Paluu perusasioiden äärelle - ReTee-hankkeessa toteutettiin peltomittakaavan lannoituskoe

3 min read

Ruohonjuurella

Kokeen ajatuksena oli tarkastella eri typpitasojen ja lannoitteiden vaikutusta nurmisatoihin ja laatuun.

Retee hanke kuva 3

ReTee – Rehuntuotantoteknologia nurmenviljelyssä -hankkeen tarkoituksena on ollut etsiä keinoja rehuntuotannon riskien hallintaan täydennyskylvömenetelmiä vertaamalla ja lannoitusta tarkentamalla. Pieni koe istuu erinomaisesti hankkeemme teemaan, joten perustimme sellaisen kasvukaudelle 2021. Toisinaan on hyvä palata perusasioiden äärelle ja mikäpä sen parempi, kuin vanha kunnon peltomittakaavan lannoituskoe. Yaran suunnitteleman kokeen olemme toteuttaneet hankkeen pilottitilan 1. vuoden nurmipellolla, Ylihärmässä (Kauhava) Etelä-Pohjanmaalla.

Koejärjestelyt ja tavoitteet

Kokeen ajatuksena oli tarkastella eri typpitasojen ja lannoitteiden vaikutusta nurmisatoihin ja laatuun (Taulukko 1). Toiveena on toki aina, että lannoituserot näkyvät koekaistojen satojen määrässä ja laadussa. Nollakaistan tarkoituksena on kertoa, paljonko maasta vapautuu ravinteita kasvukauden aikana. Ylilannoituskaista toimii ensisijaisesti verrokkina talouskaistalle, eli viljelijän lannoittamalle kasvulohkolle. Viljelijän lannoittama lohko on tässä kokeessa nimetty talouskaistaksi. Ylilannoituskaistassa eivät perusravinteet lopu kesken, siten sitä on hyvä verrata talouslohkon satoihin. Lannoitteet valikoituivat tilalla käytettävien lannoitteiden mukaan. Lannoitukset ja korjuut on rytmitetty tilan oman kasvukauden aikaisen toiminnan mukaan.

Taulukko 1. Taulukossa koejäsenet, lannoitteet ja kasvukauden aikana käytettävän typen kerta- ja kokonaislevitysmäärät. Lohkolla suoritetaan kolme lannoitusta ja kolme korjuuta.

Kuva 1. Kokeessa on neljä eri N -lannoitustasoa ja kaksi erilaista lannoitetta: väkilannoite ja karjan kuivalanta. Nolla-, ylilannoitus- ja kuivalantakaistat ovat 3 x 6 m kokoisia. Väkilannoitteena käytetään Yaran lannoitteita: keväällä Y 3, kesällä NK 2 ja kolmas lannoitus tehdään NK 1 tai Suomensalpietarilla.

Koekaistoilta otetaan kasvukauden aikana kolme kertaa maanviljavuusnäytteet. Lisäksi otetaan kolme kertaa korjuuajankohtanäytteet ja mitataan satotasoarvio Yara/Luke satomitalla (Kuva 5). Koekaistojen satoarvioita verrataan toisiinsa. Lisäksi kokeessa havainnoidaan korjuun lopputulos, kasvuun-lähtö ja kuivalannan sulaminen kasvustoon.

Kuva 2. Kokeen sijoittamisen jälkeen koekaistojen sivut mitattiin, kepitettiin ja lannat levitettiin ruuduille. Kasvintuotannon asiantuntija Hannu Kivisaari hajalevitti kuivalannan nurmen pintaan lapiolla.

Kuva 3. Lannat levitettiin koekaistoille 25.4.2021 ja peitettiin pressulla. Lohkolle (talouskaistalle) levitettiin lannoitteet seuraavana päivänä ja pressulla suojattiin koekaistat lannoitukselta.

Kuva 4. Pressu poistettiin 3.5.2021 muun lohkon lannoituksen jälkeen. Poiston yhteydessä havaittiin, että pressun suojaamat koelohkot olivat muuta lohkoa vihreämmät. Pressu on oletettavasti pidättänyt kosteutta ja lämpöä, jolloin nurmi oli saanut etumatkaa kasvuun.

Ensimmäinen sato ja uudelleen lannoitus

Havainnot ennen 1. sadonkorjuuta tehtiin 25.5.2021 (Kuva 5 ja 6). 1. sato korjattiin lohkolla 17.6.2021. Satoa saatiin satotasomittarin mukaan talouskaistalta 22 450 kg/ha, josta 7000 kg ka/ha. Rehunteon jälkeen koe käytiin uudelleen paikantamassa ja 2. lannoitus levitettiin koekaistoille 20.6.2021. Talouslannoituskaistalle eli muulle lohkolle urakoitsija kävi levittämässä lannoitteen 21.6.2021. Suojapressu poistettiin seuraavana päivänä.

Kuva 5. Satomitalla arvioidut satotasot kasvuston tiheyden perusteella. Kasvusto oli 90% tiheä koealalla. Vasemmalta oikealla satotasoarvio: ylilannoituskaista 4700 kg ka/ha, kuivalantakaista 4600 kg ka/ha ja nollakaista 3800 kg ka/ha. Talouskaistan sato oli 7000 kg ka/ha, mittaus tehty rehunteon yhteydessä.

Kuva 6. Kuivalantaruudulla huomattiin, että runsaista sateista huolimatta kaikki kuivalanta ei ollut vielä sulanut kasvustoon.

Havaintoja

Merkillepantavaa kokeessa oli nollaruudun erottuminen verrattain heikompikasvuisena. Lisäksi kuivalanta ei kokonaan sulanut kevään runsaista sateista huolimatta. 1. sadonkorjuun aikana ylilannoituskaistalla nurmi oli lakoontunut ja sen niitto oli jäänyt osin vajaaksi, jonka vuoksi 2. sadon kasvuun lähtiessä ruudulle oli jäänyt valmiiksi lakoontunut heinä.

Kasvukauden tähänastisten havaintojen perusteella voidaan todeta, että leuto talvi sekä sateinen ja lämmin alkukesä suosivat nurmia. Satoa tuli paljon. 1. sadon perusteella ehdittiin jo pohtia, kannattaako 2. satoa edes lannoittaa ja miten nurmen kasvua voitaisiin hillitä. Pelko valtavasta 2. sadosta näyttäisi nyt olleen turha. 6.7. asti kestänyt pitkä kuuma ja kuiva kausi on hillinnyt, jos ei suorastaan tukahduttanut nurmen kasvua. 2. sadosta ei tällä tietoa ole suuria odotettavissa, jos kasvustojen jano ei hellitä. Kokeessa lisäksi jäämme seuraamaan, kuinka paljon kuivaneita lantakikkareita koekaistalta löytyy. Nekään tuskin häviävät mihinkään näillä keleillä.

Elina Hautala

Kasvintuotannon asiantuntija