Keskusten Liitto

Kasvintuotanto

Kasvintuotanto

Kasvintuotanto
Viljelyn kehittämisohjelma käynnistyi. Siinä viljelijä ja asiantuntija asettavat viljelylle tavoitteet, joiden avulla tilaa kehitetään kokonaisvaltaisesti.
Maatalouden keinot kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä ja hiilen sidonnassa olivat vahvasti esillä työssä peltoviljelyn kehittämisessä ilmastoystävällisempään suuntaan. Aihe oli mukana useissa käynnistyneissä tutkimus- ja koulutushankkeissa.
 
Maan kasvukunto ja toimiva vesitalous nousivat keskiöön, ja erilaisia menetelmiä maan rakenteen arvoimiseksi sekä maan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi kehitettiin eteenpäin ja koulutettiin niin asiantuntijoille kuin viljelijöille. 
 
Viljelyn monipuolistaminen oli vahvasti esillä sekä riskien hallinnan että hiilen sidonnan parantamisen näkökulmista. Erityisesti alus- ja kerääjäkasvien hyvät mahdollisuudet talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseksi, yhteyttävän ajan pidentämiseksi sekä maan orgaanisen aineksen lisäämiseksi korostuivat. Tällä oli positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen.
 

Öljykasvien viljelyala valitettavan pieni

Rypsin ja rapsin viljely on ollut Suomessa viime vuosina suurten haasteiden edessä. Peittausaineiden kielto EU:ssa ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Syys- ja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin viljelyä kehitetään Suomessa koko öljykasviketjun tehokkaalla yhteistyöllä alkaneessa RypsiRapsi 2025 -hankkeessa.
 
Öljykasvien viljelyala oli vuonna 2020 pienin yli 40 vuoteen, yhteensä vain noin 30 000 hehtaaria. Tärkeimpinä hankkeen tavoitteina oli parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä hakea kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle uusia ratkaisuja. Hankkeessa toteutettiin käytännön ratkaisuja esille tuovaa koe- ja havaintokoetoimintaa, ja kehitettiin uutta viljelystrategiaa viljelyvarmuuden parantamiseksi ja satotasojen nostamiseksi kestävästi. 
 

Viljelyn kehittämisohjelma tuo ratkaisuja tilan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen 

Asiantuntijapalveluissamme siirryttiin koronatilanteen takia entistä laajemmin etätyökalujen käyttöön. Palveluita tehtiin lähes normaaliin tahtiin etäyhteyksien kautta. Onnistuminen vaati uuden toimintatavan nopeaa haltuunottoa sekä asiantuntijoilta että viljelijäasiakkailta. Palveluissa painotettiin tuotannon kannattavuuden parantamiskeinojen hakemista, yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hakua, sekä edelläkävijätiedon tarjoamista ja asiakkaan saamaa hyötyä. Lisäksi palveluissa korostui tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö ja ilmasto huomioiden. Asiantuntijapalveluiden tukena tarjottiin enenevässä määrin webinaareja, podcasteja ja videoita eri aihealueista, erityisesti hankkeiden tuottamina. 
 
Viljelysuunnittelu oli kasvintuotannon asiantuntijapalveluistamme merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu, jota tehtiin runsaalle 7 000 tilalle. Tehtyjen viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes puolet Suomen peltoalasta eli miljoona hehtaaria. Viljelysuunnittelussa siirryttiin täysipainoisesti käyttämään Minun Maatilani Wisua WebWisun jäädessä pois käytöstä. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynnettiin droneja ja satelliittikuvia kasvuston tasaisuuden ja maan kasvukunnon havainnointiin sekä biomassan ja sen myötä satopotentiaalin arvioimiseksi. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskennan työkalun uusiminen alkoi Minun Maatilani -kokonaisuuteen.
 
Kasvintuotannon asiantuntijapalveluissa käynnistettiin Viljelyn kehittämisohjelma, joka tuo ratkaisuja tilan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Siinä korostuvat viljelyyn asetetut tavoitteet, jotka tehdään asiantuntijan ja viljelijän välisen tavoitekeskustelun ja aikaisempina vuosina toteutuneiden tulosten pohjalta.
 
Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 -palveluina tarjottiin aktiivisesti kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston näkökulmista sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Palveluita tehtiin vuoden aikana runsaalle 6 700 tilalle. 
 

Kasvukausilivet tavoittivat tuhansia Facebookissa ja Instagramissa

Asiantuntijoiden koulutuksissa painotettiin ilmastokysymyksiä sekä maaperän hiili- ja kierrätysravinneosaamista. Tärkeitä aihealueita olivat myös liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistäminen, strateginen johtaminen sekä Lean-johtaminen. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla.
 
ProAgria osallistui eurooppalaisen nurmikongressin EGF:n järjestelyihin. Tapahtuma pidettiin virtuaalisesti Suomen organisoimana 19.-21.10.2020. Vastasimme tieteellisen ”Knowledge transfer ja consumer perceptions” - teeman koostamisesta ja puheenjohtajuudesta. Toimme esille myös nurmiasiantuntijapalveluitamme. 
 
Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. Tämän lisäksi toteutettiin kasvukausilive-lähetyksiä Facebookissa ja Instagramissa kasvukauden ajankohtaisista teemoista viikon välein yhteensä 21 tilaisuutta eri puolilta. Lähetyksissä oli äänessä kasvintuotannon asiantuntijoitamme eri puolilta Suomea. Tavoitimme jokaisella lähetyksellä 2 000 − 3 000 kuulijaa. Vuoden aikana julkaistiin Peltokasvien kasvinsuojelu ja Peltokasvilajikkeet -kirjat. 
Taulukko Kevätvehnän muuttuvat kustannukset, €/ha

 

 

Taulukko Muuttuvat kustannukset €/viljatonni

 

Taulukko kevätvehnät tuotot ja kustannukset