Länsi-Suomi

Kasvipalvelut

Kasvipalvelut

Kasvipalvelut
Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut.

ProAgria Länsi-Suomen alueella toimii Suomen ainoa sokeritehdas, tärkkelysperunatehdas ja Apetitin vihannesjalostamo sekä pienempiä vihannespakkaajia ja jalostajia. Alueen teollisuuteen on tehty investointeja viime vuosina ja edellytyksiä erikoisviljelykasvien lisäämiselle alueella on olemassa. Erikoiskasvien viljelyn kautta saadaan lisäarvoa alueen viljelijöille ja muille toimijoille. Erityisesti sokerijuurikkaan viljelyalaa on mahdollista kasvattaa huomattavasti.

Kotieläintaloudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat erityisesti siipikarjan ja sikojen suhteen vahvaa aluetta. Siipikarjan tuotteiden jalostukseen ja teurastukseen on tehty investointeja, mikä luo maatiloille mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen jatkossa. Viljelijöiden lukumäärä on laskenut 3–5 % vuosivauhtia. Toisaalta keskipeltoala ja keskieläinluku on noussut ja kotieläinten kokonaislukumäärät ovat säilyneet ennallaan. Rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena tai jopa kiihtyvän seuraavina vuosina.

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut. Kehityksen seurauksena viljelijät tarvitsevat palveluja optimoidakseen tuotantopanosten käyttöä ja viljelyn intensiivisyyttä. Samaan aikaan kiristyvät lainsäädäntö ja tukien ehdot edellyttävät kirjanpidolta ja suunnitelmilta äärimmäistä tarkkuutta. Viljelysuunnittelu-palvelussa asiakas varmistuu tukiehtojen ja lainsäädännön vaatimusten huomioimisesta viljelyssään. Rajoitukset tuovat haasteita erityisesti, kun suunnitellaan kotieläintilojen lannan käyttöä pelloilla. Kotieläintilojen viljelysuunnittelu muodostuu kokonaisuudesta, jossa pyritään hyödyntämään tilalla muodostuva lanta ja tuottamaan laadukasta rehua tai valkuaista karjalle kustannustehokkaasti. Kasvinviljelytilalla suunnitellaan markkinatilanne huomioiden optimaalinen kasvivalikoima ja tuotantopanosten käyttö tavoitelaadun saavuttamiseksi. Viljelysuunnitteluasiakkaille tehdään usein myös sähköinen tukihakemus.

Satokausi Satakunnassa

Kevät alkoi Satakunnassa melko edullisissa merkeissä peltotöiden suhteen ja kylvöille päästiin jo hyvissä ajoin huhtikuun puolella eteläosissa maakuntaa ja Porin seudulla. Myös yleensä harvinainen kevätsade osui monille pelloille sopivasti kylvöjen jälkeen ja kasvustojen alkuunlähtö näytti jopa erinomaiselta. Kesäkuun loppupuolelle asti olosuhteet olivat hyvät, mutta sitten alkoi pitkä kuuma ja kuiva kausi. Se verotti pahasti osaa lupaavista kasvustoista ja lähes kaikkia kasveja. Viljan ruiskutuksissa koettiin ongelmia, kun kasvinsuojeluaineet vioittivat oraita, paikoin erittäin pahoin. Kasvien kasvu saattoi pysähtyä kokonaan ja senkin jälkeen kasvu oli hidasta ja tähkä jäi lyhyeksi. Veden puute vaivasi kasvustoja pitkään ja mm. toinen säilörehusato jäi alueella hyvin niukaksi. Onneksi ensimmäinen sato oli normaali ja säilörehun oletettiin riittävän tiloilla talven yli.

Alueelliset erot kasvustojen kunnossa olivat suuria ja vaihtelua saattoi olla jopa tilan eri lohkojen välillä. Maalajin ja ojituksen toimivuuden merkitys korostui jälleen kerran.

Puinteja päästiin aloittamaan melko normaaliin aikaan. Nurmisiemeniä puitiin heinäkuun loppupuolelta alkaen ja viljojen puinteja aloiteltiin elokuun puolella, syysviljoilla aloittaen. Puintikautta häiritsivät paikoin sateet, mutta vilja saatiin korjattua hyvälaatuisena ja sadon määrään oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Siemenviljat ovat itäneet hyvin. Eniten kuivuudesta ja vioituksista kärsineet lohkot jäivät satotasossa selvästi jälkeen, mutta keskisato oli monella tilalla lähellä normaalivuoden tasoa. Koko Satakunnan alueella viljan keskisato oli vuonna 2019 4500 kg/ha.

Säkylän sokeritehdas käynnistyi lokakuun alkupuolella ja vuonna 2019 tuotettiin sen historian paras sato. Juurikas kärsi paikoin kuivuudesta, mutta hyötyi myös korkeasta lämpösummasta ja sokeripitoisuus nousi korkeaksi.

Satokausi Varsinais-Suomessa

Kasvukausi 2019 alkoi kaksi viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti, jo pääsiäisen tienoolla. Toukokuun alussa oli jo suuri osa peltotöistä tehty. Tämän jälkeen keväällä oli sateisempi ja viileämpi jakso. Syysviljat pääsivät hyvään kasvuun alkukeväästä, myös aikaisin kylvetyt viljat olivat hyvässä kasvussa jo toukokuun lopulla. Kesäkuun lämpö joudutti kasvua ja monin paikoin oltiin vielä viikko edellä normaalia. Heinäkuu taas oli kuiva ja sateet osuivat vain paikallisesti, mikä vaikutti etenkin nurmien toisen sadon kehittymiseen. Puinnit saatiin hyvin käyntiin, mutta sateet runsastuivat syksyn edetessä ja syyskylvöt jäivät pieniksi. Syysviljoista etenkin saatiin huippusatoja ja myös ohrasadot olivat hyviä monilla. Paikalliset erot olivat suuria.

Marjantuotanto

Myös marjoille kesä 2019 oli erittäin haasteellinen. Vaikka vuosi oli tasainen ja satokausi oli pitkä, paikoin erittäin paha kuivuus verotti satoa. Kuuma ja kuiva sää lisäsivät kastelun tarvetta ja kypsyttivät sadon aikaisin. Kausi jäi lyhyeksi tiloilla, joilla ei kastelumahdollisuutta ollut tai kastelu aloitettiin myöhään. Mansikan pääsatokausi alkoi jo hyvissä ajoin ennen juhannusta ja satoa riitti mm. uusien istutusten sekä tunnelituotannon ansiosta pitkälle syksyyn. Alkukaudesta tuholaispaine näytti pahalta mutta pahoja ongelmia ei kuitenkaan lopulta ollut. Torjunta onnistui useimmilla tiloilla siis ilmeisen hyvin. Eniten kasvustoja kiusasi kuumasta ja kuivasta säästä johtuen härmä sekä tuholaisista ripsiäinen. Haastavista olosuhteista huolimatta mansikasta kerättiin laadukas sato.

Myös useita uusia viljelijöitä aloitti mansikanviljelyn alueella. Mansikan viljelypinta-ala on ollut jo useita vuosia kasvussa koko Suomessa ja Lounais-Suomen alueella mansikan viljely lisääntyy tällä hetkellä muuta maata nopeammin. Myös kausitunneleihin investoidaan koko ajan.

Vadelmalla sato avomaalla oli heikko, tosin erot tilojen välillä olivat suuria. Etenkin helteet ja kuivuus verottivat satoa.  Satokauden alku antoi odottaa itseään yllättävän pitkään sekä avomaalla että tunneleissa. Alkukesän viileä sää myös myöhästytti sadon alkamista. Satokauden alussa iskeneet helteet pienensivät marjakokoa. Myös muilla marjoilla sekä sato että menekki olivat hyviä, etenkin kasteluun pystyneillä tiloilla.

SataVarMa-hanke tuli päätökseen vuoden lopulla. Hanke järjesti viimeisen opintomatkan Interaspa-messuille Saksaan. Lisäksi hankkeen tulokset koottiin yhteen hankkeen loppuseminaareissa. ProAgria Länsi-Suomi ja Luonnonvarakeskus saivat rahoituksen uudelle marjanviljelyn kehittämishankkeelle Laatumarja, joka aloitti toiminnan vuoden lopussa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on lisätä marjaelinkeinon elinvoimaisuutta ja auttaa marjanviljelijöitä kehittämään tuotantoaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Tavoitteena on saada lisäarvoa tuotantoon siten, että tuotanto monipuolistuu, satokaudet pitenevät, kannattavuus lisääntyy ja sadon markkinointimahdollisuudet paranevat.

Luomuhankkeet

Luomumpi Varsinais-Suomi -tiedonvälityshanke jatkoi toimintaansa. Vuoden mittaan järjestettiin mm. infotilaisuuksia, opintoretkiä, pellonpiennartilaisuuksia ja yritysvierailuita sekä julkaistiin tiedotusmateriaaleja. Ajankohtaista luomutietoutta levitettiin aktiivisesti myös hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja blogissa. Hanke toteutetaan yhdessä Ammattiopisto Livian ja Axxell Brusabyn kanssa. Satakunnassa luomutuotantoa kehitetään Luomuisa Satakunta -  luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun  -hankkeessa yhdessä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa vastaavin toimenpitein.