Oulu

Hankkeet

Hankkeet

Hankkeet
Kehitämme pohjoispohjalaista maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä myös hankkeiden kautta ja yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia

MaitoLiideri

MaitoLiideri oli pilottihanke, jonka tavoitteena oli  lisätä johtamisosaamista suurissa maitotilayrityksissä ja kehittää yritysten kannattavuutta. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä alueemme kärkitilojen kanssa. Mukana oli 22 tilaa neljässä pienryhmässä. MaitoLiiderin yhteistyökumppaneita ovat myös Mtech Digital Solutions Oy, LähiTapiola Pohjoinen ja Osuuskunta Pohjolan Maito. Kaikki yhteistyötahot myös osallistuvat hankkeen rahoitukseen.

MaitoLiideri saatiin päätökseen tulosten käsittelyllä ja raportoinnilla helmikuussa. Hankkeen tulokset olivat vaikuttavia ja hanke sai paljon myönteistä palautetta.

Vieraskasvit hallintaan

Vieraskasvit hallintaan –  haitallisten vieraskasvilajien hallintaan ja torjuntaan liittyvien prosessien ja innovaatioiden kehittäminen 2018–2021 –hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä menetelmiä haitallisten vieraskasvilajien hallintaan liittyvissä prosesseissa alueellamme. Toimintavuoden aikana tuotettiin tietoa alueemme yrityspalveluiden kehittämiseksi. Kehittämistä tarvitaan varhaiseen havainnointiin, torjuntatyön menetelmiin, viher- ja maamassojen käsittelyyn sekä kansalaisten ja kuntien viheralueiden biomassojen käsittelyn ohjeistukseen. Havainnointi-innovaatioita konenäköön ja kuvausteknologiaan liittyen on kehitetty yhdessä SYKE:n ja OAMKin kanssa.

Haitallisten vieraslajien hallinta perustuu lainsäädäntöön, joka koskee niin kansalaisia, kuntia kuin yrityksiäkin. Hankkeessa tehdään tiedottamisyhteistyötä kiertotalousyritysten kanssa osana vieraskasvilajien hallinnan palveluita, ettei vieraslajeja levitettäisi vahingossa ja saataisiin torjuntatyöhön mukaan mahdollisimman monia eri tahoja.

Hanketyö painottuu Oulun kaupungin alueelle sisältäen sen maaseutumaiset alueet.  Tiedotuksellisessa osiossa mukana ovat Kiertokaari Oy:n alue Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Pudasjärvi, Raahe ja Siikajoki (Simo). Lakeuden EKO:n alueTyrnävä, Utajärvi, Liminka ja Muhos.

Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke

Koulutushankkeen tavoitteena on edistää osaamisen kautta kannattavaa ja luomumarkkinoiden tarpeita vastaavaa luomuviljelyä ja luomukotieläintuotantoa. Samalla luodaan yhteyksiä tiloihin, alueen toimijoihin ja edistetään verkostoitumista.

Hanketta esiteltiin alkuvuodesta useissa eri tahojen järjestämissä tapahtumissa, kuten Pohjois-Suomen nurmiseminaarissa ja Maistuva Oulu -tapahtumassa sekä keväällä etätapahtumissa. Hanke järjesti Tarttuvat kotieläintaudit sekä Luomukasvisten markkinat ja rikkakasvien torjunta -koulutuspäivät. Koronapandemia vaikutti merkittävästi hankkeen toteutukseen: kevään kaksi tuki-infoa järjestettiin etäyhteydellä, kuten myös neliosainen webinaarisarja laidunnuksesta.

Syksyllä toteutettiin ulko-olosuhteissa Kyntö luomussa -koulutus sekä toteutettiin eri tahojen kanssa yhteistyössä kuusiosainen Luomusiementuotannon etäkoulutussarja ja Naudan kipu-webinaari. Muuten hankkeen toiminta keskittyi syksyn aikana pääasiassa hankkeen internetsivuille kootun materiaalin tuotantoon.

Pohjoiset luomudemonstraatiot ja verkostot

Hankkeen päätavoitteena on luomutuotannon laadun ja kannattavuuden parantaminen sekä luomutuotteiden saaminen markkinoille. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu luomukasvituotannon monipuolistumisen edistäminen markkinalähtöisesti kannattavilla kasvivalinnoilla, tiedon lisääminen ympäristö- ja ilmastoystävällisistä viljelytavoista ja luomutuottajien verkostoitumisen edistäminen.

Toimenpiteisiin kuuluu luomutuotannon viljelymenetelmien kehittäminen testaamalla pohjoisiin olosuhteisiin sopivia luomuviljelymenetelmiä, kasvilajeja sekä lajikkeita, tulosten ja havaintojen julkaisu ja tiedot välitys sekä tiedon ja kokemusten jakaminen laajemmin luomuverkoston tapahtumissa. Hankkeessa on yhteistyökumppaneita yksityisrahoitusosuudella mukana Naturcom, BT-Agro, Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys, Lantmännen Agro, Ecolan, Lakeuden Biopower ja uutena kumppanina Novarbo.

Hanketta esiteltiin alkuvuodesta useissa eri tahojen järjestämissä tapahtumissa, kuten Pohjois-Suomen nurmiseminaarissa ja Maistuva Oulu -tapahtumassa sekä keväällä etätapahtumissa. Lisäksi hanke on ollut esillä kaikissa Osaamisella tehoa – Luomutuotannon koulutushankkeen tapahtumissa.

Erittäin hyvää palautetta saaneet Pohjoisen luomupäivät järjestettiin 20.-21.2.2020 Kalajoella.

Kesällä toteutettiin yhdeksän demonstraatiota luomupelloilla tilaolosuhteissa. Luomukauran lajikekoe (Ruukki, Siikajoki), Luomuohran lajikekoe (Ruukki, Siikajoki), Kauran hivenlannoituskoe (Paavola, Siikajoki), Luomuohran lannoituskoe (Ruukki, Siikajoki), Nurmen Kaliumlannoituskoe (Ruukki, Siikajoki), Porkkanan lannoituskoe (Pyhäjoki), Puupohjainen lannoittava maanparannusaine -demo (Pyhäjoki), Regeneratiivisen viljelyn demot (Ruukki ja Luohua) ja Boorilannoituskoe apilan säilyvyyden seurannassa (Haapavesi).

Demonstraatioiden tuloksia julkaistiin hankkeen sivuilla ja niistä tehtiin myös videojulkaisu. Loppukesästä järjestettiin kaksi pellonpiennarpäivää Ruukissa ja Pyhäjoella. Tilaisuuksista toteutettiin myös live-lähetys Facebookin, jonka tallenne on katsottavissa hankkeen Facebook-sivuilla myös myöhemmin.

Karvakorvat työkaverina

Hanke on eläinavusteista toimintaa harjoittavien yritysten yritysryhmähanke, jonka päätavoitteita ovat, että mukana olevat yritykset verkostoituvat alan yritysten ja sidosryhmien kanssa yritysten liiketoiminnan ja kannattavuuden parantamiseksi, toimintansa ja palveluidensa kehittämiseksi sekä eläinavusteisen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi.

Konkreettiset yhteiset ja yrityskohtaiset kehittämistoimet on valittu yrittäjien todellisista tarpeista lähtien. Hankkeessa toteutettiin Bench marking työpajoja ja webinaareja markkinoinnista ja yrityksen brändäämisestä sekä yrittäjien hyvinvointikokonaisuus. Kokonaisuus sisälsi webinaareja, tapaamisia ja mm. yrittäjien hyvinvointia sekä palautumista arvioivat First beat -mittaukset, kuntotestit sekä Disc-vuorovaikutustyylianalyysit. Työnhyvinvointikokonaisuuden toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Diakin hallinnoiman Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen-hankkeen kanssa.

Helmikuussa toteutettiin Elämänlaatua eläinten avulla - Eläinavusteinen toiminta osana sosiaali- ja terveyspalveluita -seminaari. Tilaisuus järjestettiin läsnä ollen Oulussa sekä läsnä ollen Kuusamossa ja Raahessa videovälitteisesti Oulusta. Lisäksi seminaari striimattiin ja sitä pystyi seuraamaan netin välityksellä. Seminaarissa käsiteltiin eläinavusteista toimintaa monipuolisesti niin käytännön kokemusten kuin tutkimustiedon kautta. Seminaari sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta.

Yrityskohtaisina toimenpiteinä on toteutunut erilaisia koulutuksia, kuten SEAL vaativien vuorovaikutustaitojen, Coaching with Connection– Istuntaopettajakoulutukseen sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan koulutus. Yrittäjät ovat myös kouluttaneet asiantuntijoiden ohjauksessa eläimiään eläinavusteisessa työssä toimimiseen. Yrityksille on myös tuotettu markkinointimateriaalia ja mm. yritysvideoita.

Ratsastusterapia P. Tuomivaara käynnisti hankkeen aikana eteenpäin kehitettyä työnohjauspalvelua Voimatarina-aputoiminimellä.

Verkostoilla tehoa vesienhoitoon

Hankkeella kehitettiin sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Länsi-Uudellamaalla alueellis-ten, vesienhoitoa edistävien vesienhoidon verkostojen toimintaa. Verkostotoiminnan pitkäjänteisen ja jatkuvan toiminnan turvaamiseksi hankkeessa laadittiin VYYHTI -verkoston hybridi -rahoitusmalli sekä esitys Uudenmaan vesistökunnostusverkoston toiminnasta ja rahoituksesta. Hankkeen aikana tehtiin myös selvitystyö, joka osoitti, et-tä VYYHTI–verkoston toimintamallia voidaan hyvin soveltaa muille alueille Suomessa. Selvityksestä julkaistiin raportti.

Hankkeen tuloksena 40% Pohjois-Pohjanmaan kunnista sitoutui mukaan vesien- ja ympäristönhoitoa edistävään verkostotoimintaan vuosille 2021-2023. Myös maa-. met-sätalous- ja kalataloustoimijoita sekä nuoriso- ja harrastejärjestöjä aktivoitui hankkeen aikana mukaan verkostotoimintaan. Hankkeessa autettiin ja opastettiin eri toimijoita vesien tilan parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä ja rahoitusmahdollisuuksissa. Toiminnan tuloksena mm. seuraavat kunnostuskohteet (7kpl) etenivät rahoitushakui-hin: Marttisjärvi, Pirttijärvi, Muojoki, Liesoja, Myllyoja, Naamanjoki ja Temmesjoen ylä-juoksu.

Hankkeessa kehitettiin helppokäyttöinen, valtakunnallinen Vesistökunnostajan kartta-palvelu, joka palvelee vesienhoidon eri toimijoiden tarpeita. Karttapalvelusta saatiin heti sen julkaisun jälkeen runsaasti positiivista palautetta ja se on otettu aktiivisesti käyttöön eri puolilla Suomea.

Hankkeen tulosten pohjalta koottiin useita suosituksia liittyen paikallisten kunnostus-toimijoiden tukemiseen, alan osaamisen lisäämiseen, kuntasektorin aktivoimiseen sekä vesienhoidon alueellisen verkostotoiminnan rahoitukseen ja kehittämiseen. Suosituk-sista julkaistiin yhteenvetoraportti.

ProLiideri – vastuullinen johtaja, kestävä yritystoiminta

Hankkeen päämääränä on lisätä Pohjois-Pohjanmaan maaseudun yritysten ja maatilojen johtamisosaamista sekä parantaa päätöksentekoa vastuullisen yritystoiminnan näkökulmasta ja sitä kautta kehittää yritysten kannattavuutta. Tavoitteena on parantaa yritysten henkilöstöjohtamista, kehittää yritysten päätöksentekoa ja liiketoiminnan johtamista vastuullisen yritystoiminnan näkökulmasta sekä luoda yrityksille parempaa julkisuuskuvaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Hankkeessa on mukana 20 lihanauta-, peruna- ja urakointiyritystä/tilaa. Hankkeessa jatkettiin henkilöstöjohtamisen teeman käsittelyä webinaarein ja pienryhmissä käsittelemällä mm. aktiivista kuuntelua ja viestimistä sekä perehtyen konkreettisiin henkilöstöjohtamisen työkaluihin ja käytäntöihin sekä yrityksen työturvallisuuteen ja työturvallisuuslakiin.

Helmikuun loppupuolella toteutettiin opintomatkan Tanskaan. Maaliskuusta alkaen hankkeen toimet siirtyivät pitkälti verkkoon koronan vuoksi. Verkkopalavereina pidettiin muun muassa webinaareja työnantajan velvoitteista sekä työterveyshuollosta sekä Tanskan opintomatkan purku. Asiantuntijatyöpajoissa kehitettiin muun muassa työajanseuranta sovellusta sekä tehtiin prosessikuvauksia lihanautatilojen ruokinnasta.

Kesän aikana toteutettiin yrityskohtaiset kartoituskäynnit, joissa käsiteltiin muun muassa edellisen talven oppeja ja kokemuksia sekä pohdittiin yrityksen vastuullisuutta taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmasta.

Lokakuussa pidettiin ryhmätapaaminen hyvinvointiteemalla yhteistyössä Diakin vetämän Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen kanssa. Yhteistyö Biocoden kanssa yritysten hiilijalanjäljen laskemista varten käynnistyi. Marraskuussa toteutettiin kaksipäiväinen Vastuullisen liikkeenjohdon -seminaari Oulun Edenissä hybriditoteutuksena siten, että koronarajoitusten puitteissa osa osallistui Teamsetäyhteydellä.

Yrittäjät ovat osallistuneet hankkeeseen aktiivisesti, joskin koronarajoitusten myötä he ovat toivoneet läsnä ollen tapaamisia.

Pohjoisen maisemahelmet – yhteistyöllä elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemista

Hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa arvokkaille perinnebiotooppi- ja maisemakohteille. Perinnebiotoopit ovat luontotyypeistämme uhanalaisimpien joukossa ja niiden hoitaminen on luontevinta maataloustoiminnan yhteydessä. Tämän vuoksi karjatilalliset, maisemanhoitoyrittäjät ja muut maaseudun toimijat ovat hankkeen keskeisiä kohderyhmiä.

Hankkeen kehittämiskohteiksi valitaan arvokkaiksi luokiteltuja perinnebiotooppeja sekä valtakunnallisilla maisema-alueilla ja Natura 2000-alueilla sijaitsevia kohteita. Myös hankkeen osarahoittajiksi lähtevien kuntien esityksiä kohteista huomioidaan. Hankkeessa selviteltiin useiden arvokkaiden perinnebiotooppikohteiden hoitotilannetta ja -mahdollisuuksia, järjestettiin erilaisia koulutuksia maakunnassa ja etänä sekä tiedotettiin hankkeen tarjoamasta avusta hoidon pohdinnassa.

Kevättalvella järjestettiin kaksi infotilaisuutta: Vepsän kylällä Oulun Ylikiimingissä ja Siikalatvan Pulkkilassa Pohjois-Suomen Lammas ja Villa ry:n vuosikokouksen yhteydessä. Tämän jälkeen tapahtumat järjestettiin pääosin etäyhteyksin, kuten Kempeleen Vihiluodon hotellille suunniteltu isompi maisematoimijoiden tapaaminen, joka muutettiin nopealla aikataululla webinaariksi. Toukokuussa pidettiin kaksi webinaaria, jotka keräsivät osallistujia ympäri Suomen.

Vuoden mittaan käytiin keskusteluja seuraavien kuntien alueella olevista perinnebiotooppi-kohteista: Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Raahe, Oulu (Kiiminki, Ylikiiminki, Korvenkylä), Muhos, Siikalatva, Ii ja Tyrnävä. Yhteistyö aktiivisten kylien kanssa on tuonut positiivista virettä hankkeelle. Yhteistyö on ollut sujuvaa erityisesti Pudasjärven Sotkajärven, Pohjois-Iin, Tyrnävän Markkuun ja Ylikiimingin Vepsän kylien kanssa. Loppukesästä pystyttiin toteuttamaan seitsemässä eri kohteessa maastoinfo tai talkootapahtuma, kuten niittytapahtuma ja talkoot sekä tulvaniittyjen hoidon maastotyöpaja. Kesällä toteutettiin myös video perinnebiotoopeista ja kesälampaista maisemanhoitotöissä.

Lokakuussa järjestettiin kaksi Green Care-infoa yhdessä ja Oulun Ammattikorkeakoulun Nordic NaBS-hankkeen kanssa Ylivieskassa ja Muhoksella sekä Maisemailta Pudasjärvellä.

Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti

Tammikuussa järjestettiin Maistuva Oulu tilaisuus, jonka yhteydessä järjestettiin myös yrityksille mahdollisuus esitellä omia tuotteitaan. Helmikuussa vuorossa olivat ruokalistatyöpajat Kuusamossa, Raahessa, Iissä ja Oulussa. Ruokalistatyöpajoissa oli osallistujia myös muista kunnista, sekä yrittäjiä että ammattikeittiöhenkilöstöä. Ruokalistatyöpajoissa tuottajat ja ammattikeittiöiden henkilöstö pääsivät kokeilemaan ruoanvalmistusta lähituottajien toimittamista sekä uusista luomuraaka-aineista ja maistelemaan ruokia.

Maistuva-tilaisuuksien ja ruokalistatyöpajojen jälkeen syntyi uutta yhteistyötä tuottajien/jalostajien ja ammattikeittiöiden välillä. Ammattikeittiöille löytyi uusia tuottajakontakteja. Lisäksi ammattikeittiöllä tehtiin testauksia ja tuotekehitystä tuottajien toimittamista raaka-aineista. Tuottajat yhdistivät tuotteitaan uusiin tuotteisiin ja hävikkiin meneviä tuotteita saatiin toiselle jalostajalle ruokatuotantoon. Kehittämisprosessin aikana saatiin näkyville mahdollisia uusia raaka-aineiden arvoketjuja ja niiden jalostusasteen nostamista, josta hyötyy koko ruokaketju. Uusia lähiruokatuotteita saatiin myös kuluttajamarkkinoille. Ammattikeittiöissä oltiin tyytyväisiä uusiin tuotteisiin ja tuottajiin tutustumisesta ja kokeilemisesta. Tuottajat olivat tyytyväisiä päästessään esittelemään tuottamiensa raaka-aineiden käytöstä ja tutustumisesta ammattikeittiöiden tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan todettiin, että tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä.

Ruokalistatyöpajat ehdittiin järjestää ennen koronarajoituksia. Koronan vaikutuksesta monia lähitilaisuuksia jouduttiin perumaan ja järjestämään ne etänä, kuten Luonnosta asiakkaalle -treffit. Treffit järjestettiin yhteistyössä PSK-aikuisopiston LuotuKasvuun ja Metsäkeskuksen Metsästa monituotebisnestä -hankkeiden kanssa.

Ruokeva-hankkeen kautta osallistuttiin syksyllä Kalariihi -tapahtumaan, jossa nostettiin esille kalaketjussa vedestä pöytään kehitettäviä asioita. Ruokeva -hankkeen työryhmissä todettiin, että kalaketju ruokapöytään saakka vaatii vielä erillisiä toimenpiteitä.

Voimaa vesistöistä

Hankkeen tavoitteena on neuvoa ja ohjata eri toimijoita vesien- ja ympäristönhoitoon liittyvissä hankkeissa, niiden suunnittelussa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Hankkeen tavoitteena on nostaa vesiympäristöjen arvostusta ja hyödyntää vesistöjen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja aktivoida toimijoita käytännönläheisten vesien- ja ympäristönhoidon työnäytösten ja talkootapahtumien kautta.

Voimaa vesistöistä -hankkeen toiminnassa on ollut parasta neuvonnan ketteryys ja sujuva toteutusmalli teoriasta käytäntöön. Kunnostustoiminnan käytännön esimerkkikohteet ovat innostaneet paikallisia toimijoita suunnittelemaan omille vesialueilleen kunnostushankkeita.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntijat ja kuntien yhteistyötahot ovat tukeneet työtä sujuvasti ja käytännönläheisesti. Hankkeen neuvontatyön kautta on avustettu rahoitushakuihin useita paikallishankkeita. Näistä esimerkkeinä Muhoksen Pirttijärven sammaleen poisto, Utajärven Naamajoen kunnostussuunnittelu, Iin Liesojan ja Myllyojan inventoinnit, Temmesjoen kunnostussuunnittelu ja Tyrnävän- ja Ängeslevänjokien kunnostussuunnittelu.

Avaimet yrittäjyyteen

Hankkeen tavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan maaseudun mikroyritysten, nuorten yrittäjien ja maatilojen sivuelinkeinoja harjoittavien tukeminen yritysten arjessa erityisesti muutostilanteissa. Hankkeessa sparrataan yrityksiä uudistumiseen, arjen ja hyvinvoinnin hallintaan sekä autetaan yrittäjiä tunnistamaan tarvittavia tukipolkuja.

Hankkeessa tehtiin merkittävästi yhteistyötä Työkykyä ja hyvinvointia maaseudun yrittäjille ja HYMYT – Hyvinvoiva maaseudun yrittäjä -hankkeiden kanssa. Loppuvuosi toteutettiin pitkälti yhteisenä toimintana Tästä selvitään -koronapoikkeustilannehankkeen kanssa.

Hankkeen puitteissa osallistuttiin ja toteutettiin yrittäjätilaisuuksia yhteensä 21, osin verkkovälitteisesti. Tilaisuuksiin osallistui runsaasti yrittäjiä ja jatkotoimenpiteinä toteutui yrityskontakteja, yhteistyökumppanuuksia sekä ohjautumisia sparrausryhmiin.

Hanke toteutti sparrausryhmät Maatilojen omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin, Sosiaaliseen mediaan liittyen sekä aloittaville yrittäjille. Toimialakohtaisia sparrausryhmiä toteutui hevosyrittäjille sekä metsä- ja luonnonvara-alan yrittäjille. Yrityskohtaista ohjausta sai 81 yrittäjää.

Ympäristöviisas viljelijä

ProAgria Oulun kotieläin- ja kasvintuotannon asiantuntijoiden sekä Maa- ja kotitalousnaisten vesistö ja ympäristöasiantuntijoiden tiiviillä yhteistyöllä toteutettavalla hankkeella lisätään maatilojen välistä, erityisesti kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehitetään maatiloille ympäristöviisaita toimintatapoja hyödyntäen uusinta tutkimustietoa sekä mallinnus- ja laskentamenetelmiä. Tuloksena syntyy ja otetaan käyttöön alueen haasteisiin vastaavia, uusimpaan tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja, jotka edistävät kestävää, pohjoista ruoantuotantoa. Hankkeessa kehitetään sähköinen työkalu, ympäristöklinikka, jonka avulla viljelijä voi suunnitella ja arvioida erilaisia maatilan vesistö-, ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia pienentäviä valintoja sekä saa seurattavia ympäristötunnuslukuja.

Hanke lisää viljelijöiden tietämystä ja osaamista kestävistä viljelymenetelmistä sekä parannetaan maatalouden mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin haasteisiin. Kestävien, maatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksia vähentävien tuotantomenetelmien edistäminen parantaa maatalouden toimintaedellytyksiä yhtenä maaseudun keskeisistä elinkeinoista.

Hankkeen toiminnassa pääpaino oli pilottialueiden valinnassa sekä pilottialueilla sijaitsevien vesistöjen veden laadun selvittämisessä. Tilojen välistä yhteistyötä ja sen avulla kehitettäviä kestävän viljelyn toimintatapoja pilotoidaan kahdella osavaluma-alueella, Tyrnävän Leppiojalla sekä Siikajoen Ohtuanojalla. Pilottialueiden valinnassa painotettiin alueen maanviljelijöiden kiinnostusta ympäristöviisaaseen toimintaan, maatalouden osuutta alueen maankäytöstä sekä vesistöjen tilaa. Alueilla toimintaan lähti 10 viljelijää ja heidän kanssaan toteutettiin alkukartoituskeskustelut.

Lokakuussa toteutettiin webinaari, jonka aiheina olivat mm. kerääjäkasvit sekä luonnon monimuotoisuus.

Tästä selvitään

Keväällä käynnistettiin yrittäjiä tukeva hanke vastaamaan koronapoikkeustilanteen yrittäjille tuomiin haasteisiin. Hankkeella on pyritty tukemaan yksinyrittäjiä, mikroyrityksiä ja muita pieniä yrityksiä haastavassa poikkeustilanteessa ja löytämään ratkaisuja liiketoiminnan jatkamiselle. Hankkeessa on kohdattu yrittäjät yksilöinä ja tarjottu heille vertaisryhmiin painottuen henkistä tukea, uusia voimavaroja sekä yritystoiminnan uusiutumisen keinoja. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa yritysten ja yrittäjien selviytyminen kriisistä. Keskeisin tavoiteltava tulos on yritystoiminnan jatkuminen.

Hankkeen käsittelemät osa-alueet ovat olleet varautuminen, johtaminen ja talous, hyvinvointi ja palautuminen, markkinointiosaaminen ja coaching. Varautumista on käsitelty niin ryhmissä kuin henkilökohtaisesti tukien yrityksen varautumissuunnitelman tekoa. Taloutta on käsitelty myös ryhmien teemapäivissä kuin henkilökohtaisesti sekä avustettu korotukien hakemisessa. Markkinointiosaamiseen liittyen on toteutettu monipuolinen koulutuskokonaisuus, joka koostui webinaareista, henkilökohtaisista klinikoista kuin työpajatapaamisista. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi coachingiin keskittyvää ryhmää, joissa keskityttiin yrittäjien tukemiseen arjessa ja muutostilanteissa sekä henkiseen jaksamiseen. Coaching osa-alueena on ollut myös muissa ryhmissä monipuolisesti mukana. Yrittäjille pyritty nostamaan esiin mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia esim. vieraskasvien hallintaan liittyen.
Hanketta on toteutettu vahvassa yhteistyössä Avaimet yrittäjyyteen, HYMYT – hyvinvoivat maaseudun yrittäjät ja Työkykyä ja hyvinvointia maaseudun yrittäjille -hankkeiden kanssa.

Asiantuntija maaseudun muutoksessa - AMMU

Vuoden lopulla käynnistyi henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävä hanke, jossa toteutuskumppaneina ovat Oulun Ammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos. Hankkeen aikana etsitään, pilotoidaan ja testataan erilaisia työtä kehittäviä ja työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja sekä yksilö- että yhteisötasolle.
Hankkeen lopullisena tuloksena on ProAgria Oulun ja Oamkin yhteistyömalli, joka vastaa tehokkaammin asiakkaiden ja koulutuksen tarpeisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin.

Yhteistyöhankkeet 2020

ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat osatoteuttajana useissa muiden tahojen hallinnoimissa hankkeissa oman asiantuntijaroolinsa mukaisesti.

Minieines kokoaa ja julkaisee tietoa hyönteistuotantoketjun eri vaiheissa toimiville yrityksille. Hanke aktivoi maaseutuyrityksiä kiinnostumaan hyönteisten alkutuotannosta ja elintarvikejalostajia kiinnostumaan hyönteisistä nykyisten ja uusien tuotteiden raaka-aineina. Hanketta hallinnoi Oulun ammattikorkeakoulu.

Luotu kasvuun parantaa luonnontuoteosaajien ja -yrittäjien valmiuksia ammattimaiseen kasvuyrittäjyyteen Pohjois-Pohjanmaalla. Samalla tehdään alaa näkyväksi sekä luodaan yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia alan tuotteiden myyntiin ja markkinointiin. Hanketta hallinnoi PSK-Aikuisopisto.

Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen -hankkeen tavoitteena on todentaa mittauksiin perustuen ohutturpeisen viljelymaan kasvihuonekaasujen päästömäärä, pellolta pinta- ja salaojavalunnan mukana poistuvien ravinteiden määrä ja viljelyalueen ravinne- ja hiilitaseet nurmen- ja viljanviljelyssä. Viljelyn yhteydessä toteutetaan tiloilla välittömästi käytettävissä olevia uusia viljelytekniikoita, joiden oletetaan vähentävän viljelystä syntyvää kuormitusta. Syntyviä tuloksia voidaan käyttää täydentämään käsitystä turvemaiden viljelystä syntyvästä ympäristökuormitusriskistä ja apuna kuormituksen mallinnuksessa.

Hankkeeseen sisältyy keskeisenä tiedonsiirto-osa, jonka tavoitteena on yhdessä hankkeen kohderyhmän ja sidosryhmien kanssa valmistautua toimintaympäristön muutokseen työstämällä kustannustehokkaita tapoja joko hidastamaan tai helpottamaan sopeutumista käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen. Viljelijöitä pyritään aktivoimaan ympäristön kannalta aikaisempaa parempien viljelytekniikoiden käyttöön.

Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II) -hankkeessa kehitetään vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta sekä tutkitaan ruton maanparannus- ja lannoituskäyttöä kenttäkokein ja  biokaasuntuotannon käyttöönottoa. Lisäksi arvioidaan vesiruton laajamittaisen korjuun vaikutuksia järven ekologiseen tilaan ja käyttökelpoisuuteen sekä kehitetään vesiruton poiston suunnittelumenetelmiä, tarkastellaan vesiruton hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannus- ja lannoituskäytössä sekä biokaasuntuotannossa ja kehitetään liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Hanketta hallinnoi Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Digitalisaatio maatilan arjessa -hankkeen tavoite on maatilojen liiketoimintaedellytysten (suunnittelu, budjetointi, ennakointi ja seuranta) kehittäminen rakentamalla ja pilotoimalla digitaalisia ratkaisuja yhdessä viljelijöiden kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Keskusten liitto.

Puuta seinästä siltaan -hanke aktivoi puun käytön lisäämistä kerrostalo- ja julkisissa rakennuskohteissa, maatila- ja maaseuturakentamisessa sekä infrarakentamisessa. Samalla valmistaudutaan tuleviin rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ohjausmenettelyihin tiedottamalla rakentamisen määrityksistä ja merkityksistä sekä hiilitaseesta puurakennuskannassa. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus.

POTUT – potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat -hankkeessa luodaan menetelmiä monimuotoisuuden kannalta merkittävien tulvametsien ja metsäluhtien kartoittamiseen ja tunnistamiseen. Hankkeessa kehitetään myös toimintamalleja kohteiden tilan parantamiseksi ottaen huomioon myös vesiensuojelun ja tulvasuojelun tarpeet. Hanketta hallinnoi Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Arjen sankarit – miehet kuntoon ja työllistymisen polulle -hankkeessa kehitetään hyvinvointia ja toimintakykyä parantava sekä terveisiin elintapoihin ohjaava toimintamalli työelämän ulkopuolella oleville, työikäisille miehille, joilla syrjäytymisen uhka on tunnistettu. Päämääränä on edistää miesten työllistymistä ja työelämään paluuta. Hankkeen valmistelussa on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen hyvinvointityö ja sen tavoitteet. Hankkeessa syntyvä toimintamalli konseptoidaan ja tarjotaan osaksi kaupunkien ja kuntien työllistymistä edistäviä palveluja. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.

Valtakunnallisia Maa- ja kotitalousnaisten hankkeita ovat muun muassa Kädet multaan ja Ruokahävikki.