Keskusten Liitto

Luomutuotanto

Luomutuotanto

Luomutuotanto
Luonnonmukaisen tuotannon pinta-alojen edellisvuosien nopea kasvu taittui, sillä vuonna 2019 ei enää voinut hakea uusia luomusitoumuksia ja lisäalaa voimassa oleviin sitoumuksiin.
Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala oli lähemmäs 306 800 hehtaaria (13,5 % kokonaisalasta).  Tilojen määrä pysyi ennallaan runsaassa 5 000 tilassa (10,7 % maatiloista). Luomuviljasato, 140 miljoonaa kiloa, oli 63 % edellisvuotta suurempi. Luomuviljan osuus oli 3,5 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomumaidon tuotanto jatkoi edelleen kasvuaan ja tuotanto oli 74 miljoonaa litraa (3,2 % maidon kokonaistuotannosta). Kananmunista kahdeksan prosenttia tuotettiin luomukanaloissa.
 
Luomutuotannon asema kannattavana tuotantosuuntana säilyi, vaikka luomuviljan hinnat painuivat laskusuuntaan loppuvuoden aikana. Syy laskulle oli edeltävää vuotta huomattavasti suurempi sato ja viennin hiljentyminen. Luomusiementuotannon kannattavuus on ollut hyvä. 
 

Luomumarkkinoiden kasvu jatkui

 
Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,6 prosenttia vuonna 2019. Luomun myynti kasvaa edelleen reilusti enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, mikä kasvoi 2,6 prosenttia. Päivittäistavarakaupan koko ruokamyynnistä luomun osuus kasvoi 2,6 prosenttiin. 
 
Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet sekä vihannekset. Yleinen maidon kulutuksen väheneminen näkyy luomumaidon myynnin kasvun tasaantumisena. Luomulihan myynnissä kasvu on tasaantunut saatavuusongelmien vuoksi. Sen sijaan panimotuotteet ja pakasteet kasvattivat suosiotaan.
 

Millä eväillä luomutuotanto luotsataan tulevaisuuteen?

 
Luomuasiantuntijoiden ajankohtais- ja pellonreunuspäivien sekä kuukausipalavereiden teemat painottuivat ilmastokysymyksiin, maaperän hiili- sekä kierrätysravinneosaamiseen sekä liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämiseen. Ministeriön linjaus, ettei uusia luomusitoumuksia tehdä eikä lisäalaa voi hakea voimassa oleviin sopimuksiin, nosti esiin paljon kysymyksiä alan tulevaisuudesta. Muuttunut tilanne otettiin huomioon luomuasiantuntijoiden koulutuksessa ja palvelukehityksessä.   
 
Pohjois-Karjalan alueen pellonreunuspäivillä paneuduttiin erityisesti luomun siementuotantoon, muokkausmenetelmiin ja kerääjäkasveihin. Päivillä vaihdettiin myös kokemuksia kasvukauden kasvustokäynneillä tehtävistä havainnoinneista sekä toimenpidesuosituksista.
 
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomumaidontuotannon hyvien käytäntöjen jakaminen -hankkeessa koottiin tietopaketit luomutilojen rehuntuotannon vaihtoehdoista, luomulypsylehmän terveyden ylläpitämisestä, isojen maitotilojen luomuun siirtämisestä, luomumaitotilojen laidunnurmien tehokkaasta hyödyntämisestä ja luomuvasikoiden kasvattamisesta lupaaviksi hiehoiksi. Tietopaketit koostuivat webinaareista, diasarjoista, tietokorteista ja videoista. Tietopaketteihin voi tutustua LuomuWikissä ja ProAgrian YouTube-kanavalla.  Hankkeessa pilotoitiin myös sähköisen dokumentaation hallintaa osana Bisnes+:n kehitystyötä, ja edistettiin pohjoismaisten luomumaitoasiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa. 
 

Palvelumyynti luomutiloille

 

Luomutilat ostivat ProAgrian asiantuntijapalveluita noin 2,8 miljoonalla eurolla. Luomutuotannon painopiste siirtyi vuoden aikana olemassa olevien luomutilojen kehittämiseen. Kysytyimpiä palveluja olivat Neuvo 2020 -palvelut, kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut sekä tilipalvelut. Kotieläintilat, joilla ainoastaan pellot ovat luomusitoumuksen piirissä, etsivät aktiivisesti luomuasiantuntijoiden kanssa vaihtoehtoja myyntikasvivaatimusten täyttämiseen sekä kotieläinten luomuun siirtämiseen.  
 
Vaikka katkos uusien luomusitoumuksien haussa vähensi tuntuvasti luomuperuskursseille osallistuvien tilojen määrää, luomuun siirtymistä suunnittelevat tilat ostivat edelleen luomuasiantuntija- ja Neuvo 2020 -palveluja.  Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 11,6 prosenttia.