Itä-Suomi

Puutarhatalous

Puutarhatalous

Puutarhatalous
Marjojen viljelyalat kasvoivat Itä-Suomessa. Kokonaismarjanvilejlyala tukitilastojen mukaan 879 hehtaaria.

Talvi oli edullinen varsinkin mansikan talvehtimiselle Itä-Suomessa. Lunta oli maaliskuun lopussa koko maakunnassa 80-100 cm. Joensuun kirein pakkaslukema oli -31 C tammikuun 28. päivä. Tammikuu oli keskimääräistä 2,1 C:tta kylmempi, helmi-, maalis- ja huhtikuu taas tavallista lämpimämpiä. Kiteellä voimakas syöksyvirtaus 11.5 vaurioitti tunneleita. Lämmin kevät ja toukokuun, normaaliin verrattuna kaksinkertaiset vesisateet kasvattivat taimia ja jouduttivat sadon alkua. Sateen määrä oli kesällä kuitenkin tavallista vähäisempi, varsinkin elokuussa vettä tuli alle puolet normaalista. Kesäkuun keskilämpötila oli tavallista korkeampi, mutta heinäkuu oli tavallista viileämpi, välillä jopa hyytävän kylmä. Koko vuoden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 1,15 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Mutta kasvukauden tehoisassa lämpösummassa jäätiin kuitenkin selvästi jälkeen vuoden 2018 ennätyslukemista. Halloja ei juurikaan esiintynyt.

Marjojen viljelyalat kasvoivat vuoden takaisesta vadelmaa lukuun ottamatta. Kokonaismarjanviljelyala oli tukitilastojen mukaan 879 hehtaaria. Toimialalla on ollut viimeistä vuotta Marjamaat -hanke, jonka tavoitteena oli mm.