Etelä-Savo

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Kotimaisen ruoantuotannon merkitys tuli näkyväksi viime vuonna, kun maailmanlaajuinen pandemia saavutti suomalaiset. Koronan leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset vaikuttivat asiakasyritystemme toimintaan eri tavoin. Haasteiden selättäminen kiritti maatiloja sekä maataloustoimialan ja ruokaketjun muita toimijoita uudistamaan toimintatapojaan, suunnittelemaan varautumista riskeihin ja lisäämään yhteistyötä. Yllättävä tilanne johdatti muun muassa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten maatalousalan kausityöpaikat ja suomalaiset työntekijät saataisiin paremmin kohtaamaan.
 
Kohdistimme keväällä nopeasti omaa toimintaamme pandemiasta kärsivien yritysten auttamiseen. Osallistuimme Taitava johtaja -pätevä liideri -hankkeen myötävaikutuksella laajempaan organisaatioiden väliseen keskusteluun kausityövoimatilanteesta yhdessä Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF:n, MTK:n, Puutarhaliiton ja Työ- ja elinkeinotoimistojen sekä ProAgria Keskusten Liiton kanssa ja kokosimme kokemuksia kausityövoiman haasteista ja yhteistyöstä. Olimme aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa omalla alueellamme erikoiskasvitiloille suunnattua ProAgrian valtakunnallista kampanjaa, jolla tiedotettiin erilaisista kanavista hakea kausityövoimaa ja kartoitettiin yrittäjien tarpeita rekrytoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa sekä vastattiin niihin käytännön toimenpiteillä hyödyntäen rahoituskanavia monipuolisesti. Tavoitimme alueellamme 30 erikoiskasvitilaa. Osallistuimme puutarhatiloille suunnattujen työohjepohjien laadintaan, jotta tiloilla olisi apuvälineitä perehdyttää uusia työntekijöitä. Kehotimme ja autoimme asiakkaitamme tekemään suunnitelmia yrittäjän tai työntekijöiden sairastumisen varalle.
 
Yritysasiantuntijamme osallistui yrittäjille organisoidun koronapuhelimen päivystystoimintaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkelin ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon kanssa. Avustimme noin 50 yritystä ja maatilaa koronatukien hakemisessa.
 

Panoksemme ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja kiertotalouden kehittämisessä

 
Ilmastotyössä painopisteitämme ovat toisaalta maataloustuotannon hiilijalanjäljen selvittäminen tilatasolla ja siihen vaikuttaminen neuvonnallisin keinoin, toisaalta uusiutuvan energian, erityisesti biokaasun liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja tuottajaryhmien luotsaaminen kohti investointeja ja liiketoiminnan käynnistämistä. Uudet avaukset etenevät parhaiten kumppanuuksien ja verkostojen avulla, usein ulkopuolisella yritys- ja yksityisrahoituksella sekä ennen kaikkea Euroopan unionin ja kansallisella kehittämishankerahoituksella sekä alueen kuntien panostuksella. Ilmastomuutoksen hidastamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen tähtääviä hankkeitamme viime vuosilta ovat Järvi-Suomen biokaasu, Joroisten biokaasu ja Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT). 
 
Maidontuotannossa on tavoitteena tilatasolla olla osana hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Olemme mukana tämän tavoitteen toteuttamisessa muun muassa auttamalla maitotilayrittäjiä laskemaan tuotetun maidon hiilijalanjälkeä ja tekemään tilakohtaisia hiiliviljelysuunnitelmia. 
 
Maaseudun kunnissa ja maakuntakaupungeissakin on Etelä-Savossa vahva suuntaus ja tahto uusiutuvan energian suosimiseen ja siihen siirtymiseen. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) auttaa kuntia ilmastotyössä ohjeilla ja valmiilla malleilla ja tärkeimpien kehityskohteiden tunnistamisessa. KETSiin liittymällä kunnat saavat myös korotettua investointitukea energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian tuotantoon. Myös yritykset voivat liittyä energiatehokkuussopimukseen tai teettää energiakatselmuksen potentiaalisten säästö- tai kehityskohteiden tunnistamiseksi. Etelä-Savon alueellinen energianeuvonta välittää tietoa paitsi energiatehokkuussopimuksista myös ympäristöjohtamiseen, liikenteeseen ja investointeihin saatavista yhteiskunnallisista kannustimista. 
 
Asumisen hiilijalanjäljestä ¾ muodostuu energiasta. Siihen puolestaan vaikuttaa kulutetun energian määrä ja alkuperä. Rakennuskanta uudistuu erittäin hitaasti. Suomen tavoite on vähentää rakennusten päästöjä 90 % vuoden 2020 tasosta vuoteen 2050 mennessä energiatehokkuuden parantamisella, vähähiilisellä lämmityksellä ja tilatehokkuuden parantamisella. Energianeuvontamme auttaa vähentämään asumisen energiankulutusta ja vähentämään energiasta johtuvia päästöjä arjen tilanteissa ja esimerkiksi lämmitysmuotojen valinnassa ja uusimistilanteissa.
 
Kumppanuus Energiaviraston ja Motivan kanssa alueellisen energianeuvonnan toteuttamisessa Etelä-Savon maakunnan alueella antaa meille resursseja ja mahdollisuuden kohdistaa neuvontaa perinteistä asiakaskuntaamme laajemmalle, kuntiin, pk-yrityksiin, taloyhtiöihin ja kotitalouksiin.