Keskusten Liitto

Kasvintuotanto

Kasvintuotanto

Kasvintuotanto
Maatalouden mahdollisuudet hillitä kasvihuonekaasupäästöjä peltoviljelyssä olivat vahvasti esillä vuoden aikana. Yrittäjille pilotoitiin Tulevaisuusvalmennuksia, ja uusi palvelu, sähköinen kasvinsuojelututkinto, otettiin käyttöön.
Ruuantuotannon päästöjä kritisoitiin yleisessä kansalaiskeskustelussa, jossa sekoittuivat kotimaisen ja ulkomaisen ruuantuotannon tuotantotavat. Kotimaisen ruuantuotannon vahvuuksien nostaminen ja tutkittuun tietoon perustuvien ilmastovaikutusten esittäminen kuluttajille nousikin tärkeään rooliin. Luontainen, yhteyttämiseen perustuva hiilen kierto vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia, mikä pystytään sitomaan takaisin kiertoon kasvavalla kasvustolla ja hyvään sadontuottoon perustuvalla peltoviljelyllä.  
 
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee maaperästä. Jos otetaan myös maankäyttösektorilla raportoidut päästöt mukaan, osuus on lähes 90 %. Tärkeitä peltoviljelyn ilmastopäästöjen vähennyskeinoja ovat monivuotisesta ympäristötyöstä tutut maan rakenteen ja vesitalouden kunnostamiseen tähtäävät toimet. Lisäksi tärkeitä keinoja ovat talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen muun muassa monivuotista nurmea tai alus- ja kerääjäkasveja viljelemällä sekä viljelytekniset toimet, joilla tarkennetaan tuotantopanosten käyttöä, monipuolistetaan viljelykiertoa ja vähennetään muokkausta. 
 
Toimenpiteet vaikuttavat hyödyllisesti ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös muihin ympäristöasioihin, kuten ravinnepäästöjen vähentymiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen. Maan kasvukunnon, pellon vesitalouden sekä monipuolisen viljelykierron merkitys korostuu myös ilmastonmuutoksen sopeutumistoimissa sään ääriolosuhteissa. 
 
Turvepeltojen hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset kivennäismaihin verrattuna. Turvepeltojen ilmastoviisaisiin viljelytoimenpiteisiin kuuluvat erityisesti keinot, joilla vähennetään maan orgaanisen aineksen hajoamista. Näitä ovat muun muassa muokkauksen vähentäminen ja monivuotisen nurmen viljely. Lisäksi olisi pyrittävä esimerkiksi tilusjärjestelyin tai viljelijäyhteistyön avulla siihen, että uutta turvepeltoa ei tarvitsi raivata. 
 
Olennaisena osana viljelyn ilmastotoimia on myös energian käytön tarkastelu niin työkoneissa, sadon kuivauksessa kuin rakennuksissa, sekä mahdollisuudet korvata fossiilista energiaa uusiutuvalla.
 

Uusia ilmastoratkaisuja 

 
ProAgria toi vuoden aikana suhteellisuutta ilmastokeskusteluun. Tieto Tuottamaan -sarjassa julkaistiin Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, joka kokosi yhteen käytännönläheisellä tavalla maatalouden ilmastovaikutukset ja keinot vaikuttaa niihin. Kirjan julkistamisen yhteydessä järjestettiin Säätytalolla Suuri ilmastokeskustelu, jossa nostettiin ruuantuotannon päästöjen ympärillä käytyä keskustelua alan asiantuntijoiden avulla oikeaan suuruusluokkaan ja mittasuhteisiin. Julkaisun teemoista tuotettiin myös Ilmastoviisas-podcast -sarja.
Ilmastoratkaisut
 
Ilmastoratkaisut-palvelukonseptia kehitettiin maatiloille. Käyttöön tuli viljan hiilijalanjälkilaskuri osana Biocode-hiilijalanjälkilaskennan kehitystyötä. Sen avulla maatilayritykset voivat selvittää oman viljantuotantonsa hiilidioksidipäästöt tuotettua kiloa kohden. Laskennan avulla havaitaan ne tuotannon prosessit, joissa päästöjä syntyy eniten. Tulosten perusteella voidaan tarttua oikeisiin hillintätoimenpiteisiin.
 
Ilmastonmuutoksen hillintätoimissa on noussut esille pellon merkitys hiilen sitojana. Pellon hiilivarastojen ylläpitämisen ja kasvattamisen mittaamiseen tarvitaan kuitenkin todennettuja menetelmiä, jotka ovat vasta tutkimuksen alla. Tämä mahdollistaa jatkossa hiilikompensaatiopalveluiden kehittämisen, jossa on tärkeää huolehtia siitä, että maatilayrittäjä pääsee hyödyntämään pellon hiilensidontaa liiketoiminnallisesti. Näitä asioita otettiin keskusteluun muun muassa S-ryhmän ja ProAgrian yhteisissä maatilayrittäjille suunnatuissa tulevaisuusvalmennuksissa
 

Kasvintuotannon kannattavuuden haasteet

Maatilayritysten talous ja kannattavuus luovat pohjan ilmastollisesti kestävien toimenpiteiden käyttöönotolle ja onnistuneelle toimeenpanolle. Kasvintuotannon kannattavuus on jatkunut haasteellisena jo monta vuotta, mikä johtuu tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisista sadon markkinahinnoista. Paras neljännes kuitenkin onnistuu toimimaan kannattavasti, ja siihen merkittävänä tekijänä vaikuttaa satsaus maan rakenteen parantamiseen ja vesitalouteen, hyvä sadontuotto ja hyvä riskien hallinta muun muassa monipuolisen viljelykierron avulla. 
 
Kasvikohtaiset tulokset 2019

 

ProAgrian asiantuntijapalveluissa painotettiin tuotannon kannattavuuden parantamiskeinojen hakemista, yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hakua, sekä edelläkävijätiedon tarjoamista ja asiakkaan saamaa hyötyä. Lisäksi palveluissa korostui tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö huomioiden. 

Muuttuvat kustannukset, @/viljatonni
 
Viljelysuunnittelu oli ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijapalveluista merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu. Palvelua tehtiin runsaalle 7 700 tilalle. Tehtyjen viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes miljoona peltohehtaaria. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynnettiin drooneja ja satelliittikuvia kasvuston tasaisuuden ja biomassan arvioimiseksi uuden Minun Maatilani Wisun Smart farming -työkalujen avulla. 
 
Kevätvehnä, tuotot ja kustannukset yhteensä €/ha
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Viljelyn kehittämisen ViljelyKasvu-ryhmissä haettiin parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja kasvintuotannon kannattavuuden parantamiseksi sekä viljelyn tehostamiseksi kestävästi. Pienryhmätoiminta niin vilja- kuin nurmipuolella edisti myös tilojen välistä verkostoitumista. Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020:n puitteissa tarjottiin aktiivisesti palveluita, kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston kannalta sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Neuvo 2020 -palveluita tehtiin vuoden aikana runsaalle 6 800 tilalle. 
 
Kevätvehnän muuttuvat kustannukset, €/ha
 
Osaamisen kehittämistä monipuolisesti
 
Asiantuntijoiden koulutuksissa painotettiin ilmastokysymyksiä ja maaperän hiili- sekä kierrätysravinneosaamista. Tärkeitä aihealueita olivat myös liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistäminen, strateginen johtaminen sekä Lean-johtaminen. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla.
 
Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa.  Vuoden aikana julkaistiin Peltokasvien kasvinsuojelu 2019 ja Ilmastoviisas maatilayritys -kirjat. ProAgrian kasvintuotannon palvelut olivat monipuolisesti esillä OKRA ja KoneAgria -näyttelyissä. Sähköinen kasvinsuojelututkinto lanseerattiin asiakkaille elokuussa 2019.