Kalatalouskeskus

Kalatalouskeskus
Vuosi 2019 oli kalatalousneuvonnan 111. toimintavuosi Hämeessä.
Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjausta
Edellisvuosina laatimiemme kalataloudellisten kunnostussuunnitelmien pohjalta yhdessä vesistössä tehtiin kunnostustoimia, joita olimme ohjaamassa. Kunnostus tehtiin Harmoistenjoella.
Kaikille kalatalousalueille päivitimme kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelmia.
Sähkökoekalastuksen toteutimme 46 koskessa ja koeverkkokalastusta kahdella järvellä. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella teimme siika- ja muikkuseurantaa sekä Päijänteen yleisvesillä muikun ja siian kasvu- ja iänmäärityksiä.
Kalatalousalueiden toiminnan käynnistämiseen panostettu
Kalatalousaluetoimijoita olemme valmentaneet ja avustaneet toiminnan käynnistämisessä sekä kalastusalueiden toiminnan lopettamisessa. Hoidamme seuraavien kalatalousalueiden toiminnanjohtajan tehtävät:
- Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue
- Hauhon reitin kalatalousalue
- Heinolan kalatalousalue
- Hämeenlinnan kalatalousalue
- Lopen kalatalousalue
- Tammelan-Tarpianjoen kalatalousalue
- Vanajanselän kalatalousalue
Kalatalousalueiden ja osakaskuntien käyttöön tuotimme luvanmyynnin yhteydessä jaettavaa materiaalia.
Osakaskuntia olemme neuvoneet sovittamaan istutukset yhteen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Päijänteellä on tehty suositukset osakaskuntakohtaisesti, jolloin istutusten kokonaismäärät ja lajit on voitu paremmin sovittaa mm. vallitsevaan muikkukantaan.
Kalastukseen liittyvää tietoa mm. kalastusluvista ja muuttuneista kalojen alamitoista jaamme nettisivuillamme sekä päivitämme tietoja myös kalastusalueiden sivuille. Aktiivisena tiedonvälityskanava kalastusalueiden toteuttamista hankkeista ja kalastusluvista toimii kalatalouskeskuksen Facebook-sivut.
Kalojen vaellusesteistä koottu tietoa ELY-keskukselle
Olemme aktiivisesti tiedottaneet kalojen vaellusesteiden poistamisen tärkeydestä ja keränneet tietoja alueen nousuesteistä toimitettavaksi Hämeen ELY-keskukseen. Olemme toimineet linkkinä eri tahojen välillä edistääksemme vaellusesteiden poistamista.
Eri oppilaitosten opiskelijoita olemme opastaneet virtavesien kunnostuksiin. Myös koululaisille olemme järjestäneet erilaisia kalastustapahtumia.
Kalastuksenvalvontaa olemme tehneet seitsemällä kalastusalueella.
Kuhan kasvun määrittämiseksi koottu laaja aineisto
Kuhan istutusten ja luonnollisen lisääntymisen merkityksen arviointi ikä- ja kasvumääritysten avulla -hankkeessa selvitimme, voidaanko kuhan kasvunmääritysaineistojen 1-vuotiaiden kuhien pituusjakaumista erottaa luonnon- ja istutuspoikasten ryhmät. Hankkeessa koottiin yhteen laaja kuhan kasvunmääritysaineisto ja tarkasteltiin menetelmän käytettävyyttä. Loppuraportti
Omasta hautomosta istuksiin hauen ja mateen poikasia
Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomo toimitti istutuksiin noin 2,4 miljoonaa vastakuoriutunutta hauen poikasta ja miljoona vastakuoriutunutta mateen poikasta. Omista luonnonravintolammikoista istutuksiin saimme noin 10 000 kesänvanhaa planktonsiian poikasta.
Välitimme avovesikauden aikana kalan- ja ravunpoikasia toimialueellemme. Vesiin istutettiin seitsemää kalalajia. Rahassa arvioiden merkittävin istukaslaji Kanta-Hämeessä oli kuha ja Päijät-Hämeessä siika.
Johtokunta
Puheenjohtaja Markku Keijälä, Janakkala
Varapuheenjohtaja Matti Uusi-Uitto, Asikkala
Jäsenet
Jouni Joutsimatka, Kuhmoinen
Veli-Matti Kuisma, Riihimäki
Heikki Lagom, Asikkala
Marko Laurila, Hattula
Markku Lepistö, Sysmä
Matti Leppänen, Padasjoki
Hannu Numminen, Tammela
Tapani Oksanen, Hämeenlinna, Lammi
Matti Räväsmäki, Hämeenlinna, Hauho
Pentti Sulkumäki, Heinola