Keskusten Liitto

Kasvintuotanto

Kasvintuotanto

Kasvintuotanto
Kasvintuotannon kannattavuuteen parhaita käytäntöjä.

Kotimaisen viljan hinnat nousivat usean vuoden matalasuhdanteen jälkeen yli 200 euroon tonnilta. Merkittävää oli, että viljan hinnan nousu kohdistui kaikkiin viljoihin, myös kauraan ja ohraan, ja että hinnat olivat noin 15 euroa tonnilta eurooppalaisia hintanoteerauksia korkeampia. Hinnan noususta ei kuitenkaan päästy täysimääräisesti hyötymään matalien hehtaarisatojen takia. Hehtaarituotot jäivät käytännössä siis samalle tasolle kuin aiempina vuosina. Kasvintuotannon kannattavuus jatkui siten haasteellisissa merkeissä jo viidettä vuotta peräkkäin jatkuneen tappiollisen tuloksen takia.

 

Kasvukauden olosuhteiden vaikutukset

Kasvukausi vuonna 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin. Monilla alueilla kärsittiin alkukesän kuivuudesta, mikä verotti kylvösten orastumista ja alkuunlähtöä sekä nurmisadon kehitystä. Tilanne parani juhannuksen jälkeen muilla alueilla paitsi eteläisessä Suomessa, jossa kuivuus jatkui pitkään. Korkea lämpösumma mahdollisti kolmannen nurmisadon korjuun maan pohjoisosia myöten, mikä oli tärkeää nurmirehun riittävyyden varmistamiseksi. 

Maan kasvukunnon ja pellon vesitalouden merkitys korostui toisen peräkkäisen sääolosuhteiltaan haasteellisen kasvukauden jälkeen. Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet nousivat esille, ja pellon merkitystä hiilen sitojana alettiin korostaa voimallisesti niin tieteellisessä kuin kansalaiskeskusteluissa.

Viljasato jäi vuonna 2018 selvästi alle 3 miljardin kilon Suomessa. Kuivuus verotti sadonmuodostusta merkittävästi. Lisäksi edellissyksyn märkien kylvöolosuhteiden takia rukiin kylvöalat ja sen myötä sato jäivät selvästi normaalia pienemmäksi, mikä asetti haasteita kotimaisen rukiin riittävyydelle. Palkokasveista herneen viljely onnistui paremmin kuin härkäpavun, joka alkoi kärsiä kuivuudesta ja lopetti sadonmuodostuksen kasvukauden edetessä. Viljan valkuaispitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita, mutta hehtolitrapainot, erityisesti kauralla jäivät mataliksi. Viljan hometoksiiniongelmat olivat selvästi aiempia vuosia pienemmät.

Edelläkävijätietoa asiakkaille

Asiantuntijapalveluissa painotettiin tuotannon kannattavuuden parantamiskeinoja, yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista, kuten uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä edelläkävijätiedon tarjoamista ja asiakkaan saamaa hyötyä. Lisäksi korostui tuotannon edellytyksien turvaaminen ottaen ympäristö huomioon. 

Viljelysuunnittelu oli kasvintuotannon asiantuntijapalveluista merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu.  Palvelua tehtiin runsaalle 8 100 tilalle. WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmalla tehtyjen viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes miljoona peltohehtaaria. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynnettiin droneja ja satelliittikuvia kasvuston tasaisuuden ja biomassan arvioimiseksi sekä WebWisun tarjoamaa lämpösumman tilakohtaista kertymisen laskentaa kasvustojen valmistumisen arvioinnissa.  Kasvintuotannon palvelut olivat monipuolisesti esillä Okra-, Pohjanmaan Peltopäivä - ja KoneAgria-näyttelyissä.

Viljelyn kehittämisen ViljelyKasvu-ryhmissä haettiin parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja kasvintuotannon kannattavuuden parantamiseksi sekä viljelyn tehostamiseksi kestävästi. Pienryhmätoiminnassa vilja- ja nurmisektoreilla kehitettiin tilojen välistä verkostoitumista. Maatilojen neuvontajärjestelmässä, Neuvo 2020:ssä tarjottiin aktiivisesti palveluja, kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston kannalta sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. 

kasvintuotanto

Asiantuntijoiden osaamista vahvistettiin

Asiantuntijoiden tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisilla ja markkinatilannetta selvittävillä katsauksilla. Koulutuksissa painotettiin liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämistä. Leanin oppien ja työkalujen soveltamista kasvintuotantotiloilla käynnistettiin. Tärkeitä aihealueita olivat myös ilmastokysymykset, maaperän hiili ja kierrätysravinneosaaminen. 

Luomuasiantuntijat tutustuivat kasvuston ja maan kunnon havainnoinnissa käytettäviin välineisiin sekä lajike- ja seosviljelykokeisiin tavoitteena saada uusin tieto viljelymenetelmistä ja lajikkeista, löytää keinoja erityisesti rehukasvien satojen ja laadun nostoon sekä hakea uusia vaihtoehtoja nurmiviljelyyn myös viljatilalle. Asiantuntijat olivat aktiivisesti kehittämässä ja pilotoimassa uudistuvaa viljelysuunnitteluohjelmistoa MinunMaatilani Wisua. Lisäksi aloitettiin Bisnes+:aan kasvintuotannon sisällön suunnittelut. 

Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. 

Vuoden aikana julkaistiin myös Peltokasvien kasvinsuojelu 2018 sekä Peltokasvilajikkeet 2018 -kirjat.