Keski-Suomi

Kotieläintalous

Kotieläintalous

Kotieläintalous
Keski-Suomen kotiteläintalous painottuu märehtijöihin. Maidontuotanto on tärkein yksittäinen tuotantosuunta. Sika- ja siipikarjatiloja on vain vähän.

Maidontuotanto Keski-Suomessa                                              

Keskisuomalaiset maitotilat tuottivat meijereille 101,7 milj. litraa maitoa vuonna 2019. Tämä on 4,5 % koko maan maidontuotannosta. Suomen maitotiloista 5,6 % ja lypsylehmistä 4,7 % on Keski-Suomessa. 

Tuotosseuranta tuottaa maidontuotannon johtamiseen mitattua tietoa

Kuva: Irene MäkinenKeski-Suomen lypsylehmistä oli vuonna 2019 tuotosseurannassa noin 80,5 %. ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2019 lopussa 219 tuotosseurantakarjaa. Näissä karjoissa oli yhteensä 8 476 lehmää ja karjaa kohden 36,7 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 48,2 lehmää. Poiketen koko maan tuloksista keskisuomalaisissa karjoissa on vielä ay-rotuisia lehmiä selvästi eniten, 57 % lehmistä. Koko maassa holstein-rotuisia on jo lähes 52 % lehmistä.

Vuonna 2019 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 9 937 kg. Keski-Suomessa keskituotos oli 9 840 kg ja tässä nousua 100 kg edellisvuoteen verrattuna.  Elinpäivää kohden laskettuna elinikäistuotos karjoissa elossa olevaa lehmää kohden oli Keski-Suomessa 14,9 EKMkg/pv ja poistettua lehmää kohden 16,4 EKMkg/pv. Molemmissa oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna ja molemmat olivat yli koko maan keskiarvon vuonna 2019. Näihin vaikuttivat keskisuomalaisten lehmien muuta maata hiukan korkeammat elossa olevien (2,64) ja poistettujen lehmien (3,19) keskipoikimakerrat sekä lievästi paremmat maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet.  Poistettujen lehmien elinikäistuotos alueen lehmillä oli 30 134 kg maitoa ja koko maassa 29 447 kg. Satatonnareita maakuntaan tuli yhteensä 27 kpl.

Karjatsekki ja tuotannon ohjaus tuotosseurannan tulosten tulkkina

Karjatsekki-palvelun yhteydessä analysoidaan karjasta tuotosseurannan sekä muiden järjestelmien avulla kerättyä tietoa sekä jalostetaan tietoa tavoitteiksi ja kehittämistoimiksi karjan tulosten edelleen parantamiseksi. Myös karjahavainnot yhdistetään tähän.

Karjatsekkiä ja muita tuotannon ohjauksen palveluita tehtiin vuonna 2019 yhteensä  sadalle maitotilalle. Valiolaisten maitotilojen KP-mittaristoon vähintään yhden tavoitteen maaliskuun loppuun 2020 mennessä oli asettanut 98 % keskisuomalaista tuotosseurantatiloista, alueen kaikista valiolaisista maitotiloista 89,6 %.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Kesän 2019 vaihteleva kasvukausi, alkukesällä melko sopivasti sadetta ja keskikesällä kuivaa ennen toisen sadon korjuuta, tuotti varastoihin useimmilla tiloilla runsaan ensimmäisen säilörehusadon ja niukan toisen sadon. Sen vuoksi moni tila korjasi myös kolmatta satoa syksyllä. Rehujen D-arvot olivat keskimääräisiä, D-arvo nurmisäilörehuilla keskimäärin 674 ja palkokasvipitoisilla säilörehuilla 665, raakavalkuainen molemmilla säilörehuilla oli 143 - 144 g/kgka.

Keskisuomalaiset tuotosseurantatilat ottivat vuonna 2019 keskimäärin 6,8 säilörehunäytettä tilaa kohden. Säilörehunäytteiden ottaminen on kaksinkertaistunut viimeisen 5 vuoden aikana. Korkeimpien keskituotosten karjat seuraavat säilörehun rehuarvoa aktiivisimmin. Yli 10 000 kg:n keskituotoksen keskisuomalaiset karjat ottivat keskimäärin 9,7 rehunäytettä vuonna 2019 ja alle 8 000 kg:n keskituotoksen karjat keskimäärin 2,8 näytettä vuoden aikana.

Ruokinnan ohjauksella tuottoja lisää

KarjaKompassin uudistettu ruokinnan suunnittelu otettiin käyttöön kesällä 2019. Sillä optimoidaan ruokinta tavoitellen mahdollisimman suurta maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinontarpeet täyttyneet, miten lehmät lypsävät sekä mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan tilakäyntejä, suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua tehtiin 160:lle tilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 9,3 €/lehmä/pv. Väkirehukustannukset alenivat edellisvuoteen verrattuna ja myös lypsyssä olevien lehmien syömän säilörehun syönti-indeksi oli edellisvuosia korkeampi.

Umpilehmien ja hiehojen ruokintaan on viimevuosina kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Tuotannon ja ruokinnan täsmäpalveluilla on voitu pureutua tarkemmin näiden eläinryhmien hoitoon ja ruokintaan.  Nuorkarjan ruokintasuunnitelma tehdään noin 86%:lle niistä karjoista, joille tehdään lehmien ruokinnan suunnittelua.  

Kasvinviljely- ja tukineuvonta maitotiloille

Viljelysuunnittelua tehtiin 168:lle maitotilalle vuonna 2019. Kasvinsuojelututkintoja otettiin vastaan 33:lta maitotilalta ja kasvinsuojeluruisku testattiin 27:lta maitotilalliselta. Tukineuvontaa annettiin ja tukihakemuksia täytettiin 192:lle maitotilalle. Näistä 28 otti käyttöön tukiturvan, jolla voi varmistaa kesän kaikkina ajankohtina asiantuntija-avun saamisen valvontatilanteen yhteydessä. Tukiturvan käyttäjillä ei ole omavastuuosuutta ollenkaan vakuutuksen korvatessa virhetilanteita.

Tilipalvelut, investointien suunnittelu sekä muu talousneuvonta maitotiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 87:lle maitotilalle. Liiketoiminnan johtamiseen liittyviä palveluita tehtiin 31:lle maitotilalle. Näistä oli investoinnin tarveselvityksiä 14 ja liiketoiminnan suunnittelua 12 kpl. Omistajanvaihdospalveluita tehtiin vain kolmelle tilalle, mutta Neuvo 2020 -kilpailukykytoimen yhteydessä alustavia selvityksiä tehtiin useammalle. Rakennussuunnittelua pienempiin tai isompiin kohteisiin tehtiin 19 maitotilalle.

Neuvo 2020 -palvelut maitotiloille

ProAgria Keski-Suomen tuottamia Neuvo 2020 -palveluja käytti yhteensä 130 maitotilaa vuoden 2019 aikana. 61 tilaa hyödynsi Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky -toimenpiteen palveluja  ja ympäristöön liittyvä palveluja käytti 69 tilaa. Tuotantoeläimiin liittyviä palveluja tehtiin 32:lle tilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2019 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,53 miljoonaa kiloa mikä on noin 5,2 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Maakunnan naudanlihantuotanto laski lievästi edellisvuodesta. Emolehmiä oli 174 tilalla yhteensä 3 853 kpl, keskimäärin 22,1 emoa tilaa kohden.

Sianlihan tuotanto maakunnassa on vain 0,81 miljoonaa kiloa, mikä on noin 0,5 % koko maan sianlihan tuotannosta. Maakunnallisesti tuotanto on säilynyt edellisen vuoden tasolla.

Lampaanlihan tuotanto koko maan tasolla on säilynyt vuoden 2018 tasolla, tuotanto on yhteensä noin 1,4 miljoonaa kiloa. Tästä noin 90 000 kg tuotettiin Keski-Suomessa.  Lampaita oli 74 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2019

Kuva: Niina HeinoPääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille oli tukineuvonta, jota tehtiin 90:lle tilalle ja näistä 73 tilaa oli nautatiloja. Viljelysuunnittelua tai lohkokirjanpitoa tehtiin 76:lle lihatilalle, Neuvo 2020 -palveluita 63:lle lihatilalle ja tilipalveluita 45:lle lihatilalle. Pääosa näistä kohdistui lihanautoja kasvattaville tiloille. Sonnien ruokintasuunnitelmia tehtiin 51:lle tilalle mutta näissä on mukana myös maitotilat, joilla on sonneja kasvatuksessa. Lihatiloille on lisäksi tehty investointimahdollisuuksien kartoituksia sekä investointeihin ryhtyville rakennus- ja taloussuunnittelua.

ProAgria Keski-Suomella on lammastilojen tuotosseurannasta, ruokinta- ja jalostusneuvonnasta sopimus ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Vuonna 2019 tuotosseurannassa oli 28 keskisuomalaista lammastilaa.

MEKA-hanke 1.11.2015 - 30.10.2019

Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila -hanke toimi neljä vuotta. Hankkeen aikana kokoontui 47 pienryhmää ja opintomatkoille lähdettiin 32 kertaa. Ulkomaille suuntautuvia matkoja oli Saksaan, Tanskaan sekä Kanadaan. Osa ulkomaan opintomatkoista järjestettiin yhdessä toisten maakuntien hankkeiden kanssa. Yrittäjät ovat osallistuneet hankkeen koulutuksiin lähes 13 000 tunnin verran. Pääosa koulutuksista tapahtui Keski-Suomessa hankealueen mukaisesti ja kouluttajina hankkeessa oli yli 100 asiantuntijaa eri aloilta. Hankkeen päävastuutaho oli Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.  Hankkeen toteuttamiseen osallistui ProAgria Keski-Suomesta sekä JAMKilta lähes 20 asiantuntijaa.  

Hankkeen loppujulkaisua voit lukea sähköisestä verkkojulkaisusta https://verkkolehdet.jamk.fi/propelli/