Havaintokokeita Pirkanmaalla

2 min read

Kerääjäkasvien kokeiluja

Havaintokokeissa on vertailtu italianraiheinänä lajikkeita ja kylvömääriä.

Img 8293 0

Havaintokokeet 2016 ja 2017

Pirkanmaan Ymppi-hankkeessa on tehty vuosina 2016 ja 2017 havaintokokeita italianraiheinästä kerääjäkasvina mouhijärveläisten viljelijöiden pelloilla. Havaintokokeissa on vertailtu eri lajikkeita ja siemenmääriä. Vuonna 2016 italianraiheinän lajikkeina olivat Barmultra ja Turgo. Vuonna 2017 lajikevertailussa olivat Shakira ja Fabio. Lajikkeiden välillä ei ollut huomattavaa eroa, siemenmäärän osalta voidaan näiden vuosien kokemusten perusteella todeta, että 5 kg/ha saa aikaan riittävän kasvuston.


Italianraiheinäkasvustoa syksyllä 2016.

Kerääjän vaikutus liukoiseen typpeen

Havaintokokeissa tutkittiin kerääjäkasvin vaikutusta liukoisen typen määrään. Vuonna 2016 kokeissa käytetty italianraiheinä vähensi liukoisen typen määrää selvästi riippumatta lajikkeesta tai siemenen määrästä. Havaintokokeissa siemenmäärät olivat eri lajikkeilla 5 kg/ha tai 10 kg/ha. Vuoden 2017 kasvukausi oli märkä ja haastava ja se saattoi osaltaan vaikuttaa myös havaintokokeiden tuloksiin. Italianraiheinän vaikutukset liukoisen typen määrään eivät olleet yhtä selviä kuin edeltävänä vuonna, mutta kerääjäkasvi otti joka tapauksessa ravinteita talteen.


Italianraiheinän juuristoa syksyllä 2017.

Koesuunnitelma vuodelle 2018

Kasvukaudella 2018 havaintokokeita on tarkoitus tehdä hieman aiempia vuosia pienimuotoisemmin vain yhdellä tilalla. Tänä vuonna vertailussa on useampia kasvilajeja ja kylvöt on tarkoitus tehdä seuraavalla tavalla:

Italianraiheinä (Pepper) 7kg/ha
Englannin raiheinä (Birger) 7 kg/ha
Timotei (Grinstadt) 7 kg/ha
Puna-apila (Ilte) 5kg/ha + Valkoapila (Hebe) 3 kg/ha

Muut hankkeet

Uudellamaalla toimiva Luken vetämä UusiRaHa-hanke on tutkinut myös kerääjäkasveja. Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoa kerääjäkasvien viljelystä kenttäkokeiden ja tilakokeiden ja kokeilujen avulla. Lisää tietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.uusirahahanke.fi.

Kirjoittaja
Kaisa Pethman
Asiantuntija, kasvintuotanto ja luomu

ProAgria Etelä-Suomi