Itä-Suomi

Kasvintuotannon vuosi

Kasvintuotannon vuosi

Kasvintuotannon vuosi
Tarkastelemme kasvukautta 2020 eri maakuntien näkökulmasta. Lämpösummaa kertyi Joensuussa 1179 astetta, Kuopiossa 1185 astetta ja Kajaanissa keskimäärin 1190 astetta. Kokonaislämpösumman osalta kesä 2020 oli keskimääräinen.

Kesä 2020 Pohjois-Karjalassa:

Kylvötöihin päästiin normaaliaikaan mutta kuivuus aiheutti ongelmia osassa Pohjois-Karjalaa. Joensuun seudulla rankat ukkoskuurot tekivät peltoihin vesivahinkoja keskikesällä. Viljat orastuivat hitaasti ja epätasaisesti  kevään ollessa viileä. Tämä näkyi syksyllä epätasaisina kasvustoina. Jälkiversontaa oli paljon ja lisäksi syyssateet viivästyttivät puinteja. Viljasadot olivat kohtuullisen hyvätt, mutta vaihtelu oli suurta lohkojen välillä. Herneen ja härkäpavun puinnit viivästyivät ja kasvustot eivät tuleentuneet tasaisesti. Tuhohyönteisiä ja ravinnepuutoksia oli tavanomainen määrä. Viljojen itävyydet olivat pääosin hyviä. Ongelmia oli lähinnä herneen itävyydessä. Valtakunnallisesti Don hometoksiinit olivat alhaiset kauralla, mutta hehtolitrapainot olivat alhaiset kaikilla viljalajeilla.
Säilörehua tuli ensimmäisessä sadossa vähemmän kuin normaalisti mutta, toisessa sadossa normaali määrä. Harva tila korjasi kolmatta satoa. Maakunnassa on lisääntynyt kiinnostus erilaisten herne-viljaseosten käyttöön karjan ruokinnassa, samoin kevätruisvehnän viljely on lisääntynyt.
Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla oli pahoja ongelmia hanhien kanssa. Ne viipyivät pelloilla pitkään ja söivät ensimmäistä säilörehusatoa. Monella tilalla ensimmäinen säilörehusato jäi alhaiseksi hanhien vuoksi. Lisäksi tietyillä alueilla syysviljojen viljely ei ole mahdollista hanhien vuoksi.

Kesä 2020 Kainuussa:

Kainuun alueella sadesummaa kertyi noin 360 – 470 mm (syyskuun 2020 loppu). Sademäärä oli suurinta Kajaanin alueella ja vähäisintä Vaalan alueella, sääasemien mukaan verrattuna. Sademäärä oli Kainuun alueella lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Kuivuus näkyi myös säilörehusadon määrässä. Joillakin tiloilla satoa tuli ensimmäisessä korjuussa normaalia vähemmän mutta, laatu oli kohtuullinen. Toinen sato oli monella tilalla parempi. Kainuun alueella säilörehua tuli kohtuullisesti ensimmäisessä korjuussa. Toinen sato oli monella tilalla parempi määrällisesti. Pääosin säilörehua tuli tiloille riittävästi. Kolmannen sadon korjuulle ei ollut Kainuun alueella tarvetta. Keskisato oli myös viljojen osalta tavanomaisella tasolla.
Rehun laatu oli pääosin hyvä molemmissa sadoissa. Rehuanalyyseissä oli mm. hivenravinteiden osalta poikkeavuuksia normaaliarvoista. Magnesiumin osalta arvot olivat yleisesti alhaisia. Myös muissa ravinteissa oli alhaisia arvoja viitearvoihin nähden. Tähän saattoi olla syynä kuiva ajanjakso ennen sateita. Vaihtelua selittää osittain myös lohkojen kasvukuntojen eroavaisuudet.
Sääolosuhteet olivat vaihtelevia Kainuun alueella. Ylä-Kainuun alue eroaa hiukan muusta Kainuusta pohjoisemman sijaintinsa vuoksi. Sateiden ajoittuminen eri alueilla vaikutti myös satojen valmistumiseen alueella kuivan ajanjakson jälkeen.
Kasvinsuojelun onnistuminen aiheutti huolta osalla tiloista Kainuussa. Kuivuus vaivasi osittain nurmen kasvua alkukesästä ja vaikutti myös näin ollen kasvinsuojelun onnistumiseen. Kasvu lähti kuitenkin hyvin liikkeelle vesisateiden vuoksi, joita saatiinkin sitten vaihtelevasti eri alueilla.
Nurmi kasvoi paremmin kasvukauden loppupuoliskolla. Nurmen kasvettua odotettua voimakkaammin, kasvustoja jouduttiin niittämään tai murskaamaan loppukesällä ja alkusyksystä. Näin pyrittiin varmistamaan parempi talvehtiminen ja kasvuun lähtö keväällä.
Rehun laatuasioihin haluttiin kiinnittää neuvonnan puolella enemmän huomiota. Tällä halutaan varmistaa rehun säilönnällinen laatu. Rehuanalyyseja tulkittiin yhdessä ja mietittiin ratkaisuja seuraaville kasvukausille.
Rehun laadun ja säilönnän ympärillä pidettiin vuoden aikana kaksi pienryhmäläisille suunnattua havaintopäivää tilalla.  Päivissä havainnoitiin rehun laatuun vaikuttavia asioita. Miten voidaan vaikuttaa säilörehun onnistumiseen ja miten onnistumista ja laatua voidaan itse tulkita mm. analyyseista ja aistinvaraisin havainnoin. Päivissä oli esillä myös muita apuvälineitä havainnointiin.  Tuotannon talouslaskennan avulla pohdittiin päivissä myös säilönnän asioita, onnistuminen ja epäonnistuminen euroissa ja mitä se tilatasolla tarkoittaa.
Kainuussa kokeiltiin vuoden aikana jonkin verran uusia kasveja rehuntuotannossa. Esimerkiksi kevätruisvehnän osuus oli suurempi tänä vuonna (196 ha) kuin edellisenä vuonna 2019 (23 ha). Kevätruisvehnää suunniteltiin nyt useilla tiloilla mukaan viljelyyn enemmän tulevalle kasvukaudelle 2021. Suojaviljana käytettäessä kokeiltiin erilaisia kylvömääriä. Jatkossa pohditaan tarkemmin, mikä on käytännössä hyvä kylvömäärä, jotta nurmen onnistuminen varmistetaan.
Suomussalmella viljeltiin myös maissia ensimmäistä kertaa säilörehuksi. Kokeiltava ala oli 10 hehtaaria. Maissi kasvoi erittäin hyvin. Kokeiluun oli valittu kaksi eri lajiketta, näin voitiin lajike-erojakin hiukan havainnoida. Maissin ympärillä pidimme myös Älyrehu ja Mainuli II hankkeen kanssa yhteistyössä piennartapahtuman. Päivässä oli hyvä osanottajajoukko ja saimme hyviä havaintoja päivästä.

Kesä 2020 Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa päästiin kevättöihin pelloille normaaliin aikaan keväällä 2020. Pellot kuivuivat normaalisti ja tulvia ei esiintynyt alueella. Toukokuun aikana sademäärä oli lähellä normaalia ja viljojen kylvöt saatiin valtaosin päätökseen toukokuun loppuun mennessä.
Kesäkuussa alueella oli kuivaa, vain yksittäisiä alle 10 millin sadekuuroja saatiin alueella. Kuivuus haittasikin merkittävästi viljojen kehitystä alueella. Ensimmäinen säilörehusato jäi valtaosalla tiloista alle normaalin satomäärän. Kasvinsuojelussa rikkakasvien osalta viljoissa päästiin tavanomaista kesää vähemmällä kuivuudesta johtuen.
Heinäkuussa saatiinkin sadetta alueen pelloille. Nurmet lähtivät kasvamaan hyvin toista säilörehusatoa.  Tämä korjasikin alueella paljon karkearehu varastoja talvelle 2020-2021. Toisen säilörehusadon korjuussa määrä ja laatukin oli parempaa verrattuna kasvukauden ensimmäiseen satoon. Lämpimästä syksystä johtuen osa tiloista korjasi kolmannen säilörehusadon.
Viljat paransivat kasvuaan heinäkuussa, kun ne saivat riittävästi kosteutta. Jälkiversontaa tuli viljoihin lisää heinäkuussa, lähinnä ohraan.
Alueen viljakasvustot olivat heinäkuussa vaihtelevan kirjavia. Pelloilla, joilla kosteutta oli riittänyt pidempään kesäkuussa, näyttivät hyviltä ja reheviltä. Vastaavasti kuivuudesta kärsineillä lohkoilla kasvustot olivat kirjavia. Näillä lohkoilla oli nähtävissä, että määrällisesti paras sato viljoissa oli menetetty kyseisiltä lohkoilta. Elokuussa viljat jatkoivat kasvuaan ja puinnit viivästyivät. Syyskuussa viljojen puinnit alueella pääsivät kunnolla vauhtiin. Epätasaisesti tuleentuneita kasvustoja korjattiin monella tilalla tuoresäilöntään.
Alueen viljasato kokonaisuudessaan jäi hieman normaalista vuodesta. Lohkot, jotka eivät kärsineet kuivuudesta, näiltä korjattiin jopa ennätyssatoja.
Epätasaisesti tuleentuneet kasvustot aiheuttavat ongelmia kylvösiemenen saatavuuteen keväälle 2021. Siemenviljan laatu kärsi epätasaisuudesta.