Oulu

Oulun Kalatalouskeskus

Oulun Kalatalouskeskus

Oulun Kalatalouskeskus
Ulkopuolisten toimeksiantojen merkitys kasvaa, esimerkkeinä koekalastukset, virtavesien inventoinnit ja kunnostussuunnitelmat.

Kalatalousalueiden neuvonnan ja toiminnan käynnistäminen

Kalatalousalueille tarjottiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla, autettiin kokousten valmistelussa ja kokouspäätösten tiedottamisessa sekä neuvottiin poikkeusolojen aiheuttamaista muutoksista kokouksien järjestämisessä. Kalatalousalueita ohjattiin niiden tehtävien suorittamisessa, rahoituskanavien kartoittamisessa, avustusten hakemisessa sekä informoitiin ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista asioista. Varsinkin kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan liittyvää neuvontaa ja ohjeistusta tehtiin aktiivisesti. Käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistumisen aikatauluun saatiin odotettu muutos ja työn pitää olla valmis v. 2021 loppuun mennessä.
Toiminnanjohtaja osallistui Teams-etäyhteyksien kautta kokouksiin, joissa tarvittiin neuvontaa kokouksien järjestämisessä.
Konkreettisiin kokouksiin ja koulutuksiin ei osallistuttu vallitsevan Covid-19-tilanteen vuoksi.

Tukea ja tietoa osakaskuntien toimintaan

Vesialueiden omistajat osallistuivat aktiivisesti ja omatoimisesti kalastuksen järjestämiseen ja kalavesien hoitoon. Osakaskunnille välitettiin ajankohtaista tietoa ja neuvontaa toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä lainsäädännöllisiin asioihin.

Puhelimitse ja sähköpostin välityksellä tapahtuvaa neuvontaa pyrittiin lisäämään, mihin osakaskunnissa on suhtauduttu pääsääntöisesti hyvin ja opittu jopa aktiiviseen edunvalvontaan, mutta osa toivoo, että neuvontaa saisi paikan päällä ja henkilökohtaisesti. Neuvontaa on ohjattu myös etäyhteyksien kautta pidettäviin palavereihin Teamsin kautta, mistä on saatu paljon positiivista palautetta. Yhteistilaisuudet jouduttiin perumaan poikkeustilanteen takia.

Valtakunnallista ja alueellista tietoa on välitetty jatkuvasti ja aktiivisesti. Osakaskunnat ovat saaneet ohjeistusta kalastuksen järjestämiseen, kalavesien hoitoon, vesiensuojeluun ja edunvalvontaan. Voimaa vesistöistä -hankkeessa on voitu järjestää erilaisia työnäytöksiä ja muun muassa vesistökunnostustalkoita. Talkooväen määrä on pidetty säädetyissä rajoissa, ja maastotöissä myös turvavälejä on helpompi noudattaa.

Valtakunnallista Ahvenpostia alueellisesti täydennettynä välitettiin niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2020 lopussa 125. Jäsenkirjeitä lähetettiin kuusi kertaa kaikille jäsenyhteisöille.

Lainsäädäntöön ja alan strategioihin liittyvä neuvonta

Kaupallisille kalastajille tarjottiin neuvontaa pääasiassa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhtenäisiä ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueita osakaskunnissa ja kalastusalueilla pyrittiin edistämään ja ylläpitämään. Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu–Koillismaa Kalaleader -aktivaattorin kanssa, jolla on ajankohtainen ja päivitetty erityisosaaminen kaupallisten kalastajien toiminnan kehittämisessä. Koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia on kartoitettu aktivaattorin ja muiden toimijoiden kanssa, mutta niille ei koettu olevan tarvetta vuonna 2020. Tarvittaessa tehtiin henkilökohtaista neuvontaa kaupallisille kalastajille.

Kaupallisille kalastajille välitettiin tietoa osakaskuntien ja KalaLeaderin kautta uudistuvasta EMKR-rahoituskaudesta, korona-ajan muuttamista rahoituksien järjestelyistä ja kriisiajan yritystukimahdollisuuksista.

Kalastusmaksujen lisääminen

Kalastuksenvalvonnasta on välitetty edelleen tietoa muun muassa osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa sekä Voimaa Vesistöistä –hankkeen työnäytöksissä ja talkoissa.

Kalastuslupa-asioita koskevaa neuvontaa annettiin pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja median välityksellä. Tietoa välitettiin, miksi maksaminen kannattaa ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Aiheeseen liittyviä esitteitä jaettiin ulkoilmatapahtumien yhteydessä ja sähköpostina. Teams-webinaareja ja yhteyttä pidettiin aina tarvittaessa. Teams-etäyhteys on jatkossa yhä merkittävämmässä roolissa.

Kalatalouskeskus auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä. Yhteistyössä järjestettyjen valvontaoperaatioiden avulla valvontaan saatiin lisää näkyvyyttä ja tehokkuutta. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 120 kalastuksenvalvojaa, joista monet toimivat osakaskuntien ja kalastalousalueiden palveluksessa.

Kalastusharrastuksen vetovoiman ja mahdollisuuksien lisääminen

Tapahtumat ja tilaisuudet kalastusharrastuksen vetovoiman lisäämiseksi jäivät toteutumatta, mutta kalastuksen säätelystä ja yhteislupatoiminnan kehittämisestä tiedotettiin aktiivisesti. Toiminnalla pyrittiin ohjaamaan kalastuslupakäytäntöjen yhtenäistämistä ja helpottamaan lupien saatavuutta. Verkkosivuja kehiteltiin ja nykyaikaistettiin eri osakaskuntien ja yhteislupa-alueen toimijoiden kuten matkailualan yrittäjien kanssa.

Jäsenjärjestöjen edunvalvonta

Toimintakauden aikana aktiivinen edunvalvonta nousi merkittävään rooliin ja kalaveden omistajia tiedotettiin jatkuvasti muuttuvista säädöksistä tehokkaasti. Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt osallistuvat etäyhteyksien välityksellä useisiin koulutus- ja infotilaisuuksiin, joilla pyrittiin saamaan oikeaa ja ajantasalla olevaa tietoa omaan toimintaan ja kalavesien omistajille. Myös osakaskuntien edustajia tiedotettiin eri tilaisuuksien osallistumismahdollisuuksista ja ilahduttavan hyvin osakkaat lähtivät itsenäisesti mukaan osallistujiksi etäneuvotteluihin. Yhä useammin oli nähtävissä, että etäyhteyksien kautta osallistui enemmän väkeä tilaisuuksiin kuin aiemmin läsnäollen.

Kalavesien käyttö, kala- ja rapukantojen hoito

Kalavesien hoidon ohjauksessa korostettiin monipuolisen kalastuksen lisäksi pitäytymistä oman alueen luontaisissa lajeissa ja kannoissa. Istutukset olivat turvetuotannon ja vesivoimatalouden kalatalousmaksuvarojen käyttöön liittyviä toimeksiantoja. Lajeina olivat siika, harjus, järvilohi, järvitaimen ja kirjolohi.

Ravustus jatkoi hiljaiseloaan. Tiedonsaanti on vaikeaa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan.

Toiminnanjohtaja on mukana Keskusliiton virtavesikunnostustyöryhmässä, joka kokoontui toimintakauden aikana etäyhteyksien välityksellä.

Kalatalouskeskus hallinnoi seitsemän eri kalatalousmaksun käyttöä. Kalavesien hoidon ohjauksessa korostettiin monipuolisen kalastuksen merkitystä. Suoritetut istutukset olivat turvetuotannon ja vesivoimatalouden kalatalousmaksuvarojen käyttöön liittyviä toimeksiantoja lajeina siika, harjus, järvitaimen ja kirjolohi. Kalojen istutustoiminnassa suositeltiin käyttämään edelleen oman alueen luontaisia kalalajeja ja kantoja.

Ravustus jatkoi hiljaiseloaan ja siitä on edelleen hyvin vaikeaa saada tietoa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan. Täpläravun esiintyvyysalueiden kartoittamiseen saatiin uusia tietoja ja vesialueiden omistajille kerrottiin tilanteen aktiivisesta seurannasta. Vesialueen omistajia neuvottiin toimenpiteiden suunnittelussa ja järjestämisessä leviämisalueiden kartoitukseen.

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelutyössä oltiin aktiivisia koko toimialueella. Tietoa välitettiin alkuperäisten valmistumisaikataulujen muutoksista ja uusien sääntöjen sisältöön vaikuttavien materiaalien ja julkaisujen ilmestymisistä.

Oma varainhankinta

Ostopalveluiden kautta saatavien lyhyiden projektien merkitys neuvonnan taloudessa kasvaa. On tärkeää, että käytettävissä on osaavia henkilöitä kalatalouden eri osa-alueilla. Kalatalouskeskus toteutti ostopalveluina virtavesikohteilla muun muassa sähkökoekalastuksia ja virtavesien inventointeja sekä laati kunnostussuunnitelmia ja ohjasi varsinaisia kunnostuksia. Järvialueilla tehtiin vesikasvien niitto- ja poiskeräysnäytöksiä, koeverkkokalastuksia muun muassa Kuusamossa (Rukan Talvijärvi ja Kolvankijärvi) ja suunniteltiin valuma-aluekunnostuksia.

Yhtenä isompana kokonaisuutena tehtiin myös viikon kestänyt Kärsämäenjoen virtavesipaikkojen inventointi. Yhteistyötä Kainuun kalatalouskeskuksen kanssa jatkettiin muun muassa kalastuksen valvonnassa ja virtavesien inventoinneissa. Kalastuksenvalvontapalveluita saatiin toteutettua pienempinä kokonaisuuksina myös muiden pienenpien osakaskuntien kanssa.

Hankerahaa valvontaan ja kalastusharrastukseen

Oulun Kalatalouskeskus sai kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahaa 5 000 euroa kalastuksenvalvontahankkeeseen ja 5 000 euroa kalastusharrastuksen edistämiseen. Hankkeet saatetaan koronan vuoksi loppuuvuonna 2021.

Kalatalouskeskus oli osatoteuttajan roolissa Voimaa Vesistöistä -hankkeessa  ja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeessa. ELODEA II -hankkeen yhteydessä toteutettiin uutta ja innovatiivista vesiruton niittoa ja raivausnuotalla poiskeräämistä Kuusamon Vuotunkijärvellä. Pääasiassa Kainuun alueella toimiva KAIPO-hanke järjesti vesikasvien poistonäytöksen Iso Sapsojärven Haapalanlahdella Sotkamossa.

Lapsille ja nuorille kalastustietoa

Kalatalouskeskus osallistui Valtakunnalliseen kalastuksen päivään Värtön rannassa Oulussa. Tilaisuuteen osallistui noin 320 oppilasta. Tapahtumassa oli erilaisia toimintarasteja, kuten kalatietokilpailu, tarkkuusheittoa vapavälinein, kalankäsittelynäytöksiä ja tarjottiin kalamaistiaisia käsittelynäytöksen tuotteista. Tapahtuma sai jälleen paljon kiitosta kaikilta osallistujilta. Muita suurempia tapahtumia ei voitu vallitsevan Covid 19 pandemian vuoksi pitää.

Koulutusta vesistökunnostajille

Toiminnanjohtaja toimi vastuullisena kouluttajana Osaajia vesistökunnostukseen -hankkeessa. Hanke sisälsi 11 teoriakoulutuspäivää, jotka pidettiin kaikki Teams-koulutuksena sekä 11 maastokoulutuspäivää, jotka pidettiin ympäri toimialuetta.

Lakineuvonta ja oikeusaputoiminta

Kalatalouskeskus avusti osakaskuntia vesitalous- ja ympäristölupaprosesseissa. Tapaukset olivat lähinnä muistutusten tekemisiä turvetuotantohakemuksissa, yhdyskuntajätevesiasioissa ja kalankasvatuslupaprosesseissa. Suuremmissa ja erityisasiantuntemusta vaativissa asioissa neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan Kalatalouden keskusliiton lakimieheen.