Etelä-Pohjanmaa

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus
Vuosi jää historiaan haasteellisena monestakin syystä.

Asiakkaillemme vuosi 2019 oli haastava. Osa toimialueestamme kärsi toimintakertomusvuonnakin kuivuudesta. Lisäksi hallanarimmilla alueilla esiintyi heinä-elokuun taitteessa hallaa, mikä on ollut harvinaista tällä vuosituhannella. Etenkin peruna kärsi yöhalloista, mutta paikoin halla vioitti viljojakin.

Viljasektorilla satotaso oli selvästi parempi kuin vuonna 2018, kun kuivuus ja kuumuus söi toiveet huippusadosta. Satotaso nousi koko Euroopassa, minkä seurauksena hinnat laskivat. Viljanviljelyn kannattavuus olikin jälleen heikkoa. Sadon markkinointiosaaminen nousee jatkuvasti tärkeämpään rooliin ja osa asiakkaistamme hyödyntää taitavasti erilaisia sopimusmalleja hinnan suojauksessa. Tämän vuoksi erot tilojen välillä kasvavat. Nurmirehusatojen erilaisuus eri korjuukertojen välillä korostui ruokinnassa vuonna 2019. Etenkin lypsykarjatiloilla ruokintasuunnitelmien tiheä päivittäminen oli edellytyksenä tuotostasojen hyvälle kehitykselle.

Ohjelmakauden jälkipuoliskolla

Etelä-Pohjanmaalla on edelleen investoitu aktiivisesti maatalouteen. Investointitukien riittävyys on ollut vaarassa. Pelko tukivarojen riittävyydestä ruuhkautti välillä investointisuunnitelmia tekevää henkilöstöämme. Työruuhkien syntyyn on vaikuttanut myös se, että tuetuilla Neuvo-palveluilla, joista asiakas maksaa vain arvonlisäveron osuuden, on mahdollista tehdä entistä useampia eri palveluja. Asiakkaamme ovat oppineet hyödyntämään hyvin Neuvo-palveluja. Keväällä Ruokavirasto avasi odotetusti neuvojahaun uusille neuvojille. Hakemusten käsittelyajat ovat olleet erittäin pitkät (Tätä kirjoitettaessa jo yli yhdeksän kuukautta.). Neuvo-valtuuksien puuttuminen osalta henkilöstöstämme on aiheuttanut töiden epätasaista jakautumista asiantuntijoiden kesken. Tästä syystä henkilöstömme jaksaminen onkin ollut tiukalla.

Valtio tukee maatilojen neuvontaa sekä Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa. Tuen tavoitteena on pitää palveluverkosto kattavana ja asiantuntijapalvelut kaikkien saatavilla. Ikävä kyllä valtionavun määrä on ollut laskeva jo vuosikausia. Vuonna 2019 Maa- ja metsätalousministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki toimintaamme oli 12,6 % liikevaihdostamme. Valtionavullisissa palveluissa teimme työtä 29,28 henkilötyövuotta.

Panostusta kehitystoimintaan

Hanketoiminnassa pystyimme lisäämään volyymiä budjetoitua enemmän. Hanketoiminnan avulla pystymme kehittämään omaa ja asiakkaidemme osaamista useilla uusilla sektoreilla. Näistä jotain mainitakseni ilmastonmuutos ja johtaminen, jotka hallitsevat keskusteluita, ovat kahden uuden hankkeemme teemoja. Etenkin Johto – Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen -hanke on saanut erittäin hyvän vastaanoton ja pienryhmissä on ollut runsaasti osallistujia.

Hankkeiden tavoitteina on aina saada jotain uutta ns. tavalliseen palveluliiketoimintaan. Etelä-Pohjanmaalla on ollut viimeisen 10 vuoden aikana useita Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssia vahvistavia hankkeita. Etelä-Pohjanmaata ei syyttä kutsuta Suomen ruokaprovinssiksi, sillä alku- ja elintarviketuotannon arvonlisäys on meillä suurin Suomen maakunnista. Maakunnassa on vielä kerran kääritty hihat ruokaprovinssitoiminnan vakiinnuttamiseksi. Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset valittiin koordinoimaan Ruokaprovinssibrändiä ja vastaamaan sen toiminnasta. Tälläkin sektorilla olemme vahvasti mukana kehittämässä toimialuettamme.

Kertomusvuonna ProAgria Etelä-Pohjanmaa investoi useisiin uusiin osaamisalueisiin ja osaamisiin. Tämä heikensi talouttamme väliaikaisesti, mutta tulee varmasti vahvistamaan sitä tulevina vuosina.