihenkilöiden perustaitoja ylläpitäneet klinikat päätettiin lakkauttaa. Pääpalvelusuuntiimme kohdentuneet talous-, tilitoimisto-, maidontuotanto- ja kasvintuotantoklinikat jatkavat vanhaan tapaan myös vuonna 2026.

Vuoden 2025 aikana käytiin tiivistä keskustelua ammattikorkeakoulujen kanssa ProAgrian nykyisiä ja tulevia asiantuntijoita hyödyttävän neuvojan oppimispolun rakentamisesta. Yhteinen ymmärrys ja tahtotila löytyivät helposti, neuvontatyön osaamisen tärkeys tunnistetaan korkeakouluissa hyvin. Loppuvuodesta myös keinot joustavan ja nykytarjontaan nojaavan oppimispolun rakentamiseen löytyivät ja oppimispolku muodostetaan vuoden 2026 aikana näiden suunnitelmien pohjalta.

Syksyllä useat ProAgria-keskukset lähtivät kehittämään myyntiosaamistaan ulkopuolisten valmentajien tukemana. Muuttuva toimintaympäristömme vaatii myynnin vahvistamista läpi organisaation. Monipuolinen oppi myös muilta toimialoilta tuo tervetulleita uusia ajatuksia ja käytäntöjä asiantuntijoillemme.

Mahdollisuuksia osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen

ProAgria tarjoaa monia mahdollisuuksia oman osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen. Osaaminen kehittyy pääasiassa työtä tehden. Rakennamme jatkuvasti uusia keinoja tämän oppimisen vahvistamiseksi. Lisäksi tarjoamme runsaan kattauksen erilaisia valmennuksia, jotka vauhdittavat yhteistä oppimistamme. Henkilöstömme haluaa aktiivisesti kehittää ammattitaitoaan. Erilaiset sisäiset webinaarit ja klinikat keräsivät jälleen ennätykselliset osallistujamäärät.

Vuoden 2025 osaamistamme ylläpitävä klinikkatoiminta, eli koko henkilöstölle, esihenkilöille ja johtajille tai eri asiantuntijaryhmille kohdennetut sisäiset webinaarimme, kokosivat suuren joukon henkilöstöstämme linjoille oppimaan mm. myynnillisestä työotteesta, yhteisestä brändistämme, tekoälystä ja pääpalvelusuuntiemme vaatimista tiedoista ja taidoista. Klinikoita ja virtuaalivalmennustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kaiken kaikkiaan 68, ja linjoille kerättiin yhteensä huikeat 4 774 osallistujaa. Tämä on yli 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Asiantuntijoidemme osaamista syventäviä valmennuksia järjestettiin jälleen erityisesti talouden hallinnan ja johtamisen teemoista. Erityisen suosittuja olivat maa- ja metsätalouden verotusta ja maatilan omistajanvaihdoksia koskeneet koulutukset. Kaikkineen syventäviä valmennuksia eri teemoista järjestettiin 13 kappaletta ja niihin osallistui 421 oppijaa. Kaikista valmennuksista kerättyjen palautteiden perusteella vaikuttavat 96,1 % suosittelee valmennusta kollegalleen.

Vaikka valmennuksia järjestettiin talouden aihepiiristä vuonna 2025 eniten, yksittäisenä valmennustapahtumana valtakunnalliset lammaspäivät olivat yllättäen suurin tapahtumamme. Tänä vuonna lammaspäiville osallistui 83 henkilöä. Vakiintuneet päivät saivat sekä sisältöön että järjestelyihin apua hankkeista, joiden varaan tärkeä osaamisen kehittymistyö jatkossa nojaa entistä enemmän.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hankkeet ja kehittämistoiminta ovat olennainen osa työskentelyämme, jota ohjaavat yhteinen strategiamme sekä sen pohjalta laadittu hankestrategia. Katsomme hankkeissa tulevaisuuteen ja luomme uutta. Hankkeiden rooli liiketoimintamme uudistamisessa ja yhteistyön syventämisessä ruokaketjun toimijoiden kanssa olikin merkittävä vuonna 2025.  

Hankkeet palvelevat asiakkaitamme uusien innovaatioiden kehittämisessä, ideoinnista aina innovaation juurruttamiseen saakka. Innovaatio- ja kehitystoiminnan avulla pystyimme löytämään uusia ratkaisuja vahvassa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Tapahtumarikas vuosi merkkipaaluja pullollaan

Innovaatiotoiminnan osalta vuoteen 2025 mahtui useita isoja merkkipaaluja. Kaikkineen vuosi merkitsi innovaatiotoimissa tiivistynyttä yhteistyötä Ruokaviraston Maaseutuverkostoyksikön, Maa- ja metsätalousministeriön ja AgriHubin kanssa.

Osana kansainvälistä TechCoach-hanketta ProAgria Keskusten Liitto oli mukana järjestämässä kaksipäiväistä älymaatalouden innovaatioleiriä, johon osallistui viljelijöitä, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajia, itsenäisiä alan kehittäjiä sekä luonnonvara-alan opiskelijoita. Monialaisissa tiimeissä kehitettiin ratkaisuja älymaatalouden käyttöönoton vauhdittamiseksi, kuten vertaisoppimisen malleja, tukijärjestelmien kehittämistä ja älykkäitä matchmaking-palveluja maatilojen tarpeisiin.

ProAgrian aloitteesta marraskuussa käynnistettiin valtakunnallinen IlmastoAKIS-teemaryhmä osana ClimateSmartAdvisors-hanketta. Työpajassa tunnistettiin eri toimijoille yhteiset ja keskeiset kehitystarpeet, kuten yhtenäisen ilmastotiedon ja käytännönläheisten oppimismahdollisuuksien tarve, sekä viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen.

Teemaryhmän ylläpitämistä ja kehittämistä jatketaan tulevina vuosina yhteistyössä maaseutuverkoston, Sedun ja Elinvoimakeskuksen ilmastoyksikön kanssa yhteisvoimin. 

Ideavirtaamo-konseptin kehittäminen ja juurruttaminen jatkui vuoden aikana määrätietoisesti. Valmensimme 20 suomenkielistä ja 15 ruotsinkielistä maatalouden ja maaseudun kehittäjää fasilitoimaan konseptin mukaisia työpajoja eri puolilla Suomea. Valmennus toteutettiin osin AttractISS-hankkeen puitteissa, mutta pääosin Maaseutuverkoston toimeksiannosta.

Hankkeita liikkeelle! -valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien fasilitointiosaamista erityisesti sellaisten hankkeiden käynnistämisessä, joissa korostuu eri taustaisten toimijoiden välinen yhteistyö (multi-actor approach). Valmennuksessa syvennyttiin ideavirtaamo-menetelmän soveltamiseen käytännössä, ja sen osana toteutettiin valtakunnallinen ideavirtaamo tukemaan uusien ilmasto- ja ympäristöhankkeiden syntymistä.

ProAgria Keskusten Liitolla oli myös näkyvä rooli Euroopan laajuisten innovaatio- ja AKIS-toimintaa konkretisoivien WoW -webinaarien (Webinars on Wednesdays) organisoinnissa osana AttractISS-hanketta. Vuoden aikana Suomi oli hyvin edustettuna näissä runsasta kiinnostusta herättäneissä webinaareissa.

Olimme lisäksi mukana Strategic Working Group on Agricultural Knowledge and Innovation Systems (SCAR AKIS) työryhmän tapaamisessa Helsingissä toukokuussa järjestäen siellä yhdessä muiden AttractISS-hankepartnereiden kanssa lyhyen innovaatiotoimintaympäristön valmennuksen (Master Class).

ProAgria oli aktiivisesti mukana AgriHubin organisoimien AKIS-ryhmän, koulutusverkoston, viestintäryhmän ja hankevalmistelijoiden ryhmän toiminnassa.

Vilkasta hanketoimintaa

ProAgrian hanketoiminnan volyymi oli vuonna 2025 yli 5 miljoonaa euroa. ProAgria oli toimijana yli 150:ssä eri rahoitusmuotoja hyödyntävässä hankkeessa. Hanketoimintamme painottui seuraaviin strategisiin teemoihimme:

• maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen
• maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
• vastuullinen ruokaketju pellolta pöytään
• osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
• digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi 

Kansainvälinen toimintamme kasvoi ja saavutimme yhä arvostetumman aseman kansainvälisenä hankekumppanina. Olemme mukana yli kymmenessä hankekonsortiossa, joista puolet keskittyy digitalisaation ja tiedolla johtamisen kysymyksiin ja puolet maatalouden ympäristövaikutusten kysymyksiin.

ProAgrian rooli ja toiminta osana Suomen ja Euroopan laajuista maatalouden tiedonvaihdon ja innovaatiotoiminnan AKIS-verkostotyötä (Agricultural Knowledge and Innovation System) jatkui vuonna 2025. Tämä verkostoyhteistyö auttaa vastaamaan alallemme globaalisti kohdistuviin innovaatio- ja kehitystarpeisiin. Monet vuoden 2025 kehitysaskelista tässä teemassa otettiin ProAgrian hanketöiden puitteissa.

Vastuullisuus

ProAgrian vastuullisuusohjelma valmistui

ProAgrian vastuullisuusohjelman valmistui ja se hyväksyttiin kuluneen vuoden aikana. Ohjelma perustuu ProAgrian liiketoimintaan ja linjaa ProAgrian tekemisiä vastuullisuuden näkökulmasta koko organisaatiossa. ProAgria ei ole raportointivelvollinen, mutta tulee tekemään tavoitteiden ja mittareiden mukaista raportointia. Ohjelman rakentuessa määritetiin myös ProAgrian palveluista ne, jotka liittyvät vastuullisuuteen tai tuottavat vastuullisuuteen liittyvää tietoa ensisijaisestiviljelijöille ja muille ruokaketjun toimijoille.

Ohjelman tavoitteita ovat 

• Tuemme maatalousyrittämisen taloudellista kestävyyttä ja hyvinvointia
• Tuemme yrittäjiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa sekä parannamme aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa
• Tuemme kotieläinyrittäjiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa
• Tuemme yrittäjiä ja kumppaneitamme saavuttamaa sosiaalisen ja eettisen vastuun yritystoiminnassaan
• Toimimme vastuullisesti, kestävästi ja läpinäkyvästi omassa toiminnassamme ja arvoketjussamme

Vastuullisuus on edelleen yksi tärkeä keskusteluaihe eri sidosryhmien kanssa. Useimmat organisaatiot pohtivat parhaillaan vastuullisuuskriteeristöjään ja vastuullisuusraportointia. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, mitä vastuullinen toiminta on käytännössä ja miten toimintatapoja parannetaan ja mitkä ovat toimintatapoja, joita toteutetaan maatilojen ja maaseutuyritysten arjessa.

Vastuullisuus ProAgriassa

Palvelumme

Johtaminen

Strategisten johtamispalveluiden kehitys jatkui ProAgria-keskusten toteuttamissa, johtamiseen keskittyvissä hankkeissa. Niissä etenkin pienryhmätoiminnan kautta johdateltiin yrittäjiä yrityskokonaisuuden kehittämisen sekä strategiatyön pariin. Tilakohtaisesti laadittiin yritykselle strategia ja tuettiin sen käytäntöön viennissä.

Maatilayritysten hallitus- ja johtoryhmätyön kehittäminen nousi tärkeään rooliin valmennuksissa sekä tilatason työssä. Osakeyhtiöittäminen yleistyy jatkuvasti ja se tuo tarpeen hallitustyön kehittämiseen. Vaikka maatila ei olisikaan osakeyhtiö, niin hallitustyö-toimintamalli antaa tehokkaita keinoja tuoda yrityksen kehittämisen tueksi ulkopuolista osaamista, verkostoja sekä strategista näkemystä. Maatilayrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistuu tätä kautta merkittävästi. Toimintamalli ja palvelukokonaisuuden kehittämistä jatketaan vuoden 2026 aikana.

Johtamiseen liittyvää valmennusta teimme yhteistyönä Valion kanssa Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelmassa sekä pankkien kanssa. Vuoden 2025 lopulla valmisteltiin Maatilayrittäjien Johtamisfoorumi -tapahtuma, joka kokosi tammikuussa 2026 yli 50 maatilayrittäjää keskustelemaan ja oppimaan hallitustyön kehittämisestä. 

Talous- ja tilitoimistopalvelut

Muutaman epävarman vuoden jälkeen maatalousalalla tehtiin paljon laajennusinvestointeja vuonna 2025. Naudanlihapula näkyi vuoden alussa kauppojen hyllyssä ja tämä heijastui myös naudanlihan hintaan. Rahoituksen tiukentuminen keskustelutti ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa rahoituksen saaminen oli hankalaa.

Talouspalveluita tehtiin vuonna 2025 aiempien vuosien tapaan neuvontakorvausta hyödyntäen. Neuvontakorvausta käytettiin jonkin verran edellisvuotta vähemmän, mutta samaan aikaan muiden talouspalveluiden myynti kasvoi. Tärkeimmät neuvontakorvauksen osa-alueet talouspalveluiden näkökulmasta ovat:

• kilpailukyky, joka pitää sisällään investointien suunnittelun
• muutoskestävyys, jonka alla tehdään talouden suunnittelua
• nuoret ja uudet yrittäjät, joille tehdään omistajanvaihdossuunnittelua.

ProAgrian asiantuntijat tarjoavat yllä lueteltujen palveluiden lisäksi palveluita maatilojen yhtiöittämisiin. Investoinnit ja niihin liittyvä talouden suunnittelu olivat suurin talouspalveluiden osa-alue, mutta omistajanvaihdoksiin liittyvien palveluiden myynti kasvoi voimakkaimmin edelliseen vuoteen verrattuna. 

Talouspalveluiden sidosryhmätyö

Talouspalveluihin liittyvä sidosryhmätyö jatkui aktiivisena eri pankkien ja muiden maatalousalan toimijoiden kanssa. ProAgrian asiantuntijat valmensivat useissa sidosryhmien koulutuksissa. Osallistuimme mm. Tulevaisuuden valiot -koulutusohjelman strategiajakson toteutukseen. Lisäksi valmensimme aktiivisesti eri hankkeiden tilaisuuksissa. Yhteistyö Verohallinnon kanssa oli tiivistä. Ohjelmistoyhteistyötä teimme Mtech Digital Solutionsin kanssa mm. Wakan ja Yrityskunto-palvelun kehitykseen liittyen. 

Talous- ja tilitoimistopalveluita kehitetään verkostona

Talouspalveluiden palvelukehityksessä jatkettiin omistajanvaihdosten ja osakeyhtiöittämisten kehittämistä. Osana tätä kehitystyötä omistajanvaihdos- ja yhtiöittämisasiantuntijat kokoontuivat etäyhteydellä joka toinen kuukausi. Kehitystyössä pyrittiin löytämään yhteisiä toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä samalla kun jaettiin osaamista valtakunnallisesti. Osana omistajanvaihdospalveluiden kehitystä toteutimme yhteistyönä työkalun maatilan käyvän arvon sekä veroseuraamusten laskentaan. 

Yleisesti talouspalveluiden kehitystä tehtiin talouden osaamisvastaavien verkoston avulla. Osaamisvastaavat kokoontuivat kuukausittain etäyhteydellä. Elokuussa kokoonnuttiin yhteisille kehityspäiville Hankasalmelle. Kehityspäivien teemana oli asiantuntijoiden osaamisen kasvattaminen. Talous- ja tilitoimistopalveluiden palvelupäälliköt kokoontuivat vuoden 2024 aikana viisi kertaa etäyhteydellä sekä kerran palvelupäällikköpäivillä. 

Tilitoimistopalveluiden kehittämistä tukemaan perustettiin EVL-osaamisvastaavien verkosto, joka kokoontui kuukausittain. EVL-osaamisvastaavien tarkoituksena on viedä eteenpäin yhteisesti päätettyä tilitoimistobrändin uudistusta ja yhtenäistää toimintatapoja valtakunnallisesti. Vuoden aikana kehitettiin mm. tilitoimistoasiantuntijoiden tasotestejä sekä rahanpesulain koulutusta. 

Talousvisio-ohjelman kehitystä jatkettiin käyttäjiltä tulleiden toiveiden pohjalta. Erityisesti ohjelman käyttönopeuteen kiinnitettiin huomiota. Tiivis yhteistyö Mtechin kanssa jatkui. Mtechin ja ProAgrian henkilöstöstä koottu Wakka-kehitysryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kehitysryhmän tavoitteena on tuoda käyttäjien toiveita ohjelmistokehitykseen ja toimia linkkinä ProAgrian asiantuntijoiden ja Mtechin ohjelmistokehittäjien välillä. Uusi Wakka-kirjanpito-ohjelma julkaistiin KoneAgriassa lokakuussa. Mtechin toteuttama Yrityskunto-työkalu julkistettiin syyskuussa. Asiantuntijakäyttöön suunnittelun työkalun tarkoituksena on yhdistää ProAgrian palveluiden yhteydessä syntyvää tuotannon ja talouden dataa.

ProAgrian talousasiantuntijoille järjestettiin vuoden aikana yhteensä 11 talousklinikkaa. Klinikoiden aiheiksi nostettiin ajankohtaisia talouden teemoja, joiden valinnassa huomioitiin myös asiantuntijoiden toiveet. Lisäksi järjestettiin talouden analysoinnin ja suunnittelun etäkoulutuskokonaisuus sekä koulutukset omistajanvaihdos- ja yhtiöittämisasiantuntijoille sekä yhteiset koulutuspäivät talous-, tilitoimisto- ja yritysasiantuntijoille. 

Kotieläintuotanto

Kotieläinliiketoiminnan palvelumyynti kasvoi 1% huolimatta asiakasmäärän 6 %:n vähenemisestä. Karjakoon kasvaessa asiakkaita palvellaan useammin ja palvelukokonaisuudet ovat suurempia. Yhä useammin asiakkaalle räätälöidään juuri hänen tarvitsemansa palvelukokonaisuus. Palvelumyynnin painopisteenä on tuotannon ohjaukseen keskittyminen. Tilatiimitoiminta yleistyy. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti kasvintuotannon ja kotieläintuotannon asiantuntijoiden kesken. Navetta tilaa rehut pellolta eri eläinryhmille, jolloin rehuntuotannon kehittämispalvelu on avainasemassa.

Ruokintapalveluiden myynnissä kilpailu on selvästi kiristynyt. Palveluja tarjoavat rehutehtaat, kilpailevat konsulttiyritykset sekä ulkomaiset asiantuntijat. ProAgrian vahvuutena on ainoa ruokintaa taloudellisin perustein optimoiva tieteellisesti kehitetty Lypsikki-malli, joka on istutettu Mtechin ja ProAgrian yhdessä omistamaan Karjakompassi-ruokintasovellukseen. Yrittäjät teettävät ruokinnan optimointia useamman kerran vuodessa. Vuonna 2025 määrä oli 6,1 kpl/tila. 

Ruokinnan asiantuntijoiden osaamisessa panostetaan edelleen johtamisen palveluihin, automaattilypsyn kokonaisuuden hallintaan sekä konsulttimaiseen työotteeseen. Automaattiset lypsyjärjestelmät lisääntyvät edelleen, robottimaidon osuus oli viime vuonna 65 % kaikesta maidosta.

Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen halutaan panostaa ja mahdollistaa työparityöskentelyn kautta osaamisen karttuminen, mikä näkyy myös asiakkaille positiivisesti. Vuoden aikana valmistui sekä asiakkaille että asiantuntijoille soveltuva verkkokurssi tuotosseurannasta ja asiantuntijoille verkkokurssi ruokinnasta. Vuoden aikana asiantuntijoille järjestettiin 11 Maito-Klinikkaa ajankohtaisista aiheista ja 7 Rehuinfoa, joissa rehuvalmistajat esittelivät tuotteitaan. 

Osaamisvastaavien rooli on elintärkeä kentän asiantuntijoiden osaamisen ylläpidossa. Maidontuotannon osaamisvastaavat osallistuivat palveluiden kehittämiseen ja tuotekehitykseen. Osaamisvastaavat aloittivat vuoden aikana tuotannonohjauspalveluissa käytettävien täsmäpalveluiden kuvauksien päivitystyön. 

Tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla on tila- ja eläinraporttien lisäksi käytettävissään tuotosseurannan maksuun sisältyvät taloustyökalut, Kustannuspuntari sekä Maidon yksikkökustannuslaskuri, jolla yrittäjän voi laskea maidon nettokustannuksen senttiä/litra ja €/lehmä. Sitä kautta voi paneutua tarkemmin eri kustannuseriin ja tutkia erilaisten tuottaja- ja panoshintojen mahdollisia vaikutuksia tulokseen. Maidon nettokustannus on vaihdellut 44,63 sentistä ( vuonna 2021) 54,43 senttiin (2023) litraa kohti ja maidon kokonaistuotot 49,36 sentistä (2021) 62,69 senttiin (2025). Varsinaisten laskelmien määrät ovat vuositasolla jääneet alle 300 tilaan. Suurimman osan laskelmista on toteuttanut ProAgrian asiantuntija. 

Tuotosseurantatilat saavat jokaisen näytteenoton jälkeen sähköpostitse yhteenvetona Koelypsykatsauksen. Edelleen käytössä olevat tuotosseurannan lisäpalvelut, KarjaKompassin Seurantalaskelma ja Rehujen kilpailutus, ovat myös apuna tuotantokustannusten hallinnassa. Tuotosseurannan raportteja on päivitetty asiakastoiveiden mukaisesti. 

Valtakunnallisesti keskitetyt tallennuspalvelu ja maitomittareiden testauspalvelu olivat kaikkien asiakkaiden käytettävissä sijainnista riippumatta. Tallennuspalvelu toimi ProAgria Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alueilla.  

Ruokinnan seuranta ja suunnittelu 

Kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta Ruokinnan seuranta- ja suunnittelupalvelut pysyivät edellisvuoden tasolla. Ruokinnan seurantalaskelmia tehtiin lehmille 4 532 kappaletta 1 343 tilalla eli 50 %:lle tuotosseurantatiloista. Lehmille tehtiin 12 167 ruokintasuunnitelmaa 1 981 tilalla ja hiehoille 5 544 ruokintasuunnitelmaa 1915 tilalla. Ruokintasuunnitelmia tehtiin yli 70 %:lle tuotosseurantatiloista ja yli 50 %:lle kaikista maitotiloista. 

Ruokinnan seurannassa otettiin uutena menetelmänä käyttöön lannan pesu ja sen tuloksen tulkinta Seurantalaskelmaan yhdistäen.  

Tuotosseuranta  

Tuotosseurannan maitotuotos jatkoi kasvuaan. Lehmät tuottivat keskimäärin 11 347 kg energiakorjattua (EKM) maitoa,176 kg enemmän kuin vuonna 2024. Myös maidon pitoisuudet paranivat, vieläpä enemmän kuin edellisenä vuonna; valkuaispitoisuus oli 3,65 % (+0,04 prosenttiyksikköä) ja rasvapitoisuus 4,42 % (+0,02). Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos oli 850 kg/lehmä/vuosi (+19 kg) ja elinikäistuotos oli 34 288 (+633 kg), elinpäivää kohti 18,3 (+1,4 kg) poistettujen lehmien maitokiloista laskettuna. Elossa olevien lehmien vastaava luku oli 16,6 kg/elinpäivä. Soluluku oli 190 000 kpl/ml.   

Ero tuotosseurantatilojen ja ulkopuolisten välillä maitokiloissa mitattuna oli 1907 kg tuotosseurantatilojen hyväksi (8 629 kg vs 10 536 kg), nykyisin mittarina käyttävää energiakorjattua maitomäärä ei tuotosseurantatilojen ulkopuolisilla tiloilla voidakaan mitata. 

Lehmien kestävyys jatkaa edelleen parantumistaan, keskipoikimakerta oli 3,47 (+0,03). Poistoprosentti laski ilahduttavasti alle 30 ollen 29,3, yleisimpinä syinä utaretulehdus ja hedelmällisyysongelmat. 

Holsteinin osuus lehmien rotujakaumassa jatkoi kasvuaan: holstein 65,6%, ayrshire 31,6%, suomenkarjan kolmen rodun osuus yhteensä 0,7 %, muita 2,0 %. Lehmän rotu määräytyy isän rodun mukaan.  

Tuotosseurantaan kuului Suomessa 79,2 % lehmistä. Tuotosseurantalehmiä oli 178 042 ja kaikkia lehmiä yhteensä 224 898 (Luke 1.12.2025). Huomattavaa on, että tuotosseurantalehmien määrä lasketaan ruokintapäivien perusteella, Luke laskee tiettynä päivänä rekisterissä olleet lehmät. Luvut eivät siis kuvaa samaa lehmämäärää.   

Karjoista tuotosseurantaan kuului 72,3 % karjoista (2 694 karjaa) ja maidosta peräti 82 %. Tuotosseurannan keskikarjakoko jatkoi samanlaista kasvua kuin edellisenä vuotena, 3,2 lehmällä. Keskikarjakoko oli tuotosseurannassa vuonna 2025 66,1 lehmää, joka on peräti 20,7 lehmää enemmän kuin tuotosseurannan ulkopuolisissa karjoissa.  

Tuotosseuranta on tiedon keruun kivijalka ja tuottaa ainoat vertailukelpoiset tulokset maidontuotannosta niin lehmien kuin tilojen välille sekä myös kansainvälisesti. Asiakkaat arvostavat myös tietojen varmaa säilymistä lypsyjärjestelmien tai laitteiden vaihtumisesta tai rikkoutumisesta huolimatta. Tietojen digitaalisuus helpottaa niin ruokinnan optimointia kuin talous- ja hiililaskelmien tekoa. Tuotosseurannan tiedot ovat elintärkeitä kotieläinjalostuksen jalostusarvostelujen laskennalle. ICAR julkaisee kansainväliset vertailut osoitteessa my.icar.org. Suomen tuotosseurannan tulokset on julkaistu ProAgrian nettisivuilla.  

Suomessa maitotilayrittäjät saavat itse ottaa tuotosseurantanäytteet, toisin kuin suurimmassa osassa muita ICARin jäsenmaita. Tämä on mahdollista hyvän meijerimaitovertailun ja tuotosseurannan asiakaspalvelun toteuttamien ylimääräisten koelypsyjen ansiosta. Tuotosseurannan haasteena ovat edelleen tilat, jotka eivät ota näytteitä. 

Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota datan laatuun osana Pohjoismaisen Jalostusarvosteluyhdistys NAVin sekä jalostusorganisaatio Viking Geneticsin omaa laadunvalvontaa. Tarkastelun puitteissa parannettiin käytäntöjä, jaettiin tietoa sekä hiottiin yhteistä tekemistä Faba Osuuskunnan ja Mtech Digital Solutionsin kesken. Työ jatkuu edelleen. 

Suomessa ICARin jäsenenä on ProAgria-ryhmä, jonka muodostavat ProAgria, Faba osk, Mtech Digital Solutions ja Valio alkutuotanto (ICAR-toimijana maitolaboratorio). ICAR auditoi jäsenorganisaationsa joka viides vuosi, Suomen viimeksi vuonna 2023, jolloin saimme erinomaisen arvosanan ja kiitosta monipuolisista raporteista, keskitetyistä palveluista ja tiiviistä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.  

Tuotosseurannan asiakaspalvelu asiakkaiden tukena

Tuotosseurannan asiakaspalvelu on tuotosseurannan täkein asiakastuki ja vastaa pääosin asiakkaiden informoinnista ajankohtaisista asioista, kuten mm. mittaritestauksen tilanteesta, tietojen poikkeamista, sovellusten muutoksista, yhteydenpidosta laboratorioihin ja laskentaan liittyvistä asioista. 

Vuoden aikana vastaanotettiin 2998 tehtävä, vastattiin 2506 puheluun ja soitettiin 1004 puhelua. Asiakkaita palvellaan paitsi puhelimessa myös korjaamalla puuttuvia tietoja sekä ratkaisemalla tietojen lähetyksiin tai oikeellisuuteen liittyviä ongelmia etäyhteyksien avulla. Asiakaspalvelu toimii tarvittaessa myös asiantuntijoiden tukena. Asiakaspalvelu ylläpitää aktiivista tuotosseurannan Facebook-ryhmää, jossa on 1 300 jäsentä.

Tuotekehitys 

Vuonna 2025 jatkettiin ProAgrian verkkopalveluiden siirtoa Minun Maatilani etusivun aloitukseen sekä sovellusten päivittämistä modernimpaan ympäristöön.  

Valion maitolaboratorion muutto ja laitteiden uusiminen aiheutti merkittävästi lisätyötä alkuvuodesta virheellisten ja poikkeuksellisten suurten solutulosten korjauksessa sekä poiki runsaasti yrittäjien yhteydenottoja tuotosseurannan asiakaspalveluun. Valion uusi soluanalysaattori mittaa huomattavasti korkeampia solupitoisuuksia kuin aiempi ja tästä syystä siirryttiin katkaisemaan solutulokset monissa maissa käytössä olevan tavan mukaisesti 10 miljoonaan soluun/ml.  

Lehmäkunto konseptoitiin Mtechin johdolla. Kuntoluokitus harmonisoitiin Faban kanssa niin, että eri asteikoilla mitattavat kuntoluokat ovat yhdistettävissä.  

Resurssiviisas-rapotin Rehuntuotanto-osion tiedonhaku yhtenäistettiin. Rehurekisteriä päivitettiin, samoin kuin KarjaKompassin Vasikoiden ruokintataulu ja kasvukäyrä sekä huomautukset. Tuotosseuranta Nettiin tehtiin kellonaikakorjauksia, Koelypsyraportteja päivitettiin mm. imettäjä/sairas –merkinnöillä, vuosiraporttien ohjeistuksia ja kausiraportteja päivitettiin ja MobiLinkkiin lisättiin viivakoodihuomautuksia. Tilakuntoa muokattiin kohti Yrityskuntoa.  

Koelypsytietojen tallennusta tekoälyn avulla kokeiltiin, mutta todettiin, ettei se ole riittävän tehokas ja toimiva investoinnin kustannukseen nähden. Myös muita raporttien luokituksia yhtenäistettiin Faban kanssa, jotta asiakkaiden on helpompi seurata tuloksiaan eri raporteilta.  

Vuoden aikana rakennettiin yhdessä Mtechin kanssa asiakaskäyttöön uusi Koelypsynäyttö, jolla asiakkaat lähettävät koelypsytiedot neuvonnan rekistereihin. Vanha tallennustyökalu on edelleen käytettävissä, kunnes ollaan varmoja, että asiakkaat ovat tottuneet uuteen työkaluun.   

KarjaKompassissa valmistauduttiin ottaman käyttöön uusin Lypsikki-mallin päivitys ja uusi optimointimalli. Uusi malli (Lypsikki 5.2 Huhtanen & Nousiainen) on toteutettu Lukessa julkisella hankerahoituksella.

Lammas- ja vuohitalous

Lampaiden tuotosseurantaan kuului 320 tilaa ja 28 705 yli vuoden ikäistä lammasta. Vuohien kantakirjarekisteriin kuului 11 tilaa ja 1 544 vuohta.

Tuotosseurannan lisäksi palveluihimme kuuluivat lampaiden ja vuohien jalostuspalvelut, kuten jalostuseläinten rakenne- ja valinta-arvostelut. Lammasnetti toimii jalostuseläinten myyntikanavana lammasnetti.fi-sivustolla.

Kantakirja lampaille ja vuohille

Vuoden aikana kehitimme lammasjalostuksen eri työvälineitä, kuten uuhitulosten kooste raporttia, ja julkaisimme kaikkien lammasrotujen isälinjayhteenvedon eli ns. pässilinjaliikennevalot sekä pukkilinjat koosteen.

Jatkoimme geenivaratöitä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Siemenen ja alkioiden keruutoiminta jatkuu edelleen, ja rotujen ylläpitämiseksi kehitetään uusia tekniikoita. Luke julkaisi verkkosivustollaan säilytyksessä olevista geenivaroista pässi- ja pukkikatalogit. Materiaalit ja kuvat sukupuutietoihin tuotimme yhteistyössä.

NettiKatras-ohjelmistoa kehitetään edelleen

Kehitimme NettiKatras-ohjelmistoon uusia toimintoja, joiden avulla tuottajat voivat seurata ja parantaa eläinainesta sekä tuotantoa. Paransimme lisäksi alkuperäisrotujen pässilinjojen harvinaisuuden seurantaa. Opastimme ohjelmiston käyttöä useissa koulutuksissa, asiakaspalvelussa ja asiakaskäynneillä. Lisäksi valmistelimme rajapintauudistusta jonka avulla voidaan jatkossakin lähettää tietoja rekistereiden välillä.

Tapahtumia sekä yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

OKRA-näyttelyssä heinäkuussa järjestettiin lammasaiheista ohjelmaa. Sidosryhmätapaaminen pidettiin ProAgrian organisoimana. Vientiseminaariin kutsuttiin Turkkilainen lammasasiantuntija, joka vieraili seminaarin lisäksi lammasosastolla ja lähialueen lammas- ja nautatiloilla. ProAgrian lammasosastolla esittelimme päivittäin hankkeiden toimintaa, NettiKatras-ohjelmistoa ja lammastuotannon palvelujamme.  

Valtakunnalliset lammaspäivät pidettiin lokakuussa Turussa yhteistyössä Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hankkeen kanssa. Seminaarin aiheena oli Vastuullisen lammastilan johtaminen ja tuotannonhallinta. Luennoitsijoista yksi oli ruotsalainen Tomas Olsson ja toinen Leslie Stubbings Iso-Britanniasta. Opintoretkellä käytiin neljällä lammastilalla. Kolmipäiväiseen tapahtumaan osallistui 75 henkeä.

Vuoden aikana harjoitimme tiivistä yhteistyötä Suomen Lammasyhdistyksen ja Jalostusvaliokunnan kanssa jalostuslampoloiden valinnassa, keinosiemennyksessä sekä uuden tukikauden ja tukiehtojen parissa.

Lausuntoja teimme yhteistyössä useiden alan toimijoiden kanssa. Teimme läheistä yhteistyötä lampaiden terveydenhuollon, lammashankkeiden, Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen, MTK:n lammasverkoston, Suomen Lammasyhdistyksen, Suomen Lammasosuuskunnan ja Suomen Vuohiyhdistyksen kanssa. Oppilaitosten kanssa teimme yhteistyötä pitämällä luentoja lampaista ja vuohista. Lisäksi tuimme opinnäytetöiden tekemistä.

Julkaisut ja viestintä

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset julkaistiin kesäkuussa Suomen lammasyhdistyksen Lammas ja vuohi -lehdessä sekä ProAgrian verkkosivustolla. Tuloksiin voi tutustua ProAgrian lammastuotosseurannan vuosiyhteenveto 2024 -julkaisussa.

Vuohitilastot julkaistiin syksyllä. Tuloksiin voi tutustua verkkosivustolla Vuohien kantakirjarekisterin vuosiyhteenveto 2024.

Lähetimme lammastila-asiakkaillemme valtakunnallisesti neljä uutiskirjettä sekä yhden uutiskirjeen vuohitiloille. Lammasasiantuntijoiden julkaisemia ajankohtaisia julkaisuja ja videoita on jaettu mm. Katras kannattavaksi Facebook-ryhmässä, jossa oli 1 057 jäsentä vuonna 2025. Lehtijuttuja julkaistiin mm. Lammas ja vuohi -lehdessä ja alueellisissa ProAgria-lehdissä sekä muissa alan lehdissä. Mediatiedotteita julkaisimme pääsiäisenä ja kesällä.

Lammasabc.fi-verkkokirjasto avattiin vuoden 2025 lopulla. ProAgrian ylläpitämässä verkkopankissa on laajasti tietoa lammastuotannosta, esimerkiksi tuotannon aloittamisesta, johtamisesta ja ruokinnasta.

Kasvintuotanto

Kasvukausi alkoi huomattavan aikaisin eteläisessä osassa Suomea, jo ennen huhtikuun puolta väliä, mutta sen jälkeen säätyyppi viileni ja kasvukausi jatkui sateisena ja viileähkönä. Huhtikuun aikana ehdittiin jo aloitella kylvöjä suotuisimmilla alueilla ja mm. varhaisperunaa istutettiin ennätysaikaisin maaliskuun alussa. Pääasiassa kevätkylvöt tehtiin suhteellisen normaaliin aikaan koko Suomessa toukokuun puolivälissä. 

Kasvustot orastuivat hyvin ja olivat huomattavan tiheitä ja reheviä riittävän kosteuden myötä. Kasvuun lähtö ja satonäkymät olivat erittäin hyvät. Sateinen sää jatkui kuitenkin pitkään kesäkuun loppuun, ja etenkin osalla alueista, kuten Kymenlaakson, Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla, kasvustot alkoivat jo kärsiä ja kellastua runsaista sateista. Pohjanmaan alueella kasvustot olivat lähes normaalit. Heinäkuussa säätyyppi vaihtui koko Suomessa helteeksi ja kolmen viikon hellekauden jälkeen kasvustoissa näkyi merkkejä kuumuusstressistä, jyvien täyttymisen häiriintymisestä sekä ennenaikaisesta tuleentumisesta. Sadonkorjuukausi oli epävakainen ja sateet keskeyttivät ja viivästyttivät puinteja useilla alueilla.

Vuoden 2025 viljasato Suomessa oli 3,5 miljardia kiloa, mikä oli noin 10 % edellisvuotista suurempi. Syysviljat tuottivat ennätyssatoja, samoin kevätvehnän ja kauran sadot onnistuivat hyvin. Sen sijaan ohra kärsi eniten kesän sääoloista ja sen sato jäi yli 10 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Hernesato oli myös suuri, mutta jäi hieman vuoden 2024 ennätyssadosta. Sateinen kasvukausi ei suosinut herneen viljelyä. Sokerijuurikkaan sato jäi myös vähän edellisvuotista heikommaksi. Herneen ja sokerijuurikkaan viljelyalat olivat kuitenkin 2020-luvun suurimpia: herne lähes 43 000 hehtaaria ja sokerijuurikas hieman yli 16 000 ha. Öljykasvien, rypsin ja rapsin viljelyala kasvoi edellisvuodesta noin 15 000 hehtaaria ja oli lähes 57 000 hehtaaria. Syysrypsin ja -rapsin talvehtiminen onnistui ja kasvustot tuottivat huippusatoja. Sen sijaan kevätrypsi kärsi heinäkuun helteistä ja sen sadot jäivät vaatimattomiksi.

Ennakkotulosten 2025 mukaan viljantuotannon taloudellinen tulos oli edellisvuoden tapaan keskimäärin runsas 200 euroa hehtaarilta tappiollinen – paremmasta satotasosta huolimatta. Viljoista eniten tappiolla oli rehuohra, 345 euroa hehtaarilta. Rukiin sekä syys- ja kevätvehnän tulokset olivat viljoista parhaimpia, mutta keskimäärin kuitenkin runsas 150 euroa hehtaarilta tappiollisia. Viljantuotannon tappiollinen tulos johtui maailmalla ja Suomessa hyvien satojen ja kasvaneiden varastojen myötä merkittävästi laskeneista sadon myyntihinnoista. Sadon kotimaan myyntihinnat laskivat noin 40 euroa tonnilta verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Lisäksi viljelyn kustannukset ovat viime vuosien aikana nousseet merkittävästi, mikä yhdessä heikon hintatason kanssa johti huomattaviin tappioihin.

Erikoiskasveilla, kuten rypsillä, rapsilla, herneellä, härkäpavulla ja kuminalla, viljelyn taloudellinen tulos oli noin 200 euroa hehtaarilta parempi kuin viljoilla vuoden 2025 ennakkotulosten mukaan. Näistä kuminan ja kevätrapsin tulos ylsi noin 50 euroa hehtaarilta nettovoiton puolelle, kun taas herneen tulos jäi selvästi edellisvuotista 2024 heikommaksi. Sokerijuurikas, jonka sadot eivät vuonna 2025 onnistuneet niin hyvin kuin vuonna 2024, erottui vuoden 2025 ennakkolaskelmissa edelleen selvästi kannattavimpana kasvina 730 euron hehtaarikohtaisella nettovoitolla. Myös syysrapsi lukeutui vuoden 2025 onnistujiin hyvän talvehtimisen ja sadon myötä.

Kasvintuotannon tuotekehitys

Tuotekehityksen osalta vuosi 2025 oli varsin kiireinen kasvintuotannon osalta. Maatilojen lukumäärän vähentyessä ja samalla tilakoon kasvaessa palveluratkaisujen täytyy myös vastata nykypäivän ja tulevaisuuden maatilojen tarpeisiin. Viljelyn kehittämisohjelma pitää sisällään kaikki ProAgrian palveluratkaisut, joita kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeisiin nojaten. 

Tuotekehityksessä Viljelyn kehittämisohjelman lisäksi suurimpia kehitettäviä kokonaisuuksia ja toimintamalleja olivat 

• viljelyn vastuullisuusraportti Wisu-ohjelmaan ja sen käyttö työkaluna asiakastyössä
• hiilijalanjälkilaskennan toimintamallit ja tiedonsiirrot
• tuotantokustannuslaskennan omaisuusrekisterin kehittäminen ja käyttöönotto.  

Lisäksi teimme Mtechin kanssa yhteistyötä sääasemien myynnin ja asennuspalvelun osalta. ProAgrian kautta voi tilata ja saada valmiiksi asennettuna Mtechin sääaseman. Tuotekehitys piti myös sisällään useita koulutus- ja käyttöönottotilaisuuksia asiantuntijoillemme osaamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.  Osaamisen kehittämisessä panostimme laaja-alaisesti kasvintuotannon eri osaamisalueisiin, joista merkittävimpinä olivat viljelyn vastuullisuus ja hiilijalanjälkilaskenta, rehuntuotannon kehittäminen, maan rakenne ja kasvukuntoasiat sekä täsmäviljelymenetelmät ja niihin liittyvät työkalut.

Viljelysuunnittelua kohti kestävää ja vastuullista viljelyä

Kasvintuotannon palveluissamme painotuksena olivat pellon kasvukunnosta huolehtiminen ja satokasvien viljelyn kohdistaminen hyväkuntoisille peltolohkoille osana sääriskien hallintakeinoja ja viljelyn kannattavuuden parantamista. Lisäksi korostuivat pellon vesitalouden ja maan rakenteen parantaminen, viljelykiertojen monipuolistaminen, hiilen sidonta peltomaahan sekä luonnon monimuotoisuuden tunnistaminen, ylläpitäminen ja lisääminen. Sääriskien pienentämiseksi tulisi viljelyä monipuolistaa niin, että viljelykierrossa on mukana monivuotisia ja syykylvöisiä kasveja kevätkylvöisten ohella. Kevätkosteuden hyödyntämiseksi täysimääräisesti tulisi viljelyyn valita eri kasvuaikojen kasvilajeja ja lajikkeita sekä ottaa käyttöön eri muokkausmenetelmiä, mikä tuo joustoa kevätkylvöjen ajankohtaan.

Kevätviljapainotteisen viljelyn monipuolistaminen muilla kasveilla on tärkeää sekä sää- että markkinariskien hallinnan kannalta. Raskaan viljataseen vuoksi, jossa tuotanto on kotimaan kulutusta selvästi isompi, viljan viljelyalaa tulisi pienentää tähdäten hyviin satoihin pienemmällä alalla, ottaen öljy- ja palkokasveja tai muita erikoiskasveja mahdollisuuksien mukaan viljelyyn, ja jättäen heikkotuottoiset, epävarmat lohkot pois satokasvien viljelystä. Muut pellonkäyttömuodot, kuten luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot ja riistapellot, ovat varteenotettavia vaihtoehtoja epävarmoille ja kasvukunto-ongelmaisille pelloille ja silloin, kun viljamarkkinoilla on ruuhkaa. Näillä peltolohkoilla kannattaa myös selvittää kasvuongelmien syyt maan rakennetta ja viljavuustietoja analysoimalla viljelyvarmuuden parantamiseksi tulevina vuosina.

Viljelyn kannattavuuden näkökulmasta palveluissamme korostui se, että viljelypäätösten ja -sopimusten pohjalla tulisi olla oman tilan tiedoilla ja kustannuksilla tehdyt ennakkolaskelmat hehtaarisatovaatimuksen ja sadon hintavaatimuksen määrittelemiseksi.

Viljelysuunnittelu oli merkittävin ja asiakasmäärältään suurin kasvintuotannon palveluistamme. Viljelysuunnittelua tehtiin noin 5 915 tilalle, ruotsinkieliset keskukset mukaan lukien. Palvelua käyttävä asiakasmäärä on vähentynyt vuosien saatossa maatalouden rakennekehityksen myötä keskimäärin 5 %, suurin osa johtuu viljelyn lopettamisesta. Ennen viljelysuunnitelman tekemistä käydään asiakkaan kanssa viljelyn tavoitekeskustelu, jossa määritetään tuotannon strategiset linjaukset: mitä tuotetaan ja kenelle, ja millainen on pellon käyttösuunnitelma sadon laatu ja määrä yms. Tässä hyödynnetään aiempien vuosien tuloksia. ProAgrian kasvintuotannon palvelukokonaisuus on Viljelyn kehittämisohjelma, jossa viljelysuunnittelua täydennetään kokonaisvaltaisesti monipuolisilla tilalle räätälöidyllä palveluratkaisuilla, esimerkiksi kasvukauden seurantakäyntien ja tuotantokustannusten laskennan avulla kannattavuuden parantamiseksi.

Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissamme hyödynsimme MinunMaatilani Wisun peltolohkojen biomassakarttoja kasvustojen kunnon arvioimiseksi ja kasvuerojen havainnollistamiseksi sekä lannoituksen tarkentamiseksi. ProAgria NIR maa-analyysien© tuloksia hyödynnettiin pellon sadontuottokykyerojen syiden selvittämiseksi ja lannoituksen täsmentämiseksi. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskentaan oli käytössä KasviKat€-ohjelma, jossa kiinteiden kustannusten laskennan tukena oli uusittu omaisuusrekisteri.

MinunMaatilani Wisu -ohjelmiston yhteyteen valmistui Viljelyn vastuullisuusraportti, joka kerää viljelystä ympäristöön, vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tunnuslukuja, joita voidaan käyttää osoittamaan tuotannon kestävyyttä ja vastuullisuutta raaka-aineen ostajille. Lisäksi tuotannon hiilijalanjälkilaskennan yhdistämistä viljelysuunnitteluohjelmiston yhteyteen käynnistettiin, jolloin eri satotuotteiden hiilijalanjäljen laskenta voidaan automatisoida lohkomuistiinpanoja hyödyntäen. Nämä ominaisuudet ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa sekä myös kansainvälisesti vertaillen. Hiilijalanjälkilaskennan tarve tiloille on kasvanut vuosi vuodelta ja niin se kasvoi myös vuoden 2025 osaltakin. Hiilijalanjälkilaskennassa kasvintuotantotiloille käytämme pääasiassa Biocoden laskentaohjelmistoa.

Neuvo-palveluiden kattavuus on laajentunut, ja yli 9 000 asiakasta hyödynsi Neuvon palvelutarjontaamme. Suurimpia palveluitamme kasvintuotannon Neuvo-palveluiden osalta viljelysuunnittelun ohella oli maan rakenteen parantaminen, jota tarjosimme runsaalle 1 000 asiakkaalle. Tukihakuun liittyviä palveluita teimme yli 9 000 asiakkaalle. Asiantuntijapalveluiden tukena tuotimme yhteistyössä eri hankkeiden kanssa runsaasti webinaareja ja sosiaalisen median julkaisuja monipuolisesti kasvintuotannon ajankohtaisista teemoista.

Asiantuntijoidemme valmennuksissa korostuivat tuotannon vastuullisuus, kestävät viljelymenetelmät, satotasojen parantaminen, maan kasvukunto sekä ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet. Asiantuntijoiden tiedonvaihtoa ja tietämystä lisäsimme kasvukauden aikaisilla ajankohtaiskatsauksilla, lajike-, lannoite- ja kasvinsuojeluinfoilla sekä kotimaisia että kansainvälisiä viljamarkkinoita käsittelevien katsausten avulla.

Asiantuntijapalvelut ja kasvutilannekatsaukset näkyvästi esillä

Kasvintuotannon asiantuntijapalvelumme olivat esillä sekä osastolla että ohjelmalavalla Sarkamessuilla 31.1.–1.2.2025 Seinäjoella, OKRA-näyttelyssä Oripäässä 2.-5.7.2025 ja KoneAgriassa Tampereella 9.–11.10.2025. Tärkeitä teemoja olivat viljelyratkaisut sään ääri-ilmiöiden varalta ja kannattavuuden parantamiseksi sekä ympäristön huomioiminen, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet maataloudessa sekä luonnon monimuotoisuuden tunnistaminen ja vaaliminen maatalousympäristössä. 

Messuilla toimme myös esille ProAgrian vastuullisen viljelyn raportin niin viljelijälle kuin viljanostajille. Yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa jaoimme rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta lisäävää tietoa näyttelyissä, seminaareissa ja webinaareissa osana VARPSI-hanketta.

Tuotimme touko–syyskuun aikana kasvutilannekatsauksia, joissa toimme esille kasvukauden kulkua, viljelykasvien kasvua ja kehitystä sekä satonäkymiä. Ajankohtaiskatsauksemme oli esillä monissa valtakunnallisissa tiedotuskanavissa kesän haastavien sääolosuhteiden takia.

Yhteistyössä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n kanssa laadimme Kierrätysravinteiden käyttö viljelyssä -oppaan. Opas kokosi yhteen ajankohtaisen ja käytännönläheisen tiedon kierrätyslannoitteiden hyödyntämisestä viljelyssä ja vastasi moniin yleisiin kysymyksiin ja epävarmuuksiin, joita kierrätyslannoitteiden käyttö voi herättää. Tämän lisäksi julkaisimme Peltokasvien kasvinsuojelu 2025 -kirjan. Tuottajalle kiitos -stipendejä jaettiin seitsemättä kertaa osana Vaasan Oy:n, K-ryhmän ja ProAgrian yhteistyötä. Stipendihaku keskittyi viljanviljelyn tai jatkojalostuksen innovaatioihin ja ideoihin. Stipendejä jaettiin kuudelle viljelijälle.

Yrityspalvelut

Yrityspalveluiden kehittäminen painottui valtakunnalliseen koordinaatioon, näkyvyyden vahvistamiseen sekä palvelujen kehittämiseen. 

Yritykset hyödynsivät laajasti kehittämiseen ja investointeihin liittyvää konsultointiamme, jonka teemat vaihtelivat liiketoiminnan johtamisesta talouteen, markkinointiin, digitaalisuuteen, kansainvälistymiseen ja palvelumuotoiluun. Myös investointien suunnittelu oli monella yrityksellä vahvasti käynnissä, mikä näkyi uusina työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksentekokyvyn paranemisena.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja olivat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Näillä aloilla asiantuntijoillamme on vankka kokemus ja hyvä toimialaymmärrys, mikä auttoi tarjoamaan yrityksille käytännönläheistä, toimialakohtaista tukea sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Vuonna 2025 ProAgrialla toteutettiin useita yritystoiminnan kehittämishankkeita, jotka tukivat yritysten kasvua, uudistumista ja verkostoitumista. Hankkeissa tarjottiin sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen, strategiatyöhön, digitaalisiin ratkaisuihin, palvelumuotoiluun ja kansainvälistymiseen. Yrittäjät saivat tukea rahoitusten hyödyntämiseen, investointien suunnitteluun ja riskienhallintaan. Hankkeet auttoivat yrityksiä sopeutumaan muutoksiin ja hyödyntämään kiertotalous- ja vastuullisuusratkaisuja. Kokonaisuutena hankkeet paransivat yritysten osaamista, kannattavuutta ja kasvuedellytyksiä.

Vuosi 2025 oli valtakunnallisissa yrityspalveluissa aktiivisen yhteistyön, suunnittelun ja palvelukehityksen vuosi. Toimintaa ohjasivat säännölliset ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoiden ajankohtais- ja kuukausipalaverit, joiden avulla rakennettiin yhteinen näkemys palvelujen suunnasta ja varmistettiin tiedonkulku eri keskusten välillä. 

Yrityspalvelut näkyivät vuoden aikana vahvasti myös ulospäin. KoneAgrian osastolle osallistuminen ja paneelikeskustelujen järjestäminen olivat keskeisiä toimenpiteitä, jotka nostivat palvelujen tunnettuutta ja tarjosivat tilaisuuden keskustella asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa ajankohtaisista aiheista. Paneelin valmistelu, markkinointi ja kampanjasuunnittelu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä viestinnän ja muiden toimijoiden kanssa.

Palveluiden kehittämistä tehtiin sekä asiakastarpeita kuunnellen että kumppaniverkostoja hyödyntäen. Työtehoseura yhteistyö oli tärkeässä roolissa mm. yhteisiä koulutus- ja kehittämistoimia suunniteltiin. Samalla rakennettiin yhteistä ymmärrystä yrittäjyyden, talousosaamisen ja tilitoimistopalvelujen tulevista tarpeista. Myös yhteistyö hevostalouden toimijoiden kanssa vahvistui teemakohtaisissa keskusteluissa ja yhteisessä palvelujen suunnittelussa.

Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen oli keskeinen painopiste. Vuoden aikana toteutettiin yrityspalvelujen myyntikampanja. 

Luomutuotanto

Vuonna 2025 luomutuotanto vahvisti asemaansa osana suomalaista maataloutta. Vaikka luomuvalvontajärjestelmään kuuluvien tilojen määrä väheni vajaalla sadalla, on luomutilojen osuus kaikista Suomen maatiloista edelleen merkittävä, 9,5 %. 

Samalla luomutilojen keskikoko jatkoi vahvaa kasvuaan ja nousi 78,7 hehtaariin, mikä kertoo tuotannon ammattimaistumisesta ja tilojen kehityshalukkuudesta. Luomuvalvonnassa oleva peltopinta-ala kattaa tällä hetkellä 13,7 % Suomen kokonaispeltoalasta, joten tuotantotapa säilyy laajana ja alueellisesti kattavana tuotantomuotona.

Luomueläintiloja oli vuonna 2025 yhteensä 977 kappaletta. Luomueläintuotantoa harjoitetaan kaikissa maakunnissa ja eri tuotantosuunnat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden suomalaisessa luomutuotannossa. Erityisesti pohjoisten ja itäisten maakuntien alueella palkokasvipitoisia nurmia hyödyntävät luomumärehtijät ovat tärkeitä luomupeltojen sadon muuttamisessa ihmisravinnoksi kelpaaviksi tuotteiksi. Kotieläintilat luovat omalta osaltaan markkinoita luomurehuviljalle ja karkearehulle tukien siten kasvitilojen toimintaa. Kotieläintuotannolla on perinteisesti merkittävä rooli myös luomutilojen sisäisen ravinnekierron tehostajana.

Luomumarkkinat

Luonnonvarakeskuksen ennakkotilastojen mukaan luomuviljasato vuonna 2025 oli lähes 150 miljoonaa kiloa ja sen osuus kokonaisviljasadosta 4 %. Huomattavinta kasvua oli havaittavissa luomukauran kokonaissadossa, joka ylitti 100 miljoonan kilon rajan ja oli jo 9 % kauran valtakunnallisesta kokonaissadosta. Kasvua siivitti luomukauran viennin positiivinen kehitys. Prosentuaalisesti eniten kasvoi luomurukiin sato, joka oli jopa 47 % suurempi kuin edellisvuonna ja kattoi 8 % rukiin kokonaissadosta. Myös luomuvehnän satomäärä kasvoi, mutta alenemaa oli ohran, herneen ja öljykasvien luomusadoissa. Kokonaisuudessaan luomun kokonaissatomäärät osoittavat maltillista kasvua, mikä heijastaa sekä viljelyalan että tilakohtaisten ratkaisujen kehitystä.

Kasvukauden 2025 luomuhehtaarisadot puolestaan osoittivat vaihtelevaa kehitystä eri kasvilajien välillä. Luomuviljan keskisato jäi jonkin verran tavanomaista tuotantoa matalammaksi, mutta esimerkiksi luomukauran ja -ruisvehnän sadot olivat paikoin hyvällä tasolla. Luomukauran keskisato oli noin 2 160 kg/ha ja luomuvehnän noin 2 450 kg/ha. Luomuohran sato asettui keskimäärin 1 970 kg/ha tasolle ja ruis 2 040 kg/ha. Sekä viljojen että palkokasvien osalta satotasot vaihtelivat huomattavasti tilojen välillä ja myös alueittain, mikä kertoo sekä sääolojen että tilakohtaisten viljelyratkaisujen merkityksestä. On huomioitava, että Luken tilastoissa sadot on laskettu vuoden 2025 osalta koko viljelyalaa eikä korjuualaa kohden, jolloin hehtaarisatoa laskevat alat, joilta satoa ei esimerkiksi rikkakasvien torjunnan tai sääolojen vuoksi ole korjattu.

Luomumarkkinoilla vuosi 2025 osoitti, että ala on sopeutumiskykyinen ja pitkäjänteinen. Vaikka taloudellinen epävarmuus vaikutti kuluttajakysyntään, luomun asema vastuullisena ja kestäviä arvoja edustavana tuotantomuotona säilyi vahvana. Vuoden mittaan kansainvälisillä markkinoilla nähtiin onneksi jo merkkejä kysynnän elpymisestä, mikä vahvisti näkymiä myös suomalaiselle luomutuotannolle. Markkinatilanne korosti tilojen osaamisen, tuotannon tehokkuuden ja laadun merkitystä sekä loi pohjaa tulevalle kasvulle.

Luomun asiantuntijapalvelut 

Vuonna 2025 ProAgrian luomuasiantuntijapalvelut olivat keskeisessä roolissa luomutuotannon kehittämisessä ja tilojen tukemisessa muuttuvassa toimintaympäristössä. Asiantuntijatyön painopiste oli käytännönläheisessä, tilojen tarpeista lähtevässä neuvonnassa.

Vuoden aikana luomuasiantuntijapalveluissa:

• tuettiin aktiivisesti luomuun siirtymistä suunnittelevia tiloja ja vahvistettiin päätöksenteon pohjaksi tarvittavaa osaamista
• autettiin pitkään luomussa olleita tiloja kehittämään tuotannon tehokkuutta, kannattavuutta ja tilojen kokonaisvaltaista johtamista
• tarjottiin asiantuntevaa neuvontaa tukipolitiikkaan, viljelyratkaisuihin sekä kasvintuotannon ja kotieläintuotannon kysymyksiin
• toteutettiin luonnonmukaisen tuotannon perus- ja täydennyskoulutuksia sekä etä- että lähimuotoisina, mikä lisäsi osaamisen saavutettavuutta
• osallistuttiin useisiin kehittämishankkeisiin, joissa luomun hyviä käytäntöjä jaettiin laajasti koko maatalouskentälle
• tehtiin tiivistä yhteistyötä luomualan sidosryhmien kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti luomun aseman vahvistamiseksi

Luomuasiantuntijapalvelut tukivat tiloja tilanteessa, jossa tilakoko kasvaa ja toimintaympäristö edellyttää entistä vahvempaa osaamista. Vuonna 2025 asiantuntijatyön keskiössä oli luomutilojen kilpailukyvyn vahvistaminen ja edellytysten luominen luomutuotannon pitkäjänteiselle ja hallitulle kehitykselle.

Energiapalvelut

Uusi normaali energian hinnoissa

Vuoden 2025 aikana tilanne energiamarkkinoilla pysyi pitkälti samakaltaisena, mitä vuosi 2024 oli. Energian hinnan vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja ovat nykyisin jo arkipäivää. Energian ja etenkin sähkön huoltovarmuutta on parannettu vuosi vuodelta.

Sähkön, maakaasun ja polttonesteiden hinnat pysyivät vuoden 2024 tasossa, hiukan jopa laskien. Sähkön osalta sähkösopimuksissa maatilat suosivat entistä enemmän pörssihinnoiteltuja sopimuksia. Suomen energiajärjestelmä on muuttunut nopeasti kohti uusiutuvaa energiaa ja sähköistymistä. Tuulisina päivinä sähkö on halpaa ja tyyninä ja kylminä päivinä hinta korkeampi. Suomalainen sähkö on halvimpien joukossa Euroopassa.

Turpeen käyttö on vähentynyt isoissa lämpö- ja voimalaitoksissa, joten sitä on korvattu ensisijaisesti puulla. Tuontihakkeen määrän väheneminen on johtanut kysynnän kasvuun ja siten hintatason nousuun. Maatiloille tämä näkyi osaksi kustannusten nousuna ostopuuta käyttävillä tiloilla, mutta myös metsätalouden tuloksen paranemisena metsävaltaisilla tiloilla.

Maakaasun jakelujärjestelmään toistaiseksi pysyvä muutos

Maakaasun osalta jakelujärjestelmässä on tapahtunut isoja muutoksia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lähes kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tuodaan LNG:nä kotimaisten ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalien kautta. Myös Latvian Inčukalnsin suurella kaasuvarastolla on merkittävä rooli kaasun kysynnän ja tarjonnan tasaamisessa Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -yhdysputken välityksellä.

Kotimainen biokaasu

Kotimainen biokaasu on energiasektorille tärkeää huoltovarmuuden vuoksi sekä keskeinen päästövähennyskeino maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Sillä on myös rooli venäläisestä maakaasusta irtautumisessa. Fossiilisen maakaasun rinnalle kehitetään puhtaiden kaasujen tuotantoa, kuten biokaasua, sähköllä tehtävää vetyä ja siitä jalostettavia synteettisiä kaasuja. Biokaasun teknillistaloudellinen tuotantopotentiaali Suomessa on 10 TWh, josta nyt on käytössä noin 1 TWh. Maatalouspohjaisista syötteistä olisi mahdollista valmistaa biokaasua noin 4 TWh. Biokaasulaitosinvestoinnit maatiloilla jatkavat pientä nousua, kuitenkin investointitahti on hiukan hidastunut huippuvuosista. Bioenergia on neljänneksi suurin energian tuotantomuoto Suomessa.

Aurinkopaneelien ja -puistojen tilanteen kehitys

Maatilojen aurinkopaneelien hankintainto on laimentunut jo vuonna 2024, mikä näkyi myös vuonna 2025. Oleellisena tekijänä kannattavuudelle on se, miten paljon tila pystyy itse hyödyntämään aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa.

Uutena selkeästi nousevana ilmiönä on tullut esiin isojen aurinkopuistojen rakentaminen ja niiden alle tarvittavan maan hankinta. Pelloille sijoitettavien aurinkopuistojen vuokrahinnat ovat nousseet moninkertaisiksi verrattuna normaaliin pellonvuokraan maatalouskäytössä. Alalla on paljon toimijoita, ja erityisesti maanvuokrasopimuksissa on kirjavaa käytäntöä. Myös sähkömarkkinoiden reservikauppaan osallistuvien isojen akkujen sijoittaminen maaseudun vuokrakiinteistöille on ollut selkeästi kasvussa myös vuoden 2025 aikana.

Energia-asiantuntijapalvelut

Uusissa aurinkoenergiaan liittyvissä aiheissa ja biokaasutuotannon käynnistämisessä on ProAgrian energia-asiantuntijoilla merkittävä rooli oikean tiedon välittäjänä viljelijöiden suuntaan. Perinteisemmän energianeuvonnan kysyntä on vähentynyt energiakriisivuosien jälkeen selvästi energiamarkkinoiden tasaannuttua. Energian tarve ei kuitenkaan ole kadonnut: talvi tulee joka vuosi, ja maataloudessa on tulevaisuudessakin useita energiaa paljon tarvitsevia tuotantosuuntia.

Energiapalvelukehityksen koordinaatiovastuu on ProAgria Etelä-Suomella, koko maassa ProAgrian energia-asiantuntijoita on 6 henkilöä. Energia-asiantuntijaverkosto järjesti omia sisäisiä koulutuksia ajankohtaisista aiheista. Myös etäpalvelua hyödynnettiin entistä enemmän yli keskusten rajojen. 

Kehitystyötä on vuoden aikana tehty energiasuunnitelmatyökalun päivittämiseksi helppokäyttöisempään muotoon. Myös muiden asiantuntijapalvelussa tarvittavien laskureiden kehittämistä on tehty. Energiahankkeita on käynnissä vaihtelevasti eri keskusten alueella.

Kustannustoiminta

Uudenlainen kalenteri tuotevalikoimaan

Vuoden lopulla julkaistiin Kuusi vuodenaikaa -kalenteri vuodelle 2026. Se kertoo viikko viikolta, mitä kiehtovaa Suomen luonnossa tapahtuu vuodenkierron aikana. Kalenteri luo uuden ajanlaskun, jossa vuodenaikoja onkin neljän sijaan kuusi. Ne ovat herääminen, kuhina, kukoistus, täyttymys, laskeutuminen ja hiljaisuus. Kuusi vuodenaikaa -kalenteri auttaa iloitsemaan arjen havainnoista ja keskittymään katsomaan luontoa uudella tavalla. 

Kalenterissa on sata havaintoa metsistä, kedoilta, puistoista, pientareilta, pelloilta ja veden pinnan alta. Se tarjoaa vinkkejä siihen, mitä kannattaa seurata ja missä. Kaikki havainnot eivät ole helppoja ja nopeasti nähtäviä, vaan vaativat lähtemistä luontoon. 
Kalenterin voi pystyttää pöydälle, tai sen voi ripustaa seinälle taiteltuna. Siihen voi merkitä omia muistiinpanoja ja havaintoja.

Kalenterin konseptointia ja tekstejä ovat suunnitelleet Helsingin Sanomien toimittajat Heidi Väärämäki ja Jouni K. Kemppainen. Heidän luontouteliaisuudestaan syntyi kalenterin osallistava idea ja oivaltavat luontohavainnot. Visualisointi ja tuotanto ovat ProAgria Keskusten Liiton.

Vuoden 2025 muita julkaisuja

Vuoden alkupuolella tuli myyntiin Peltokasvien kasvinsuojelu 2025 ja marraskuussa valmistui Maatalouskalenteri 2026 ja sen liitteenä oleva Viljelymuistiinpanot-vihko. 
Maatalouskalenteri on alan ainoa ammattikalenteri, ja käyttäjät arvostavat erityisesti sen muistikirjaominaisuuksia ja satasivuista tietopankkia eli tieto-osuutta. Tieto-osuus julkaistiin myös erikseen sähköisenä.

Kasvinsuojeluun keskittyvässä Peltokasvien kasvinsuojelu 2025 -kirjassa on koottuna rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoiden uusimmat kasvinsuojeluaineet viljelykasveittain. Lisäksi kirjassa on kasvinsuojeluaineiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Kirja julkaistaan joka vuosi, ja sen toimittaa Sari Peltonen. Vuoden lopulla julkaistiin jälleen uusi Maatilayrityksen ajopäiväkirja.

Yhteistyö kustannusyhtiö Terramedian kanssa jatkui ja mahdollisti uusien kirjojen sekä kalenterin jakelun Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina. 
Tieto tuottamaan -sarjaa julkaisevat yhteistyössä ProAgria Keskusten Liitto ja Luke. 
ProAgria Keskusten Liiton kustantamat tuotteet ovat myynnissä ProAgrian verkkokaupassa. Sähköiset julkaisut löytyvät Ellibsistä.

Talouden tunnusluvut

ProAgria Keskusten Liiton henkilöstö 2025

Meillä työskenteli 24 henkilöä. Ajantasaiset yhteystietomme löydät nettisivujemme asiantuntijahausta.