Etelä-Suomi

Palvelumme maidontuotantotiloille

Palvelumme maidontuotantotiloille

Palvelumme maidontuotantotiloille
Autoimme maitotila-asiakkaitamme Valion sopimustuotantomalliin siirtymisessä. Tapahtumia ja pienryhmien tapaamisia toteutettiin etänä.
Helmikuussa aukaistiin maitotilojen uusi työkalu, Kustannuspuntari. Sen avulla voi kätevästi haarukoida kustannuksia. Se antaa myös laajempaa näkemystä maidontuotannon kannattavuuteen tiloilla. Kustannuspuntarissa tila näkee omien kustannustensa jakauman muihin tiloihin verrattuna. Uusi työkalu on otettu hyvin käyttöön. 
 
Verkkotyökalumme ovat kehittyneet asiakastyötämme entistä paremmin palvelevimmiksi. Bisnes+:n Dokumenttipankki on otettu maitopuolella etunenässä käyttöön. Karjakompassi-työkalun uutena ominaisuutena otettiin käyttöön rehujen tarjouspyyntömahdollisuus. 
 

Neuvontaa sopimustuotantomalliin siirtymisessä

Maaliskuussa koronan myötä siirryttiin maitotilaneuvonnassakin entistä enemmän etätapaamisiin asiakkaiden kanssa. Tilakäyntejä tehtiin silloin, kun käyntiin liittyivät ruokintahavainnot navetassa. 
 
Keväällä Valio uutisoi siirtyvänsä sopimustuotantomalliin. Autoimme maitotila-asiakkaitamme lisäsopimusmäärän haussa. Syksyllä ajankohtaista olivat vuoden 2021 maitomäärän ennustaminen tuottoennusteella ja sopimusmäärien arviointi sopimustuotantolaskurilla.
 
Elokuussa kokoonnuimme Maitostarttiin yhdessä Faban, Tuottajain Maidon ja Länsi-Maidon kanssa. Tätä yhteistyötä jatkettiin syksyllä sopimustuotantoinfoissa.
 

Maitotilavaliokunta 

ProAgria Etelä-Suomen Maitotilavaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 
 
Maitotilavaliokuntaan kuuluivat varsinaisina jäseninä 
  • Pirkanmaalta Jari Loponen, Pertti Uotila ja Anna-Maija Aho (varajäsenet Jussi Pohjala, Taito Puntala ja Miia Aspila)
  • Hämeestä Minna Vilden, Tiiia Tuhkanen-Kaila, Päivi Pakarainen ja Hanna Rantala (varajäsenet Vesa Upola, Päivi Jokela, Kirsti Hurvi)
  • Kymenlaaksosta Mikko Vilkki (vara Jarkko Pirinen)
  • Uudeltamaalta Pauliina Pakkasmaa ja Mika Tervo (vara Riikka Peltola ja Aki Leiramo)
  • Etelä-Karjalasta Ari Kantonen ja Helena Pesonen (vara Hanna Puolakka ja Virpi Laamanen)
Valiokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Vilkki. Asiantuntijajäsenenä edusti Kateriina Sjöblom Faba. 
 
Valtakunnallisessa maitotilavaliokunnassa oli Etelä-Suomesta kaksi edustajaa: Ari Kantonen ja Päivi Pakarainen. 
 
ProAgria Etelä-Suomen alueella vuonna 2020 yhteensä 950 maitotilaa (arvioitu Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen perusteella). Tuotosseurannassa oli mukana kaikkiaan 670 tilaa ja 35 120 lehmää. Tämä oli n. 85 % alueen lehmämäärästä.
 

Elinvoimaisessa maatilahankkeessa vietiin eteenpäin maitotilojen johtamista ja osaamista

Elinvoimainen maatilahanke siirsi toimintansa koronan vuoksi laajasti etätapahtumiin ja -tapaamisiin. Se järjesti ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hankkeen kanssa Nerokas nurmi -webinaarin, jossa oli noin 60 osallistujaa. Tapahtuma oli ensimmäisiä webinaarejamme juuri, kun koronakevät oli alkanut. 
 
Syksyllä suunniteltiin ja polkaistiin käyntiin Parempiin pitoisuuksiin -pienryhmät, joita on onnistuneesti vedetty myös etäyhteydellä lehmä- ja navettahavaintoja unohtamatta.
 
Keväällä ehdittiin ennen ensimmäistä korona-aaltoa pitämään kaksipäiväinen sorkkakurssi, jonka toisena päivänä kurssilaiset harjoittelivat käytännössä sorkanhoitoa. Koronan kynnyksellä Uudellamaalla aloitetun robottitilojen Tiedolla tuloksiin -pienryhmän tapaamiset onnistuttiin toteuttamaan, ja pienryhmissä kokeiltiin onnistuneesti osallistumista etäyhteydellä. 
 
Tiedolla tuloksiin -pienryhmän tapaamisessa osallistujille korostui, miten tuotannon eri tekijät vaikuttavat taloudellisesti ja paljonko kiinteille kustannuksille jää katetta. Vaikutusten tarkastelu auttaa omien tavoitteiden asettamiseen ja antaa tukea siihen, onko tavoitteiden asetannassa kiinnitetty huomioita oikeisiin asioihin. Pienryhmien vertaistuki koettiin tärkeäksi, ja korona-aika onkin saanut kaipaamaan fyysisiä ryhmän tapaamisia ja antoisia keskusteluja.
 

Uusi tilanne opetti uusia toimintatapoja

Vuoden aikana alueellamme toimi kaikkiaan neljä nurmipienryhmää Elina II-hankkeessa. Ryhmien toimintaan osallistui väkeä noin 25 tilalta. Koronan vuoksi tapaamiset jouduttiin lähes kokonaisuudessaan järjestämään etänä, mikä toi omat haasteensa. Tapaamiset tiloilla ja pellolla eivät onnistuneet siinä määrin kuin oli suunniteltu. Uutena asiana painotimme navetan tilausta pellolle; sen tärkeyttä ja vaikutusta maidontuotannon kokonaisuuteen. 
 
Lean-työkalut ja ideologia on jalkautunut hanketyöntekijöiden omaan tekemiseen, ja sitä kautta toimintamalli on levinnyt asiakaspintaan jokaisessa hanketapaamisessa.  Arkityössä hukan metsästys työajassa ja materiaalissa on jokaisen asiakaskohtaamisen puheenaihe. Parannusta haetaan ja parannuksista puhutaan hankekohtaamisissa, niin etänä kuin livenä. Lean-työkalut kuten hymyä hommiin, viikkopalaveri ja kanban-kortti ovat tulleet tutuiksi, ja niiden käyttöniksejä vaihdeltiin kollegoiden kesken. Tieto liikkui mobiilisti eri ryhmien välillä ja ideat jalostuivat. 
 
Etätapaamiset haastoivat pienryhmävetäjiä, mutta antoivat meille myös valtavasti lisää oppia ja työkaluja viedä asioita digitaalisesti eteenpäin. Strategian valmistelu maatilalla on aina iso haaste, etenkin etänä. Kun saat valmisteltua hyvän etäesityksen strategiasta, oletkin itse kasvanut strategiakonsulttina valtavan loikan.