Itä-Suomi

Kasvintuotannon vuosi

Kasvintuotannon vuosi

Kasvintuotannon vuosi
Kevät oli aikainen ja lämmin, mutta viljojen kylvöt viivästyivät pahasti sateiden vuoksi pitkälle kesäkuulle.

Viljoissa esiintyi paljon jälkiversontaa mikä lisäksi myöhästytti puinteja. Osa viljasadosta jäi peltoon sen vuoksi, kun se ei ehtinyt valmistua. Viimeisten puintien viljaerät olivat todella märkiä ja kuivaukseen meni paljon aikaa ja polttoainetta. Onneksi murskesäilöntä tuoreena viljana pelasti osin karjatiloja korkeilta kuivauskustannuksilta, joita myöhästynyt sadon joutuminen aiheutti. Pohjois-Savossa viljasadot vaihtelivat paljon lohkoittain; todella hyviäkin satoja saatiin ja hehtolitrapainot olivat korkeita. Myös maalajien vaihtelu lohkoilla näkyi selvästi puinteja tehtäessä, kun kasvustot olivat laikukkaita. Keskisato oli viljoissa tavanomainen mutta paikoitellen heinäkuun hallayö romahdutti viljan itävyyden 60 %:iin. Hallayö sattui herkkään maitotuleentumisvaiheeseen. Rypsillä oli erittäin paljon tuhohyönteisiä mm. kirppoja ja rapsikuoriaisia.

Kesä 2019 oli keskiverto kesä lämpösumman suhteen. Lämpösummaa kertyi Joensuun tienoilla 1254 astetta kun se 30 vuoden keskiarvolla on 1221. Maaningalla lämpösummakertymä oli 1284 astetta ja sadesumma 198 mm.

Pohjois-Karjalassa säilörehua tuli hyvin ensimmäisessä korjuussa ja laadullisesti se oli hyvää. Ilmat viilenivät heinäkuussa ja toinen sadonkorjuu viivästyi. Pääosin säilörehua tuli tiloille riittävästi. Pohjois-Savossa ensimmäinen sato oli runsas, toista satoa vaivasi kuivuus ja se jäi pienemmäksi. Multavilla mailla toinenkin sato oli lähes normaali. Poikkeuksellista että toisen sadon laatu on pääasiassa ollut hyvää. Rehua tuli kuitenkin riittävästi. Tiloilla joilla rehun riittävyys oli epävarmaa korjasivat osalta lohkoista kolmannen sadon, jolla saivat täydennettyä varastojaan talven varalle.

Kainuun alueella säilörehusato oli ensimmäisen sadon osalta todella runsas. Osalla tiloista rehua tuli niin paljon ettei toista satoa ollut tarvetta korjata läheskään joka lohkolta. Rehun laatu oli pääosin hyvä molemmissa sadoissa.  Vaihtelua tosin Kainuun eri alueilla esiintyi satojen osalta. Vaihtelua selitti osittain myös lohkojen kasvukuntojen eroavaisuudet. Lisäksi sääolosuhteet olivat vaihtelevia Kainuun alueella. Ylä-Kainuun alue eroaa hiukan muusta Kainuusta pohjoisemman sijaintinsa vuoksi. Sateiden ajoittuminen eri alueilla vaikutti myös satojen valmistumiseen alueella. Korjuuajankohdan määrittäminen oli osittain hankalaa sääolosuhteiden vuoksi. Nurmi kasvoi nopeasti ja versonta poikkesi hiukan tavanomaisesta ensimmäisen sadon osalta. Rehun määrä oli toisessa sadossa pienempi . Kuivuus vaivasi nurmen toisen sadon kasvuun lähtöä. Kasvu kuitenkin lähti hyvin liikkeelle vesisateiden jälkeen joita saatiin sitten vaihtelevasti eri alueilla.  Nurmilohkojen satoja jouduttiin niittämään tai murskamaan loppukesällä ja alkusyksystä koska satoa ei ollut tarvetta kerätä. Nurmi kasvoi odotettua paremmin kasvukauden loppupuoliskolla.  

Lämpösummaa kertyi kuluneen kesän aikana Kainuun alueella noin 1169 astetta ( kun 30 v keskiarvo  ollut 1066 astetta )ja sadesumma noin 227 mm (syyskuun 2019 loppu).