Länsi-Suomi

Kasvipalvelut

Kasvipalvelut

Kasvipalvelut
Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut.

ProAgria Länsi-Suomen alueella toimii Suomen ainoa sokeritehdas, tärkkelysperunatehdas ja Apetitin vihannesjalostamo sekä pienempiä vihannespakkaajia ja jalostajia. Alueen teollisuuteen on tehty investointeja viime vuosina ja edellytyksiä erikoisviljelykasvien lisäämiselle alueella on olemassa. Erikoiskasvien viljelyn kautta saadaan lisäarvoa alueen viljelijöille ja muille toimijoille. Marjanviljely kiinnostaa yhä useampaa tilaa, uusimpana pensasmustikan kiinnostus on lisääntynyt.

Kotieläintaloudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat erityisesti siipikarjan ja sikojen suhteen vahvaa aluetta. Siipikarjan tuotteiden jalostukseen ja teurastukseen on tehty investointeja, mikä luo maatiloille mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen jatkossa. Viljelijöiden lukumäärä on laskenut 3–5 % vuosivauhtia. Toisaalta keskipeltoala ja keskieläinluku on noussut ja kotieläinten kokonaislukumäärät ovat säilyneet ennallaan. Rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena.

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut. Kehityksen seurauksena viljelijät tarvitsevat palveluja optimoidakseen tuotantopanosten käyttöä ja viljelyn intensiivisyyttä. Samaan aikaan kiristyvät lainsäädäntö ja tukien ehdot edellyttävät kirjanpidolta ja suunnitelmilta äärimmäistä tarkkuutta. Viljelysuunnittelu-palvelussa asiakas varmistuu tukiehtojen ja lainsäädännön vaatimusten huomioimisesta viljelyssään. Korona vuosi haastoi viljelijät etäpalveluiden käyttäjiksi ja se onnistui erittäin hyvin viljelynsuunnittelussa sekä tukihaussa. Lisäksi kasvustolivet pitkin kasvukautta toivat tietoa kasvukauden etenemisestä. Digiloikka tuli monesta suunnasta ja se onnistui hyvin.

Kipsi-hanke aloitettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Elyn kanssa. Tavoitteena puhtaampi Saaristomeri kohdennetulla kipsin levityksellä.

Teimme viljelysuunnittelua noin 600 tilalle. Neuvo palveluja ympäristöön liittyen teimme 390 kappaletta, kasvinsuojeluun liittyen 90 kappaletta ja luomuun 120 kappaletta.

Satokausi 2020

Talvi oli melko lumeton ja leuto, mutta kevätpakkaset aiheuttivat paikallisia tuhoja syysviljoilla ja mm. kuminalla, kun pellon pintaan muodostui roustetta ja se repi kasvien juuria ylös. Kylmä sää hidasti myös kevätkylvöjen edistymistä ja paikoin jouduttiin uusimaan huhtikuun puolella tehtyjä kylvöjä, kun jyvät eivät itäneet kylmässä ja märässä maassa. Toukokuun loppupuolella sää alkoi lämmetä ja kylvöt saatiin kunnolla vauhtiin.

Kesäkuu oli koko maassa hyvin kuuma ja kuiva. Sadetta saatiin vain paikallisesti kuuroina ja kunnollista kastelevaa sadetta saatiin odottaa heinäkuun puolelle. Sää lisäsi haastetta kasvinsuojeluun ja toi painetta satonäkymiin. Viljat, öljy- ja palkokasvit alkoivat valmistua ennen aikojaan ja sato näytti jäävän todella pieneksi. Heinäkuun sateet aiheuttivat monilla viljelykasveilla sen, että sivuversot alkoivat kasvaa pääverson yli ja muodostivat ns. toisen kerroksen kasvuston, joka vihersi komeasti vielä elokuun puolella. Öljykasveilla sivuhaarat kasvoivat päähaaran ohi.

Kirjavat kasvustot aiheuttivat päänvaivaa monelle ja puintien ajankohta nousi isoksi kysymysmerkiksi. Syysviljat eivät kärsineet kesäkuun kuivuudesta yhtä paljon kuin kevätviljat ja niiden korjuuseen päästiin pääasiassa ajallaan elokuun alkupuolella. Kevätviljojen puinti käynnistyi maakunnassa pääasiassa vasta syyskuun puolella ja jatkui aina lokakuun sateisiin asti.

Viljasadot eivät ennakko-odotuksista huolimatta olleet ennätyksellisen alhaisia, vaan esim. kaura yllätti viljelijänsä kohtuullisella satotasolla ja myös laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Ohra ja vehnä kärsivät kesän poikkeusoloista enemmän, kuten myös palkokasvit, joiden sato jäi monella tilalla lopulta hyvin heikoksi. Härkäpavun puinti osoittautui haasteelliseksi, koska kypsät palot olivat varressa alimpina ja niistä ehti papuja varisemaan maahan ennen puintia. Ylempänä olevat palot taas eivät ehtineet valmistua.

Säilörehusadot olivat laadultaan ja määrältään hyvät. Jonkin verran säilörehunäytteissä esiintyi hivenravinteiden puutoksia, mutta niiden arveltiin johtuvan kevään stressaavista olosuhteista.

Öljykasvien viljelyala noudatti koko maan trendiä ja oli melko alhainen vuonna 2020. Kotimaisen valkuaistuotannon turvaamiseksi tehdäänkin nyt töitä ja erilaisilla hankkeilla pyritään lisäämään sekä öljy- että valkuaiskasvien viljelyintoa.

Marjantuotanto

Marjantuotannosta kerromme Laatumarja-hankkeen yhteydessä. Lue marjantuotannosta.

Luomuhankkeet

Luomumpi Varsinais-Suomi -tiedonvälityshanke jatkoi toimintaansa. Vuoden mittaan järjestettiin mm. infotilaisuuksia ja webinaareja sekä julkaistiin videoita ja tiedotusmateriaaleja. Ajankohtaista luomutietoutta levitettiin aktiivisesti myös hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja blogissa. Hanke toteutetaan yhdessä Ammattiopisto Livian ja Axxell Brusabyn kanssa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaika vuoden 2021 loppuun saakka. Luomuisa Satakunta -  luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun  -hankkeessa yhdessä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa vastaavin toimenpitein.