Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset
Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten vuosi 2018 oli toiminnantäyteinen.

Jo olemassa olevia hankkeita jatkettiin ja uusia hankkeita käynnistettiin. Asiantuntijapalveluiden digitaalisuuden kehittämisessä tapahtui edistystä ruoka- ja ravitsemuspalveluissa, maisema- ja ympäristöpalveluissa ja yrityspalveluissa. Loikkaa liikkeelle -kampanja innosti jäsenistöä liikkumaan ja huolehtimaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan. Toiminnassa myös ympäristövastuullisuus nousi johtavaksi teemaksi usealla eri toimialueella. Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten yhdistymiseen liittyvä valmistelutyö ja tapaamiset lisäsivät maakuntien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.  

Toiminta ja tulokset avaintulosalueittain 

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta  

Pohjois-Karjalassa järjestettiin kestävää kehitystä edistäviä ruokakursseja proteiinikasveista, villiyrteistä ja ruokahävikin torjumiseen liittyen 5 kpl. Digitalisaatiota hyödyntävässä neuvonnassa tehtiin video, jossa esiteltiin härkäpavun tietä pellolta pöytään.  Rahoitus: OKM. 

Liperin Leipäpäivä 2018 järjestettiin teemalla: Iloa leivästä pienille ja isoille! Leipäpäivässä vieraili noin 6 000 kävijää ja 97 näytteilleasettajaa, ja ruisleipäkilpailuun osallistui tänä vuonna 12 leipojaa.  Nyt ensimmäistä kertaa järjestettiin myös lapsille oma Leivän uudet muodot -kilpailu, johon osallistui 11 leipää. Rahoitus: OKM

Ruokahukka ruotuun – katse vesistöihin -hankkeessa järjestettiin tapahtuma syyskuussa Koivikon Elomarkkinoiden ja Muurikki -lypsykarjanäyttelyn yhteydessä. Rahoitus: MKNK/YM.

Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset koordinoivat Kukkolan tilan toimintaa Joensuussa: kokouksia, koulutuksia, juhlia sekä Green Care -työhyvinvointi- ja maatilapäiviä. Kesällä Kukkolan museo ja ”ruustinnan kahvio” oli avoinna viitenä päivänä viikossa. Kukkolassa kävi vuoden aikana noin 10 000 vierasta. Tilalla käynnistettiin myös Green Care -kuntouttava työtoiminta. Rahoitus: Joensuun kaupunki, Siun Sote.

Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonta  

Vuoden maisemateko valittiin neljännen kerran, teemana oli Laita hyvä kiertämään. Maisemaraadissa oli mukana oman edustajamme lisäksi Pohjois-Karjalan kylät ry:stä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Sanomalehti Karjalaisesta, Maaseudun Sivistysliitosta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.  Kilpailuun osallistui viisi maisematekoa, ja voittajaksi valittiin Ilomantsin Parppeinvaaran maisemahoitotyöt. Rahoitus: OKM

Elävää maaseutua taajamiin – toimintamallia esiteltiin Kiteen ja Joensuun kaupungille sekä Pohjois-Karjalan kylät ry:lle. Digitalisaatiota hyödyntävässä neuvonnassa tehtiin video valokuvista aiheena Osaatko lukea maisemaa? Rahoitus: opetus- ja kulttuuriministeriö

Asiantuntija-apua annettiin puhelimessa useisiin erilaisiin tilanteisiin, Kesän aikana pidettiin YM:n rahoituksella Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa viisi kyläkävelyä Vaara-Karjalan valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Neuvo-palveluja tehtiin 11 viljelijälle, ja ympäristösopimuksiin liittyviä suunnitelmia tehtiin yhdeksälle viljelijälle tai yhdistykselle. Rahoitus: asiakasrahoitus.

Ruokahukka ruotuun – katse vesistöihin -hankkeessa pidettiin tapahtuma Kiteellä Koivikon elomarkkinoilla ja Muurikki -lypsykarjanäyttelyn yhteydessä syyskuussa Rahoitus: MKNK/YM.

Ravinnerenki-hankkeessa järjestettiin yhteistyössä Maveplanin PERKUU-hankkeen kanssa Vettä pellolla? -tilaisuudet huhtikuussa 2018.  Syksyllä esiteltiin Liperin Riihilahdella valmistuvaa kosteikkoa ja muita valuma-alueelle kohdistuvia toimenpiteitä. Luonnosta turvaa -hankkeessa järjestettiin kaksi villiyrttiretkeä ja sieniretki sekä syksyllä sieninäyttelyitä. Kurpitsajuhlat olivat hankkeen päättäjäiset. Green Care-Green Karelia -hankkeessa pidettiin esillä maiseman tuotteistamista. Euroopan metsäinstituutin AFINET-hanke pyysi metsälaiduntamiseen liittyvän asiantuntijaluennon Joensuussa. Rahoitus: maaseuturahoitus.

Luonnosta turvaa -hankkeessa järjestettiin Kontiolahdella kaksi villiyrttiretkeä ja sieniretki sekä syksyllä sieninäyttelyitä yhteensä neljään eri tilaisuuteen (Joensuussa sadonkorjuutapahtuma, Kiteen sieninäyttely sekä kurpitsajuhlat Kesälahdella ja Kontiolahdella). Kurpitsajuhlat olivat hankkeen päättäjäiset ja etenkin Kesälahdelle tuli runsaasti hankkeen aikana tapahtumiin osallistuneita. Hankkeessa tehtiin myös selkokielimerkin saaneet sieni- ja villiyrttikortit neuvontatapahtumiin.

Yrityspalvelut 

Pohjois-Karjalassa toteutettiin Portaat yrittäjyyteen -valmennus syksyllä kolmena iltana (4 tuntia / ilta) ja yhtenä lauantai -päivänä (8 tuntia). Valmennuskokonaisuuteen osallistui 12 aloittavaa yrittäjää. Valmennuksessa osallistujat saivat tietoa, kannustusta sekä vertaistukea yrittäjyyteen. Valmennuksen osiot: Yrittäminen ammattina, suunnittelu ja perustaminen, talouden hallinta, markkinointi ja myynti, johtaminen. 

Pohjois-Karjalan Maistuva maaseutu -yritykseksi valittiin Leipomo Lipstikka / Anna-Mari Mantsinen, joka innostui yrittäjyydestä kymmenen vuotta sitten, kun hän voitti Liperin leipäpäivän Ruisleipäkilpailun. Nimitys julkistettiin Liperin Leipäpäivässä 29.9. Valinnassa oli mukana edustajia MTK:sta, Martoilta ja muista yhdistyksistä. 

Maistuva maaseutu -teemaa on hyödynnetty myös monissa muissa tapahtumissa, jossa on tehty tunnetuksi paikallisia tuotteita kuten Kukkolan Kevätkiekauksessa, Syyssatoa Kukkolassa -tapahtumassa, Koivikon Elomarkkinoilla ja paikallisten tuotteiden kauppatapahtumissa, joita järjestettiin vuoden aikana 7. Tapahtumissa paikallisten yrittäjien kanssa tehtiin myös ruoka- ja ravitsemusneuvontaa sekä annettiin vinkkejä ruokahukan torjumiseen. 

Ajankohtaista juuri nyt ruoka- ja elintarvikealalla -koulutuskiertue yhteistyössä Eviran kanssa oli tarkoitus järjestää teemalla elintarvikealan yrityksen perustaminen 12.4. Joensuussa. Tehtiin aktiivista valmistelu- ja markkinointityötä, mutta viime hetken sairastumisten ja muiden yhteensattumien vuoksi tilaisuus jouduttiin peruuttamaan illalla 11.4. Vielä päivällä tilaisuuteen oli osallistumassa 7 aloittavaa yritystä.  

Loppuvuodesta tehtiin video yritysten verkostoitumisesta, jota jaettiin Facebookissa ja on näytetty erilaisissa tilaisuuksissa. Videossa tuodaan kuvin ja sanoin esiin sitä, mitä hyötyä yritysverkostoista on ja että me maa- ja kotitalousnaiset olemme apuna verkostojen rakentamisessa, koordinoinnissa ja kehittämisessä. ”Toimivista verkostoista on taloudellista hyötyä, ollaan yhdessä näkyvämpiä, markkinoidaan toinen toistamme, mutta ne ovat myös tärkeitä vertaistuen antajia. Verkostoitumalla onnistumme yhdessä!”

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalveluiden piirissä oli vuonna 2018 noin 350 pohjoiskarjalaista yritystä. Yritykset ovat pääasiallisesti elintarvike-, ravintola-, matkailu- ja hyvinvointisektorilta.  Maa- ja kotitalousnaisten koordinoimaan Karelia à la carte -verkostoon kuului 60 yritystä. Yrityspalveluissa keskityttiin liiketoiminnansuunnitteluun, alkavan yrityksen neuvontaan, palvelujen tuotteistamiseen, kiky-neuvoon,  ravintoarvolaskelmiin ja pakkausmerkintäneuvontaan. 

Green Care-Green Karelia-hankkeessa on ollut mukana 80 sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja matkailualan yritystä, joista 17 on aloittavia yrityksiä. Green Care – Vihreä hoiva tarjoaa uusia erikoistumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on ollut valtakunnallisen Green Care -laatu- ja johtamisjärjestelmän käyttöönotto hankkeeseen osallistuvissa pohjoiskarjalaisissa yrityksissä. Hankkeen tuloksena Green Care laatujärjestelmä -yritykset ovat oikeutettuja käyttämään valtakunnallista Green Care LuontoHoiva tai LuontoVoima Laatua-merkkiä, jolla osoitetaan hyvinvointipalveluyritysten tuottamien palveluiden laatu asiakkaille. Kaiken kaikkiaan laatujärjestelmän on ottanut käyttöön 24 yritystä. Green Care Finland ry on nyt myöntänyt viidelle pohjoiskarjalaiselle yritykselle Green Care laatumerkin (3 hoitokotia, 2 päiväkotia). Green Care-Green Karelia-hankkeessa on järjestetty valmennuksia / koulutuksia mm. seuraavista aihealueista: Green Care -laatu- ja johtamisjärjestelmä, Eläinavusteiset menetelmät, luontoavusteiset menetelmät, kuntouttava maatilatoiminta, puutarhaterapia, luonnontuotteet tutuksi, maiseman tuotteistaminen.  Hankkeessa on myös ohjattu yrityksiä liiketoiminnan suunnittelussa ja rahoitushakemusten laadinnassa. Palvelupilotteja on toteutettu vuoden aikana kahdeksan yhteistyössä yrittäjien ja palvelujen ostajien kanssa mm. kuntouttava työtoiminta maatilalla ja metsässä, lasten maatilaleiri, metsämietiskelypolku, draamaseikkailu, työhyvinvointipäiviä. 

Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen tavoitteena on lisätä vastuullisesti tuotetun ja jalostetun proteiinin paikallista hyödyntämistä ruokaketjussa. Hankkeen toimintaan on osallistunut 32 pohjoiskarjalaista yritystä. Mukana on viljelijöitä, jatkojalostajia, ravintoloita, muita ammattikeittiöitä ja kauppoja.  Toteutuksessa yhteistyökumppanina on Turun yliopiston Brahea-keskus. 

Vuoden aikana Pohjois-Karjalassa käynnistyi uusien kasviproteiinituotteiden kehittäminen. Hankkeessa keskitytään erityisesti herneen, härkäpavun, hampun, tattarin ja pellavan saatavuuden lisäämiseen. Erityisesti paikallisesta härkäpavusta on saatu uusia tuotteita kuluttajamarkkinoille, ammattikeittiöille ja leipomoille.  Esimerkiksi seuraavia tuotteita on kehitetty: kuorittu härkäpapu kokonaisena, härkäpapurouhe, -hiutale ja -jauho, härkäpapurieska ja -sämpylä, peruna-härkäpapurösti, härkäpapukasvispihvi, ohrahärkäpapuleipä, härkäpapujäätelö, härkäpapulevite. Härkäpapu-myllytuotteita on jo myynnissä osassa S- ja K-ryhmän marketeista Joensuun ja Kiteen seudulla, Suoramyynti Aito Tavarassa Liperissä, Reko Lähiruokarenkaassa ja Makuvankkuri -myymäläautossa. Lisäksi pohjoiskarjalaiset leipomot tekevät ensimmäisiä härkäpapu-leivontakokeiluja. Mm. Kotileipomo Riikonen Oy valmistaa härkäpapurieskaa, joka on jo päässyt Kespron sekä muutamien markettien ja ravintoloiden valikoimiin. 

Vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden ja hankkeiden kanssa 39 monimuotoista tilaisuutta tai tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä noin 2 200 henkilöä. Tilaisuuksia on pidetty mm. viljelijöille, yrittäjyyttä suunnitteleville, elintarvikealan yrittäjille, kuntien ruokapalveluille, Karelia à la carte-verkoston yrittäjille, maa- ja kotitalousnaisten ryhmille ja keittiömestareille.  Tilaisuuksissa on aktivoitu kasviproteiinituotteiden tuotantoon, kehittämiseen ja käyttöön, testattu tuotteita sekä esitelty hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Kasviproteiinituotteita on koemarkkinoitu / esitelty myös muutamissa kauppatapahtumissa ja Ruokamaakunta tutuksi -kiertueilla eri puolilla maakuntaa paikallisiin elintarvikkeisiin keskittyvän Makuvankkuri -myymäläauton pysähdyspaikoilla.  

Järjestötoiminta ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Loikkaa liikkeelle -kampanjaan liittyen oltiin mukana syyskuun Hyvinvointipäivässä Kolilla. Yhteistyötä tehtiin MTK Pohjois-Karjalan ja Melan kanssa. Rahoitus: OKM. 
Loikkaa liikkeelle -kampanjan myötä paikallisyhdistykset Liperissä, Viinijärvellä, Outokummussa ja Kiteellä järjestivät aktiivisesti tapaamisia, joissa oli mukana liikunnallisuutta, yhdessä tekemistä ja työhyvinvointiin liittyviä toimia. Liperiläiset järjestivät myös retken Etelä-Pohjanmaalle. . Piirikeskus oli mukana matkan suunnittelussa ja markkinoinnissa. Rahoitus: OKM

Vuoden Maa- ja kotitalousnaisen valinta korvattiin tänä vuonna Vuoden Karelia à la carte -yrityksen valinnalla. Valituksi tuli Kontiomehu / Virpi Rötsä-Kiiskinen & Pasi Kiiskinen . Rahoitus: OKM.

Viestintä

Viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa entistä enemmän. Digitalisaatiota hyödynnettiin viestinnässä ja tehtiin kolme videota: Osaatko lukea maisemaa? Härkäpavun tie pellolta pöytään ja Verkostoitumalla onnistumme yhdessä! Videoita on jaettu useilla eri Facebook-sivuilla.
Kaiken kaikkiaan tehtiin 150 markkinointiin liittyvää toimenpidettä. Koti ja Maaseutu -lehtä tehtiin tunnetuksi erilaisissa tapahtumissa, 30 tapahtumaa.

Hankkeet

1. Hankkeet, joissa piirikeskus on ollut vastuullisena toteuttajana:

• Vastuullista proteiinia pöytään -hanke (Hallinnointi: Pohjois-Karjalan Maa- ja Kotitalousnaiset, ProAgria Pohjois-Karjala. Rahoitus: Pohjois-Karjalan Ely-keskus, Euroopan maaseuturahasto, kunnat)

• Green Care-Green Karelia -hanke (Hallinnointi: Pohjois-Karjalan Maa- ja Kotitalousnaiset, ProAgria Pohjois-Karjala. Rahoitus: Etelä-Savon Ely-keskus, Euroopan Sosiaalirahasto, yritykset, kunnat)

2. Hankkeet, joiden toteutuksessa piirikeskuksenne edustaja on ollut mukana:

• Ruokahukka ruotuun – katse vesistöihin (Hallinnointi: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Rahoitus: YM- Ravinnekierrätyksen kärkihankkeet)

• Ravinnerenki (Hallinnointi: Savonia amk, Rahoitus: Euroopan maaseuturahasto, ylimaakunnallinen)

• Luonnosta turvaa (Hallinnointi: Pohjois-Karjalan Martat, Rahoitus: Joensuun seudun Leader ja Keski-Karjalan Jetina)