Etelä-Pohjanmaa

Täsmäviljely tutuksi

Täsmäviljely tutuksi

Täsmäviljely tutuksi

Nefertiti-hanke

Täsmäviljelyssä tuotantopanokset – kuten siemenet, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet – annetaan peltoon mitatun tarpeen mukaan. Pellossa on yleensä maaperästä aiheutuvaa vaihtelua, esimerkiksi tiivistyneissä kohdissa kasvit eivät kasva yhtä hyvin kuin muualla missä maan rakenne on parempi. Kun mittarit ovat kalibroitu oikein ja kasvien todellinen tarve tiedetään, kuluu panoksia yleensä vähemmän kuin tasaisesti levitettynä.

- Täsmäviljely on siis mitatusti ja todistetusti ympäristön huomioiva tuotantotapa. Sillä optimoidaan tuottokyky, mikä pellossa on, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Juhani Rahko.

- Ravinnetta (tai vaikka korrensäädettä viljoille) annetaan enemmän sinne, missä tuottokyky on suurin. Sadonlisäys täsmäviljelyä käytettäessä on yleensä 5-10 prosenttia. Suurimmat hyödyt tulevat kuitenkin sadon tasalaatuisuudesta ja tuotantopanosten säästöstä.

Nykyisin suurimmalla osalla viljelijöistä ei ole täsmäviljelyä käytössä, johtuen kalliimmista laitteistoista. Usein täsmäviljelylaitteita käytetään myös urakointiin, jolloin laitteille tulee enemmän käyttöä ja investoinnin takaisinmaksu on nopeampaa.

Monia mittaustapoja

Kasvien kasvua, ja sitä kuinka paljon tuotantopanoksia annetaan, voidaan mitata eri tavoin. Mittaus voi tapahtua satelliittiin, droneen tai traktoriin/työkoneeseen asennetuilla kameroilla. Mittalaitteet ja ovat vielä melko arvokkaita, joka rajoittaa määräautomatiikan käyttöä. Suomen pelloista tasaisin välein otettavat satelliittikuvat ovat jo ilmaiseksi kaikkien käytössä, mutta niiden hyödyntäminen vaatii laitteen, joka osaa lukea kuvat ja tehdä tuotantopanosten levityksen niihin perustuen.

- Täsmäviljely voi ja kannattaakin ottaa käyttöön paloittain, vinkkaa Juhani Rahko.

- Yleisin täsmäviljelyn sovellus on ajouraopastin, joka estää ajolinjojen limittymisen. Se voi olla laite, joka opastaa kuljettajaa oikean ajokaistan löytämisessä, tai edistyneemmissä malleissa automaattiohjaus valitsee ajokaistan.

Näin varmistetaan, että samaan kohtaan ei tule kaksinkertaista annosta esimerkiksi kasvinsuojeluainetta. Samalla säästetään työaikaa ja polttoainetta. Kehittyneemmät koneet tekevät myös käännöksen automaattisesti pellon päässä.Toinen helposti käyttöönotettava täsmäviljelyn sovellutus on lohkoautomatiikka työkoneessa, yleisimmin kasvinsuojeluruiskussa. Se rajaa automaattisesti ruiskutusleveyttä esimerkiksi kiilautuvalla pellolla. Näin vältetään päällekkäinruiskutus tai pienen alueen jääminen ilman ruiskutusta, joka on haastavaa estää käsikäyttöisesti.

Nefertiti-hanke

  • Monesti innovaatiota pitää muokata ja kehittää paikallisesti, ja se muokkautuu edelleen levitessä seuraavaan maahan. Innovaatio voi olla jo laajasti käytössä oleva, tai jo olemassa oleva saatetaan parannella hankkeen avulla. Nefertiti-hankkeen toiminta on viljelijälähtöistä ja pellonpiennartilaisuudet pidetään pääasiassa maatiloilla, mahdollisuuksien mukaan myös tutkimuslaitoksien tai koeasemien tiloissa. Tapahtumien ohella hanke voi tuottaa oppaita, webinaareja tai käyttää muita keinoja tiedon levittämiseksi. Hanke luo verkostoja ihmisten välille, olivatpa he sitten maanviljelijöitä tai muita alan toimijoita.
  •  
  • Hanke toteuttaa pellonpiennartilaisuuksia ja muita tapahtumia vuosina 2019-2021. Toimet on jaettu 10 eri osa-alueeseen, joista Suomessa toteutetaan täsmäviljelyyn ja luomukasvintuotantoon liittyvät osiot. Hankkeen edetessä nefertiti-h2020.eu -sivuilta löytyy kaikki tieto hankkeen pellonpiennartilaisuuksista ja materiaaleista.