Etelä-Pohjanmaa

Toimitusjohtajalta

Toimitusjohtajalta

Toimitusjohtajalta
Vuosi 2020 jää muistiin koko yhteiskuntaan vaikuttaneen koronaviruspandemian johdosta.

Yhteiskunta teki täyden jarrutuksen ja meni lähes kiinni. Keväällä ravintolat suljettiin. Työntekijät siirtyivät etätöihin ja joillakin etätyöskentely jatkuu edelleen. Muutokset ihmisten kulutustottumuksissa olivat nopeita, mutta se fakta, että joka päivä on syötävä, on edelleen tosi.

Suomessa elintarvikesektori alkutuotanto mukaan lukien pystyttiin suojaamaan koronaviruksen aiheuttamilta tuotantohäiriöiltä. Kaikkialla maailmassa näin ei ollut ja esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa suuria teurastamoita kärsi henkilökunnan koronavirustartuntojen vuoksi tuotantokatkoksista ja elintarvikkeiden saatavuus oli välillä heikkoa.

Etätyössä olevien ihmisten ruokailut siirtyivät koteihin. Tällöin ruoan marketmyynti kasvoi valtavasti ja kulutus suuntautui erilaisiin tuotteisiin kuin ennen pandemiaa. Suomalaiset elintarviketalot pystyivät vastaamaan kysyntään ja ruoka ei missään vaiheessa loppunut kaupoista. Voimmekin olla kiitollisia siitä, että Suomessa on huolehdittu huoltovarmuudesta myös elintarvikesektorilla. Ei tarvitse mennä kuin Pohjanlahden länsipuolelle, niin tilanne elintarvikkeiden riittävyydessä oli kriittinen. Kuluttajat suosivat hankinnoissaan kotimaisia tuotteita ja voidaankin todeta, että kotimaisen ruoan arvostus kasvoi vuonna 2020. Suomalainen kuluttaja on tekemillään valinnoilla avainasemassa siinä, että pystytäänkö ruokahuollon huoltovarmuus turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Digiloikkaa

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, kuten kaikki muutkin toimijat, siirtyi keväällä koronaviruspandemian saavuttaessa Suomen palvelemaan asiakkaita etänä. Koko ProAgria-ryhmässä oli juuri alkanut ohjelmistovaihdos WebExistä Teamsiin, minkä saimme vietyä vauhdilla päätökseen. Omaksuimme uuden ohjelmiston käytön nopeasti ja saimme palvelumme toimimaan myös etänä. Asiakkaan luona tehtiin enää pellolla ja tuotantorakennuksissa tehtävät palvelut. Asiakastapaamisissa noudatettiin suurta tarkkuutta hygieniassa, että alkutuotanto saadaan pidettyä koronavapaana. Pystyimme nopeasti omaksumaan uuden toimintatavan.

Päätimme maaliskuussa ottaa nopeutetusti käyttöön myös sähköisen allekirjoituksen. Sähköinen allekirjoitus on mahdollistanut uusien palveluiden tekemisen etänä, ja samalla se on tuonut nopeutta ja tehokkuutta etäpalveluiden loppuunsaattamiseen.

Etänä tehtävät palvelut toivat nopeasti tehokkuushyödyt esiin sekä asiakkaillemme että asiantuntijoillemme. Uskonkin, että kun saamme koronaviruksen selätettyä, paluuta aikaisempaan toimintatapaan ei ole.

Siirtymäkausi alkaa

Jatkuvuus tuo varmuutta ja pysyvyyttä. EU:n maatalouspolitiikka on osoittautunut lyhytjänteiseksi, koska tuottaja joutuu tekemään suuria investointipäätöksiä, vaikka varmuus harjoitettavasta maatalouspolitiikasta on vain ohjelmakaudeksi kerrallaan. Onneksemme vältimme tilanteen, missä ei ole minkään ohjelmakauden asetukset voimassa.  Euroopan parlamentti teki loppuvuodesta päätöksen kahden vuoden siirtymäajasta CAP27-ohjelmakaudelle siirtymisessä.

Siirtymäaika mahdollistaa maatalouden kehittämisen ohjelmakausien välilläkin eikä maatalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin tule katkoksia. Se on tärkeää jatkuvuuden kannalta.

Etelä-Pohjanmaalla on edelleen investoitu aktiivisesti maatalouteen. Investointitukien riittävyys on välillä ollut vaarassa. Pelko tukivarojen riittävyydestä ruuhkautti joissakin tukihauissa investointisuunnitelmia tekevää henkilöstöämme. Työruuhkien syntyyn on vaikuttanut myös se, että tuetuilla Neuvo-palveluilla, joista asiakas maksaa vain arvonlisäveron osuuden, on mahdollista tehdä entistä useampia eri palveluja. Asiakkaamme ovat myös oppineet hyödyntämään hyvin Neuvo-palveluja. Uusien neuvojien saaminen mukaan järjestelmään on hidasta, koska hakemusten käsittelyajat ovat olleet erittäin pitkiä. Neuvo-valtuuksien puuttuminen osalta henkilöstöstämme on aiheuttanut töiden epätasaista jakautumista asiantuntijoiden kesken.

Valtio tukee maatilojen neuvontaa. Tuen tavoitteena on pitää palveluverkosto kattavana ja asiantuntijapalvelut kaikkien saatavilla. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kertomusvuonna yleisavustusta maatilojen liiketoiminnan kehittämiseen 501 000 euroa. Valtionavullisissa asiantuntijapalveluissa työtä tehtiin 25,6 henkilötyövuotta.

Panostusta kehitystoimintaan

Hanketoiminnan avulla pystyimme kehittämään omaa ja asiakkaidemme osaamista useilla sektoreilla. Erityisen suuri kehittämispanostus aloitettiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan osana toimivan Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toimesta ruokakulttuurin ja ruokaprovinssin kehittämisessä. Tässä kehittämistyössä yhteistyökumppaneinamme toimivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Into Seinäjoki.

Hankkeiden tavoitteina on aina ollut tuoda uutta osaamista asiakkaillemme sekä asiakkaidemme liiketoimintaa kehittäviin asiantuntijapalveluihin. Etelä-Pohjanmaalla kehittämishanketoiminta on vahvaa, koska alan tärkeys maakunnallemme on tiedostettu ja tunnustettu. Etelä-Pohjanmaalla ruokasektorin alku- ja elintarviketuotannon arvonlisäys on suurin Suomen maakunnista. Ja näin haluamme asian olevan jatkossakin.

Kertomusvuonna ProAgria Etelä-Pohjanmaa investoi useisiin uusiin osaamisalueisiin ja osaamisiin sekä valmisteli organisaatiouudistuksen. Tämä näkyi loppuvuonna taloudessamme väliaikaisesti heikentävänä tekijänä, mutta tehdyt investoinnit tulevat varmasti vahvistamaan sitä tulevina vuosina.

Henri Honkala, toimitusjohtaja