Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2020

ProAgria

Itä-Suomi

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Itä-Suomen ensimmäinen vuosi lunasti yhdistymisen mukanaan tuomia hyötyjä.

ProAgria Itä-Suomi ry aloitti yhtenäisenä organisaationa yhteisellä hallinnolla vuoden 2020 alusta toimien Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Yhdistymiselle rakennettiin määrätietoinen vaiheittainen muutosprosessi alkaen vuoden 2017 toimitusjohtajayhteistyöstä. Seuraavana vaiheena oli yhteinen operatiivinen organisaatio, joka aloitti toiminnan vahvalla hallintojen tuella ja luottamuksella vuonna 2019. Tämä vaiheittaisuus mahdollisti luottamuksen ja yhteistyön kasvun polun, joka siivitti taloudellista onnistumista ja kehittymistä asiakkaiden hyödyksi sekä mahdollistaen paremman henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymisen. Yhdistymisen tavoitteiden lunastamisen aika jatkuu, mutta jo ensimmäinen vuosi yhtenäisenä ProAgria Itä-Suomena ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksena osoittaa yhdistymisen hyötyjä henkilöstölle, asiakkaille sekä jäsenillemme.

Ensimmäisen toimintavuodelle ajoittunut globaali pandemia loi haasteita tuoreen kulttuurin organisaation yhtenäisyydelle, mutta panostus sähköisiin kokoontumisiin on turvannut positiivisen kehityksen etenemisen myös poikkeuksellisena vuonna. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että on todellinen tarve yhteisöllisyydelle ja kasvokkain kohtaamiselle ja laadukkaalle dialogille, jota etäyhteys menetelmineen ja aikaviiveineen haastaa. Myös asiakastyön siirtäminen sähköiseksi etäpalveluksi onnistui nopealla aikataululla hyvin. Tapahtumien järjestämisessä ja järjestökentän tapaamisissa ovat pandemian tuomat haasteet aiheuttaneet eniten peruutuksia ja toiminnan supistamista. Erityisesti Maa- ja kotitalousnaisten hanke- ja neuvontatyössä korvattiin perinteistä tekemistä mm. videotuotannolla. Korona aiheutti haasteita erityisesti MKN yrityspalveluiden asiakkaille, mihin reagoitiin nopeasti palveluillamme.

Vuoden aikana toimintatapoja kehitettiin aktiivisesti ja kustannustehokkuutta pystyttiin kehittämään edelleen mm. sähköisyyttä edistäen. Yksi kustannustehokkuuden kehittämisen tavoitteista on asiakastyytyväisyyden parantaminen asiantuntijoiden vaihtuvuutta vähentämällä. Kustannustehokkuuden kehittämisellä halutaan tehdä asiantuntijoiden palkkauksen kehittäminen mahdolliseksi. Olemme pystyneet kolmena vuonna peräkkäin investoimaan palkankorotuksiin TES korotusten lisäksi. Palkkauksen kehittäminen tavoitellulle tasolle tulee viemään useita vuosia ja vaatii edetäkseen kustannustehokkuuden kehittymistä eteenpäin nykyisestä tasosta. Asiakaskokemusta asiantuntijavaihdoksissa kehitetään myös asiantuntijavaihdosten sujuvoittamiseen panostamalla sekä asiakastiimityöllä, jolloin tiimi tukee uutta asiantuntijaa asiakkaan tietoihin perehtymisessä. Yhdistymisellä saadut kustannushyödyt olivat vuoden 2020 loppuun mennessä 496 000 € säästöinä tai työajan siirtymisenä asiakastyöhön. Vahva tavoite yhdistyessä oli nostaa asiakastyöhön käytetyn työajan suhteellista osuutta. Tämä kehitysprojekti on saatu valmiiksi. Yleishallinnon työt vähentyivät vuodesta 2016 vuoteen 2020 7,7 henkilötyövuotta.

ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2020 n. 6,8 milj. euroa, tuotot laskivat edellisestä vuodesta hanketoiminnan ja tapahtumien volyymin aleneman vuoksi. Valtion määrärahat toimintaan olivat varsinaisen toiminnan tuotoista 14 %, hankeavustukset olivat 19 % ja asiakaslaskutus 66 % varsinaisen toiminnan tuotoista. ProAgria Itä-Suomen tilikauden 2020 tulos oli 212 777 euroa ylijäämäinen. Henkilöstölle maksettiin tuloksesta tulospalkkiota.

Toimitusjohtaja
Katri Kostamo

 

 

 

Avainlukumme

ProAgria Itä-Suomi lyhyesti

•                       Henkilöstö 110 hlö

•                        Asiakkaat 4 000 kpl

•                        Jäsenet 5 298 kpl

•                        Vuodessa yli 25 000 asiakaskontaktia

•                        Liikevaihto  7 M €

•                        Hankkeet n. 1,5 M €

•                        Asiakashyöty moniammatillisiin tiimeihin sitoutuneilla asiakkailla ka n. 20 000/v (254 asiakasta n. 70 lehmän maitotilalla)

 

Toimintamme perusta

Me ProAgrialaiset teemme päivittäin työtä mahdollistaaksemme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. Tämä yhteinen tavoite sitouttaa päivittäin hallintoamme ja henkilöstöämme yhteiseen tavoitteeseen.

Arvot ohjaavat päätöksentekoamme ja toimintaamme. Toimimme maaseudun puolesta ja olemme edelläkävijöitä alallamme. Arvostamme vastuullisuutta ja hyvinvointi niin henkilöstössä kuin kumppanuudessa asiakkaidemme kanssa on toimintamme keskiössä. Toimimme riippumattomasti avoimesti yhteistyössä laajasti alan toimijoiden kanssa asiakkaidemme ja jäseniemme eduksi.

 

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Itä-Suomen ensimmäinen vuosi lunasti yhdistymisen mukanaan tuomia hyötyjä.

ProAgria Itä-Suomi ry aloitti yhtenäisenä organisaationa yhteisellä hallinnolla vuoden 2020 alusta toimien Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Yhdistymiselle rakennettiin määrätietoinen vaiheittainen muutosprosessi alkaen vuoden 2017 toimitusjohtajayhteistyöstä. Seuraavana vaiheena oli yhteinen operatiivinen organisaatio, joka aloitti toiminnan vahvalla hallintojen tuella ja luottamuksella vuonna 2019. Tämä vaiheittaisuus mahdollisti luottamuksen ja yhteistyön kasvun polun, joka siivitti taloudellista onnistumista ja kehittymistä asiakkaiden hyödyksi sekä mahdollistaen paremman henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymisen. Yhdistymisen tavoitteiden lunastamisen aika jatkuu, mutta jo ensimmäinen vuosi yhtenäisenä ProAgria Itä-Suomena ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksena osoittaa yhdistymisen hyötyjä henkilöstölle, asiakkaille sekä jäsenillemme.

Ensimmäisen toimintavuodelle ajoittunut globaali pandemia loi haasteita tuoreen kulttuurin organisaation yhtenäisyydelle, mutta panostus sähköisiin kokoontumisiin on turvannut positiivisen kehityksen etenemisen myös poikkeuksellisena vuonna. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että on todellinen tarve yhteisöllisyydelle ja kasvokkain kohtaamiselle ja laadukkaalle dialogille, jota etäyhteys menetelmineen ja aikaviiveineen haastaa. Myös asiakastyön siirtäminen sähköiseksi etäpalveluksi onnistui nopealla aikataululla hyvin. Tapahtumien järjestämisessä ja järjestökentän tapaamisissa ovat pandemian tuomat haasteet aiheuttaneet eniten peruutuksia ja toiminnan supistamista. Erityisesti Maa- ja kotitalousnaisten hanke- ja neuvontatyössä korvattiin perinteistä tekemistä mm. videotuotannolla. Korona aiheutti haasteita erityisesti MKN yrityspalveluiden asiakkaille, mihin reagoitiin nopeasti palveluillamme.

Vuoden aikana toimintatapoja kehitettiin aktiivisesti ja kustannustehokkuutta pystyttiin kehittämään edelleen mm. sähköisyyttä edistäen. Yksi kustannustehokkuuden kehittämisen tavoitteista on asiakastyytyväisyyden parantaminen asiantuntijoiden vaihtuvuutta vähentämällä. Kustannustehokkuuden kehittämisellä halutaan tehdä asiantuntijoiden palkkauksen kehittäminen mahdolliseksi. Olemme pystyneet kolmena vuonna peräkkäin investoimaan palkankorotuksiin TES korotusten lisäksi. Palkkauksen kehittäminen tavoitellulle tasolle tulee viemään useita vuosia ja vaatii edetäkseen kustannustehokkuuden kehittymistä eteenpäin nykyisestä tasosta. Asiakaskokemusta asiantuntijavaihdoksissa kehitetään myös asiantuntijavaihdosten sujuvoittamiseen panostamalla sekä asiakastiimityöllä, jolloin tiimi tukee uutta asiantuntijaa asiakkaan tietoihin perehtymisessä. Yhdistymisellä saadut kustannushyödyt olivat vuoden 2020 loppuun mennessä 496 000 € säästöinä tai työajan siirtymisenä asiakastyöhön. Vahva tavoite yhdistyessä oli nostaa asiakastyöhön käytetyn työajan suhteellista osuutta. Tämä kehitysprojekti on saatu valmiiksi. Yleishallinnon työt vähentyivät vuodesta 2016 vuoteen 2020 7,7 henkilötyövuotta.

ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2020 n. 6,8 milj. euroa, tuotot laskivat edellisestä vuodesta hanketoiminnan ja tapahtumien volyymin aleneman vuoksi. Valtion määrärahat toimintaan olivat varsinaisen toiminnan tuotoista 14 %, hankeavustukset olivat 19 % ja asiakaslaskutus 66 % varsinaisen toiminnan tuotoista. ProAgria Itä-Suomen tilikauden 2020 tulos oli 212 777 euroa ylijäämäinen. Henkilöstölle maksettiin tuloksesta tulospalkkiota.

Toimitusjohtaja
Katri Kostamo

 

 

 

Hallituksen näkökulma

Vuosi 2020 oli ProAgria Itä-Suomen ensimmäinen toimintavuosi. Hyvän liikkeelle lähdön kannalta oli ensi arvoisen tärkeää että hyödynsimme yhdistymistä edeltävän vuoden 2019 toimintojen yhteen rakentamiseen ja hiomiseen.

ProAgria Itä-Suomen ensimmäinen toimintavuosi

Yhdistymisen hyötyjä on käyty läpi eri tasoilla hallinnossa ja ne ovat kiistattomia. Ehkä konkreettisimpana yksittäisenä kustannushyötynä 3 keskuksen yhdistymisestä nousee esille yleishallinnon työt, joiden säästö on arvioitu n.7.7 henkilötyövuotta (vertaus vuoteen 2016) Tämä tarkoittaa n. 0.4milj.€ säästöä vuosi taso. Se on todella merkittävä säästö ry-ympäristössä ja mikä tärkeintä, se ei heikennä millään tavalla asiakkaiden saamia palveluita. Yhdistymisessä saatujen säästöjen tärkeys korostui vielä aivan erityisesti kun vuodesta 2020 tuli maailmanlaajuisen pandemian vuoksi aivan erilainen kun mitä oli ennakkoon suunniteltu.

Pandemian vaikutusten takia tulosennuste heikkeni kevään aikana alle kriittisen rajan ja hallituksessa oltiin pakotettuja hakemaan säästöjä YT-menettelyn kautta.  Kevään visujen päivitys -ja tukihaun sesonki selvitettiin kiihtyvän pandemian oloissa hienosti lähes 100 % etätyönä.  Tämä oli hyvä osoitus henkilöstön digi-taidoista ja halusta mukautua uuteen etätyön mukanaan tuomaan tilanteeseen. Henkilöstön halukkuus edelleen kehittää digi-osaamista ja halu ottaa käyttöön uusia etätyöhön soveltuvia tekniikoita mm. teams -palaverit, whatsapp-puhelut, videot jne. olivat vuoden mittaan, pandemian edelleen jatkuessa todella iso kehitysaskel.  Näin asiakkaiden palvelut saatiin terveysturvallisesti hoidettua ajallaan. Etänä tehtävien palvelujen ajan ja kustannusten säästö, niin yrittäjiltä kun asiantuntijoiltakin oli merkittävä ja näitä hyviä käytänteitä tullaan varmasti monelta osin jatkamaan ja edelleen kehittämään myös normaalioloissa.

Palvelumyynnissä jäätiin n. 240 000€ talousarvioon verrattuna. Toiminnan kustannuksissa eri kustannuspaikoilla hallinto mukaan lukien saavutettiin merkittäviä säästöjä toimintavuoden aikana. Vuoden 2020 tulokseksi muodostui noin 212 000 €.  Saavutettu tulos vahvistaa tavoitteen mukaisesti tasettamme tulevien vuosien varalle ja näin voimme edelleen kehittää toimintojamme. Poikkeuksellisen raskaan vuoden jälkeen Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu isolta osalta henkilöstölle ja tietysti myös asiakkaille. Saavutettu tulos mahdollistaa tulospalkkauksen maksamisen henkilöstölle. 

Lämmin Kiitos kuluneesta kaikkien voimia koetelleesta poikkeuksellisesta vuodesta 2020 ProAgria Itä-Suomen hallinnolle, johtoryhmälle ja henkilöstölle yhteisesti.  

Teuvo Mutanen, Polvijärvi  edustajiston pj
Anssi Sirviö, Sotkamo hallituksen vpj
Juha Eskelinen, Vieremä hallituksen pj

 

Jäsenistömme, hallintomme, organisaatio

Vuosi 2020 liitti yhteen kolmen maakunnan ProAgriat; Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon. Myös jäsenet yhdistyivät yhteiseen ProAgria Itä-Suomen.

ProAgria Itä-Suomi on jäseniensä omistama, puolueeton neuvontajärjestö, jonka toimialueena vuoden 2020 alusta alkaen Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. 
Historia toistaa itseään, vuonna 1887 syntyi Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura erkaannuttuaan Pohjois-Savon Maanviljelysseurasta, silloin oli tarve omalle yhdistykselle jo pietkien välimatkojenkin takia. 
Ajankuvaa vahvasti seuraten kolmen maakunnan yhdistyminen oli nyt ajankohtainen. Välimatkat ovat pysyneet samana mutta ditalisaation takia olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan aikaisemmin. Muutoksissa on aina edellä ollut asiakaskunnan etu ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.

PROAGRIA ITÄ-SUOMEN EDUSTAJISTO2020-2023

Edustajiston puheenjohtaja  Mutanen Teuvo, Polvijärvi ja
varapuheenjohtaja  Jääskeläinen Satu, Suonenjoki

Kainuu
Pussinen Ahti, Vuolijoki     
Kortelainen Terhi, Jormua 
Määttä Jukka, Vaala       
Kähkönen Riitta, Kuhmo   
Moilanen Jussi, Paltamo    
Varajäsen
Hoppula Kalle, Sotkamo
Määttä Ilkka, Kuhmo

Pohjois-Karjala
Piironen Kari, Nurmes
Shemeikka Antti Tohmajärvi   
Gröhn Niina, Nurme
Huttunen Ella, Kitee     
Ikonen Juho-Pekka, Kitee        
Varajäsen
Hämäläinen Arto, Valtimo
Jormanainen Ilmo, Värtsilä 
Muikku Mika, Lieksa     
Kosunen Sari, Valtimo     
Huhtilainen Ville, Kitee     
Korhonen Anni, Valtimo

Pohjois-Savo
Sirviö Perttu, Iisalmi         
Huovinen Antti, Vieremä   
Räsänen Janne, Leppävirta
Vatanen Markus, Lapinlahti                       
Nousiainen Markus, Pielavesi           
Kurtelius Lauri, Sonkajärvi   
Luttinen Eero, Vesanto     
Sirviö Janne, Nilsiä             
Varajäsen
Väisänen Mikko, Sukeva   
Keto Essi, Runni   
Raatikainen Riitta, Tervo     
Valta Airi, Iisalmi                 
Suihkonen Veli-Mikko,Suonenjoki
Nissinen Ulla, Runni           
Kumpulainen Mauno, Kuopio             
Palmio Teemu, Tervo         
Tossavainen Marko, Sonkajärvi

ProAgria Itä-Suomen hallitus

Puheenjohtaja  Eskelinen Juha, Vieremä
Varapuheenjohtaja Sirviö Anssi, Sotkamo
Eskelinen Anu, Kitee
Tervo Tarja, Sotkamo MKN edustaja
Myllynen Kalle, Nurmes
Harmoinen Wilma, Kiuruvesi
Pekkarinen Ville, Kuopio

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta

puheenjohtaja Tarja Tervo, Sotkamo
Terhi Liimatainen, Vesanto 
Katariina Karppinen, Lapinlahti 
Essi Keto, Kiuruvesi 
Anne Mujunen, Joensuu
Ella Huttunen,  Kitee
Kaija Väisänen, Puolanka

 

Toimintamme perusta

Me ProAgrialaiset teemme päivittäin työtä mahdollistaaksemme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. Tämä yhteinen tavoite sitouttaa päivittäin hallintoamme ja henkilöstöämme yhteiseen tavoitteeseen.

Arvot ohjaavat päätöksentekoamme ja toimintaamme. Toimimme maaseudun puolesta ja olemme edelläkävijöitä alallamme. Arvostamme vastuullisuutta ja hyvinvointi niin henkilöstössä kuin kumppanuudessa asiakkaidemme kanssa on toimintamme keskiössä. Toimimme riippumattomasti avoimesti yhteistyössä laajasti alan toimijoiden kanssa asiakkaidemme ja jäseniemme eduksi.

 

Avainlukumme

ProAgria Itä-Suomi lyhyesti

•                       Henkilöstö 110 hlö

•                        Asiakkaat 4 000 kpl

•                        Jäsenet 5 298 kpl

•                        Vuodessa yli 25 000 asiakaskontaktia

•                        Liikevaihto  7 M €

•                        Hankkeet n. 1,5 M €

•                        Asiakashyöty moniammatillisiin tiimeihin sitoutuneilla asiakkailla ka n. 20 000/v (254 asiakasta n. 70 lehmän maitotilalla)

 

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöä

Henkilöstö on voimavara jonka koulutusta toteutetaan sekä omana että ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena.

Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin v. 2020 yhteensä n. 8383 tuntia 5,2 % työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Koulutukset järjestettiin pääosin sähköisinä etäkoulutuksina ja osa koulutuksiin käytetyn työajan alenemisesta (alenema 0,7 %) liittyy koulutukseen käytetyn matka-ajan poistumiseen. Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 543 tunnin työpanos. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 1283 tuntia. Verkkoympäristössä tapahtuva kouluttautuminen ja palaverointi oli pääasiallinen kouluttautumisen muoto Korona tilanteen takia.  Vertaisoppimista käytetään aktiivisesti osaamisen kasvattamisessa ja se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijaosaamista.

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään säännöllisesti henkilöstön kanssa ryhmänä sekä yksilökeskusteluina. Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat luovat konkretiaksi koko organisaation asiakastarvepohjaiseen osaamisen tavoitetasoihin, jotta osaamisemme vastaa asiakastarvetta myös tulevaisuudessa.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin epassi sovellus, jonka lisäksi on erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 3,1 %.

Vuoden proagrialaiset

Henkilöstömme valitsi keskuudestaan vuoden proagrialaiset. Haimme erityisesti  sisäiseen toimintaamme vaikuttavia persoonia. Korona vuoden venymisen ja uusien käytäntöjen nopean oppimisen kautta kaikki olisivat tämän nimityksen tänä vuonna ansainneet.

Katri Ahponen, kannustava palautteen antaja
Katri kerää ahkerasti asiakaspalautetta ja välittää tietoa eteenpäin. Matalalla kynnyksellä tuodut pienetkin palautteet ovat tärkeitä ja auttavat edelleen kehittämään toimintaamme ja myös kiitos tuodaan perille. Iloinen ja kannustava tsemppaus kannustaa parantamaan suorituksia.

Ida Korhonen, innostava proagrialainen

Ida tekee työtä iloisella otteella ja on aidosti kiinnostunut asiakkaistaan. Myös asiakkaiden keskuudessa Idan ote työhön on huomattu. Työkaverit saavat Idalta apua ja neuvoa aina kun sitä kysyy ja jos itse ei juuri sitä asiaa tiedä etsii vastauksen.  Omien kokemusten jakaminen jakaminen ei ole vierasta ja välillä niitä saa lukea myös somen kauttakin. Idasta innostuneisuus näkyy niin sisäisessä kuin ulkoisessa toiminnassa.  Ida on aina niin innostunut kaikista asioista!

Katri Ahponen vasemmalla ja Ida Korhonen oikealla.

 

Asiantuntijatyön vaikuttavuus Itä-Suomessa

Jatkamme panostusta asiakastiimityöhön ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Näiden maitosektorin asiakkaiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Jatkamme edelleen panostusta asiakastiimityöhön ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy myös tuloksissa. Näiden maitosektorin asiakkaiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa asiakasryhmä on vahvasti toimintaansa kehittävää ja vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja on yhteensä 254 kpl. Vuodesta 2016 keskilehmäluvun noustessa vuoteen 2020 69:sta 79:en ja samalla keskituotoksen noustua meijerimaidosta mitattuna noin 526 l/lehmä voi todeta yhdessä onnistumista tapahtuneen.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. Tässä näkyy ProAgrian moniammatillisen tiimin vaikuttavuus hyvin asiakkaalle muodostuvana hyötynä. Haastavassa talouden tilanteessa on saatu tälle joukolle asiakasyrityksistämme muodostumaan hyötyä n. 11 200 € lisätuottoina (vertailuryhmänä kaikki Suomen yli 40-lehmän tuotosseurantakarjat) ja vastaavasti 8 300 € säästöinä.

Kaikki tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 80 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 19 500 €, joka tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 5 €/h lisää palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 5000 €/tila

 

Vuoden 2020 aikana maatila asiakkaillamme saatiin 109 investointisuunnittelua asiantuntijoidemme avustamana valmiiksi. Näihin investointeihin on haettu yli 6 M € avustusta ja investointikohteista 41:en on haettu korkotukilainaa yhteensä n. 8 M €. Vuoden 2020 aikana olimme mukana suunnittelijana 22 toteutuneessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Näihin on haettu n 700 000 € aloitusavustusta sekä korkotukilainaa tilan ostoon n. 3,5 M €. Sukupolvenvaihdoksista 3 kpl toteutui Kainuussa, 8 kpl Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa 11 kpl. Lisäksi olemme olleet mukana 31 valmiiksi saadussa muussa omistusjärjestelyssä sekä kymmenissä lisämaakauppa investoinneissa.

 

 

 

 

Toimimme kansainvälisesti

ProAgria Itä-Suomen asiantuntijat hakevat sovellettavaa uutta tietoa ulkomailta ja asiantuntijat järjestävät viljelijäopintomatkoja.

Local food gift koulutusohjelmaa jatkettiin vuonna 2020 osana Gastro Business -hanketta, jossa olemme tuensiirron saajina. Local food gift Challenge -ohjelman tavoitteena on kehittää yhteistyötä innovatiivisten gastronomisten lahjojen luomiseksi. Ohjelmassa järjestettiin Pohjois-Savon aluekilpailu, joista parhaat ruoka- ja keittiötavaralahjat valittiin Euroopan kilpailuun. Tässä kilpailussa 10 parhaan tuotteen joukkoon valittiin 4 pohjoissavolaista ruoka- tai keittiötavaralahjaa.   

ERG Juhlavuosi -hanke loi myös kansainvälistä näkyvyyttä Pohjois-Savon ruokamatkailulle, ja avajaisissa olivat ulkomaiset partnerit mukana videotervehdyksin.   Interreg Europe -hankkeessa ehdittiin vuoden 2020 aikana käydä oppimassa uusia ruokamatkailun kehittämissisältöjä Irlannissa ennen koronaa. Maaliskuun jälkeen kaikki kansainväliset palaverit on pidetty nettiympäristössä.  

Gastronominen silta maailmalle – yritysryhmähankkeen painopiste oli alun perin kansainvälisen osaamisen ja verkostoitumisen vahvistamisessa, mutta painopistettä jouduttiin koronan vuoksi muuttamaan.  

Myös Four Season Derby -ostopalvelukokonaisuudelle aiheutui muutoksia, mutta kehittämistyöllä tehdyllä pohjalla on merkittävä vaikutus kylien tapahtumien kehittämisessä, ruokakulttuurin edistämisessä sekä yhteistyön tiivistämisestä myös kansainvälisesti.  

Kulku-hankkeen videotuotannot Pohjois-Karjalassa tekstitettiin eri kielille palvelemaan myös kv. yleisöä.    

 

Maidontuotannon palvelut

Maitotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Kehittämiskohteet on helppo havaita kun käytettävissä on samalla tavoin mitattua vertailutietoa muilta samantyyppisiltä tiloilta. ProAgrian palvelujen kautta tämä on mahdollista.

Tähän Vuonna 2020 tuotosseurantaan kuului ProAgria Itä-Suomen alueella 911 tilaa. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 45 088 lehmää. Keskimääräinen karjakoko oli 49,6 lehmää / karja. Karjojen keskituotos oli 10 289 kiloa/ lehmä. Energiakorjattu maitomäärä oli 15,5 kg / elinpäivä. Keskimääräinen elinikäistuotos oli 23 976 kiloa. 97 tuotosseurantalehmää saavutti 100 000 maitokilon elinikäistuotoksen.  

Valtakunnalliset maidontuotannon tulokset 

Palvelut maitotiloille

Vuoden 2020 aikana saimme laajaan käyttöön maidontuotannon KPI- mittarit ja Kustannuspuntarin.

Maaliskuun lopulta alkaen Valiolaisissa osuuskunnissa aloitettiin valmistutmisen sopimustuotantoon, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Tuottoennuste- palvelua uudistettiin, ja sen merkitys maidontuotannon määrien ennakoinnissa nousi uudelleen arvoonsa.

Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu vakiintui tärkeäksi osaksi maitotilan palvelujen vuosikelloa. Covid 19- pandemia saavutti Suomen maaliskuussa, ja osa maidontuotannonkin palveluista siirrettiin nopeasti etäpalveluina toteutettavaksi. Tilakäyntejä kuitenkin toteutettiin huomioiden terveysturvallisuus huomioiden, siltä osin kuin se palvelun laadukkaan suorittamisen kannalta välttämätöntä.

Karjan ruokinnan suunnittelussa vuoden 2020 alusta alkaen vakiintui käyttöön myös syksyllä 2019 uudistunut Karjakompassi.

Ruokinnanohjauksen ja Karjatsekin lisäksi palveluja täydensivät Neuvo- palvelut, joita kotieläintieloille tehtiin yhteensä 290 kpl.

Palveluiden määrät vuonna 2020

 

 

Verkostot maatilainvestointien voimaksi

Hankkeen tavoitteena on edistää maitotilayritysten kehittymistä sekä kannattavien investointien toteutumista maidontuotantoon.

Hankkeen kohderyhmänä on alueen kehittävät maitotilat sekä niiden kanssa yhteistyötä tekevät tilat. Hankkeen tavoitteena on edistää maitotilayritysten kehittymistä sekä kannattavien investointien toteutumista maidontuotantoon. Hankkeessa kehitetään Kehitysura-toimintamallia, jonka tarkoituksena on parantaa investointiprosesseja. Lisäksi hankkeen tavoitteena lisätä eri toimijoiden ja tilojen välistä yhteistyötä investointien tueksi.

Hankkeessa oli neljä pienryhmää, joissa osallistujina oli investointiin valmistautuvia ja investointeja suunnittelevia tiloja. Pienryhmissä käsiteltiin mm. investointiin valmistautumista ja investoinnin suunnitteluun ja läpivientiin liittyviä aiheita. Kahden ryhmän osalta järjestettiin pellon piennarpäivä nurmen tuotantoon liittyen. Pienryhmätoiminta vilkastutti tilojen välistä yhteistyötä sekä lisäsi erilaisten investointiin liittyvän neuvonnan kysyntää. Syksyllä pienryhmille tarjottiin valmennusta tuotannon ja ruokinnan sopeuttamisesta sopimustuotantoon.

Hankkeessa valmisteltiin Navettarastit-tapahtumaa Vuokatissa 31.3.-1.4., jossa tarkoituksena oli vierailla hiljattain investoineilla maitotiloilla sekä pitää seminaari konseptinavettarakentamisesta. Tapahtuma sai runsaasti kiinnostusta ja ilmoittautuneita oli yli 50 henkeä. Tapahtuma jouduttiin perumaan viime metreillä koronaviruspandemian vuoksi.

Hankkeessa järjestettiin pienryhmä umpilehmäteemalla. Umpilehmäpienryhmä toteutettiin yhteistyössä Savonia AMK:n hallinnoimien Umpi- ja Umppari-hankkeiden kanssa. Pienryhmässä pidettiin vuonna 2020 kolme tapaamista, joissa hyödynnetään em. hankkeissa saatua tietoa. Tapaamisten teemoina oli umpilehmien rakennukset, työnkäyttö ja toiminnallisuus sekä hyvinvointi ja olosuhteet. Pienryhmässä on alustajina Luken ja TTS:n asiantuntijoita ja tutkijoita. Pienryhmässä otettiin käyttöön myös ProAika-työajankäyttösovellus, jonka avulla työnkäyttöä ja johtamista voidaan parantaa.

Toimintaympäristössä tapahtui merkittävä muutos keväällä 2020 maidon markkinatilanteen muututtua. Tämän myötä Valion osuuskunnat ilmoittivat maidontuotannossa sopimustuotantoon siirtymisestä. Näin ollen monen tilan kehittämis- ja investointisuunnitelmat keskeytyivät, mikä vaikutti merkittävästi myös hankkeen toteuttamiseen. Toisaalta hankkeessa kehitettävälle palvelumallille on tarve ja investointitarvetta kertyy tilojen lopettaessa ja vanhojen tuotantotilojen kuluessa loppuun. Hankkeen toimintaa suunnataan kehitysuramallin käyttöön ja valmennukseen, joissa tilan kilpailukykyä ja investointivalmiuksia edistetään tilan resurssien puitteissa tulevaisuutta silmällä pitäen. 

Verkostot maatilainvestointien voimaksi (VMV) – hankkeessa toteuttajina ovat ProAgria Itä-Suomi ja Pikes Oy. Hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto, Maitosuomi osk, Atria sekä Pohjois-Karjalan maataloussäätiö. Hankkeen toiminta-alueena on Kainuu ja Pohjois-Karjala.

 

Jalaka-hanke

Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on ollut edistää ja kehittää nautakarjan jaloittelua ja laiduntamista Pohjois-Savossa.

Pohjois-Savossa maitoyritysten laajennuksia on viime vuosina tehty paljon. Kansallisesti ja kansainvälisesti on havaittu eläinten ulkoilun vähentyneen karjakokojen kasvaessa. Vähentynyt ulkoilu luo haasteita nautojen hyvinvoinnille muun muassa jalkaterveydelle sekä hedelmällisyydelle ja yleiselle vireydelle. Nautojen ulkoiluttaminen vaikuttaa myös maitoyrityksen työnkäyttöön sekä ympäristöön. Jaloittelutarhojen rakentamisesta ja laidunnuskäytänteistä on olemassa paljon tutkimuksia sekä selvityksiä, joiden anti tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Tieto on kuitenkin sirpaleista ja osin vanhentunutta.

Samoin vanhastaan on totuttu ajattelemaan, että laiduntaminen tai eläinten ulkoiluttaminen olisi työlästä. Tätä se ei välttämättä ole, jos se on hyvin suunniteltua ja järjestettyä. Oikeanlaiset käytännöt ja rutiinit helpottavat ulkoilutuksessa, kuten myös oikeanlaiset rakenneratkaisut. Hankkeessa haastateltiin jo ulkoilutusta harjoittavia automattilypsytiloja, sekä pyrittiin selvittämään parhaat käytänteet muille jaettavaksi.

Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on ollut edistää ja kehittää nautakarjan jaloittelua ja laiduntamista Pohjois-Savossa. Hankkeella on ollut positiivinen vaikutus nautakarjan hyvinvointiin, ympäristön tilaan ja maidontuotannon imagoon. Lisäksi tavoitteena oli tuoda maakuntaan nautojen jaloitteluun ja laiduntamiseen liittyvää uutta. Tätä tietoa on julkaistu sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa sekä hankkeen kotisivuilla. Hankkeessa laadittiin myös ajan tasainen jaloittelu – ja laidunnusopas, joka julkistetaan hankkeen päätoteuttajan Savonia AMK:n toimesta vuoden 2021 aikana.

Hanke jatkuu Savonian toimesta vielä vuoden 2021 ajan.

 

 

Kasvintuotannon vuosi

Tarkastelemme kasvukautta 2020 eri maakuntien näkökulmasta. Lämpösummaa kertyi Joensuussa 1179 astetta, Kuopiossa 1185 astetta ja Kajaanissa keskimäärin 1190 astetta. Kokonaislämpösumman osalta kesä 2020 oli keskimääräinen.

Kesä 2020 Pohjois-Karjalassa:

Kylvötöihin päästiin normaaliaikaan mutta kuivuus aiheutti ongelmia osassa Pohjois-Karjalaa. Joensuun seudulla rankat ukkoskuurot tekivät peltoihin vesivahinkoja keskikesällä. Viljat orastuivat hitaasti ja epätasaisesti  kevään ollessa viileä. Tämä näkyi syksyllä epätasaisina kasvustoina. Jälkiversontaa oli paljon ja lisäksi syyssateet viivästyttivät puinteja. Viljasadot olivat kohtuullisen hyvätt, mutta vaihtelu oli suurta lohkojen välillä. Herneen ja härkäpavun puinnit viivästyivät ja kasvustot eivät tuleentuneet tasaisesti. Tuhohyönteisiä ja ravinnepuutoksia oli tavanomainen määrä. Viljojen itävyydet olivat pääosin hyviä. Ongelmia oli lähinnä herneen itävyydessä. Valtakunnallisesti Don hometoksiinit olivat alhaiset kauralla, mutta hehtolitrapainot olivat alhaiset kaikilla viljalajeilla.
Säilörehua tuli ensimmäisessä sadossa vähemmän kuin normaalisti mutta, toisessa sadossa normaali määrä. Harva tila korjasi kolmatta satoa. Maakunnassa on lisääntynyt kiinnostus erilaisten herne-viljaseosten käyttöön karjan ruokinnassa, samoin kevätruisvehnän viljely on lisääntynyt.
Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla oli pahoja ongelmia hanhien kanssa. Ne viipyivät pelloilla pitkään ja söivät ensimmäistä säilörehusatoa. Monella tilalla ensimmäinen säilörehusato jäi alhaiseksi hanhien vuoksi. Lisäksi tietyillä alueilla syysviljojen viljely ei ole mahdollista hanhien vuoksi.

Kesä 2020 Kainuussa:

Kainuun alueella sadesummaa kertyi noin 360 – 470 mm (syyskuun 2020 loppu). Sademäärä oli suurinta Kajaanin alueella ja vähäisintä Vaalan alueella, sääasemien mukaan verrattuna. Sademäärä oli Kainuun alueella lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Kuivuus näkyi myös säilörehusadon määrässä. Joillakin tiloilla satoa tuli ensimmäisessä korjuussa normaalia vähemmän mutta, laatu oli kohtuullinen. Toinen sato oli monella tilalla parempi. Kainuun alueella säilörehua tuli kohtuullisesti ensimmäisessä korjuussa. Toinen sato oli monella tilalla parempi määrällisesti. Pääosin säilörehua tuli tiloille riittävästi. Kolmannen sadon korjuulle ei ollut Kainuun alueella tarvetta. Keskisato oli myös viljojen osalta tavanomaisella tasolla.
Rehun laatu oli pääosin hyvä molemmissa sadoissa. Rehuanalyyseissä oli mm. hivenravinteiden osalta poikkeavuuksia normaaliarvoista. Magnesiumin osalta arvot olivat yleisesti alhaisia. Myös muissa ravinteissa oli alhaisia arvoja viitearvoihin nähden. Tähän saattoi olla syynä kuiva ajanjakso ennen sateita. Vaihtelua selittää osittain myös lohkojen kasvukuntojen eroavaisuudet.
Sääolosuhteet olivat vaihtelevia Kainuun alueella. Ylä-Kainuun alue eroaa hiukan muusta Kainuusta pohjoisemman sijaintinsa vuoksi. Sateiden ajoittuminen eri alueilla vaikutti myös satojen valmistumiseen alueella kuivan ajanjakson jälkeen.
Kasvinsuojelun onnistuminen aiheutti huolta osalla tiloista Kainuussa. Kuivuus vaivasi osittain nurmen kasvua alkukesästä ja vaikutti myös näin ollen kasvinsuojelun onnistumiseen. Kasvu lähti kuitenkin hyvin liikkeelle vesisateiden vuoksi, joita saatiinkin sitten vaihtelevasti eri alueilla.
Nurmi kasvoi paremmin kasvukauden loppupuoliskolla. Nurmen kasvettua odotettua voimakkaammin, kasvustoja jouduttiin niittämään tai murskaamaan loppukesällä ja alkusyksystä. Näin pyrittiin varmistamaan parempi talvehtiminen ja kasvuun lähtö keväällä.
Rehun laatuasioihin haluttiin kiinnittää neuvonnan puolella enemmän huomiota. Tällä halutaan varmistaa rehun säilönnällinen laatu. Rehuanalyyseja tulkittiin yhdessä ja mietittiin ratkaisuja seuraaville kasvukausille.
Rehun laadun ja säilönnän ympärillä pidettiin vuoden aikana kaksi pienryhmäläisille suunnattua havaintopäivää tilalla.  Päivissä havainnoitiin rehun laatuun vaikuttavia asioita. Miten voidaan vaikuttaa säilörehun onnistumiseen ja miten onnistumista ja laatua voidaan itse tulkita mm. analyyseista ja aistinvaraisin havainnoin. Päivissä oli esillä myös muita apuvälineitä havainnointiin.  Tuotannon talouslaskennan avulla pohdittiin päivissä myös säilönnän asioita, onnistuminen ja epäonnistuminen euroissa ja mitä se tilatasolla tarkoittaa.
Kainuussa kokeiltiin vuoden aikana jonkin verran uusia kasveja rehuntuotannossa. Esimerkiksi kevätruisvehnän osuus oli suurempi tänä vuonna (196 ha) kuin edellisenä vuonna 2019 (23 ha). Kevätruisvehnää suunniteltiin nyt useilla tiloilla mukaan viljelyyn enemmän tulevalle kasvukaudelle 2021. Suojaviljana käytettäessä kokeiltiin erilaisia kylvömääriä. Jatkossa pohditaan tarkemmin, mikä on käytännössä hyvä kylvömäärä, jotta nurmen onnistuminen varmistetaan.
Suomussalmella viljeltiin myös maissia ensimmäistä kertaa säilörehuksi. Kokeiltava ala oli 10 hehtaaria. Maissi kasvoi erittäin hyvin. Kokeiluun oli valittu kaksi eri lajiketta, näin voitiin lajike-erojakin hiukan havainnoida. Maissin ympärillä pidimme myös Älyrehu ja Mainuli II hankkeen kanssa yhteistyössä piennartapahtuman. Päivässä oli hyvä osanottajajoukko ja saimme hyviä havaintoja päivästä.

Kesä 2020 Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa päästiin kevättöihin pelloille normaaliin aikaan keväällä 2020. Pellot kuivuivat normaalisti ja tulvia ei esiintynyt alueella. Toukokuun aikana sademäärä oli lähellä normaalia ja viljojen kylvöt saatiin valtaosin päätökseen toukokuun loppuun mennessä.
Kesäkuussa alueella oli kuivaa, vain yksittäisiä alle 10 millin sadekuuroja saatiin alueella. Kuivuus haittasikin merkittävästi viljojen kehitystä alueella. Ensimmäinen säilörehusato jäi valtaosalla tiloista alle normaalin satomäärän. Kasvinsuojelussa rikkakasvien osalta viljoissa päästiin tavanomaista kesää vähemmällä kuivuudesta johtuen.
Heinäkuussa saatiinkin sadetta alueen pelloille. Nurmet lähtivät kasvamaan hyvin toista säilörehusatoa.  Tämä korjasikin alueella paljon karkearehu varastoja talvelle 2020-2021. Toisen säilörehusadon korjuussa määrä ja laatukin oli parempaa verrattuna kasvukauden ensimmäiseen satoon. Lämpimästä syksystä johtuen osa tiloista korjasi kolmannen säilörehusadon.
Viljat paransivat kasvuaan heinäkuussa, kun ne saivat riittävästi kosteutta. Jälkiversontaa tuli viljoihin lisää heinäkuussa, lähinnä ohraan.
Alueen viljakasvustot olivat heinäkuussa vaihtelevan kirjavia. Pelloilla, joilla kosteutta oli riittänyt pidempään kesäkuussa, näyttivät hyviltä ja reheviltä. Vastaavasti kuivuudesta kärsineillä lohkoilla kasvustot olivat kirjavia. Näillä lohkoilla oli nähtävissä, että määrällisesti paras sato viljoissa oli menetetty kyseisiltä lohkoilta. Elokuussa viljat jatkoivat kasvuaan ja puinnit viivästyivät. Syyskuussa viljojen puinnit alueella pääsivät kunnolla vauhtiin. Epätasaisesti tuleentuneita kasvustoja korjattiin monella tilalla tuoresäilöntään.
Alueen viljasato kokonaisuudessaan jäi hieman normaalista vuodesta. Lohkot, jotka eivät kärsineet kuivuudesta, näiltä korjattiin jopa ennätyssatoja.
Epätasaisesti tuleentuneet kasvustot aiheuttavat ongelmia kylvösiemenen saatavuuteen keväälle 2021. Siemenviljan laatu kärsi epätasaisuudesta.

 

Kasvintuotannon palvelut

Kasvintuotannon asiantuntijat kartoittivat Itä-Suomen alueella vuoden 2020 aikana kasvintuotannon haasteita tilatasolla. Suureksi haasteeksi nousi maan kasvukunnon tila. Hyvilläkään viljelyratkaisuilla ei päästä toivottuun satotasoon ja laatuun, jos ongelmat ovat perusasioissa. Valmistauduttiin vuoden 2021 "Maan kasvukunnon" teemavuoteen.

 

 

Viljellään viisaasti

Ilmastoystävällistä viljelyä Pohjois-Karjalassa.

Viljellään viisaasti- hanke on Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman mukainen hanke, jossa edistetään vesistöjen suojelua, peltojen vesitaloutta, kiertotaloutta ja ilmastoystävällistä viljelyä. Hankkeessa järjestetään erilaisia havaintokokeita, tilaisuuksia, webinaareja ja pienryhmiä.

Vuonna 2020 hankkeessa järjestettiin aloitus webinaari keväällä. Pienryhmätoimintaa järjestettiin pellon vesitalousteemalla Kiteellä ja Nurmeksessa. Lisäksi järjestettiin herne-härkäpapu pienryhmät Kiteellä ja Joensuussa yhteistyössä Vastuullista proteiinia pöytään hankkeen kanssa tavoitteena edistää kotimaisten valkuaiskasvien viljelyä.

Havaintokokeita järjestettiin neljällä teemalla: kerääjäkasvit, biohiili, luomulannoite ja herneen molybdeeni-kobolttipeittaus. Kerääjäkasvikokeessa on tarkoitus tutkia millä kasveilla saadaan suurin massa satokasvin alla syksyllä ja seuraavana keväänä. Kasvustot jätettiin kyntämättä ja keväällä ne muokataan eri kevytmuokkareilla. Biohiilikokeessa tutkitaan koeruuduilla biohiilen merkitystä satoon. Toisella tilalla on lisätty biohiileen sienivalmistetta. Luomulannoitekokeessa tutkittiin eri luomuvalmisteita vehnän satopotentiaaliin. Herneen hivenpeittauksessa tutkittiin CoMo valmistetta. Molybdeeni-kobolttipeittaus edistää herneen nystyröintiä ja jouduttaa sen kasvua.

Hankkeessa järjestettiin pellonpiennartilaisuuksia havaintokokeiden ympärillä kesällä kolme Kiteellä, Liperissä ja Nurmeksessa. Lisäksi teemoina oli rengaspaineet ja herneenviljely. Syksyllä järjestettiin salaojitus- ja pellon tasaus aiheinen pellonpiennar Joensuussa. Näytöksessä levitettiin mm. haketta salaojan täyteaineeksi, tehtiin salaojan huuhtelua ja mitattiin traktori+työkone yhdistelmien painoja sekä tehtiin rengaspaineiden säätöä.

Videomateriaalia tehtiin runsaasti Facebookiin ja Youtubelle mm. kevätruisvehnästä, maan kasvukunnosta, herneen viljelystä ja sorasilmäkkeiden teosta.

 

Hankkeen toiminta-aika 1.1.2020-31.12.2022
Hankkeen hallinnoija on ProAgria Itä-Suomi. Osatoteuttajina ovat Luke, Maveplan ja ProAgria Keskusten Liitto

 

Luonnonmukainen tuotanto

Kiinnostus luonnonmukaisesti toteutettuun tuotantoon on vahvaa Itä-Suomessa.

Vuonna 2020 ProAgria Itä-Suomen alueella toimi 906 luomumaatilaa. Määrään on laskettu sekä luomussa jo olevat että siirtymävaiheen tilat. Kokonaan uusia luomutiloja ilmoittautui alueellamme valvontaan 60 kpl. Luomun kokonaisala, osuus alueen peltoalasta ja tilakoko vuonna 2020 ilmenee oheisesta taulukosta. 

Luomupinta-ala lisääntyi vuonna 2020 Pohjois-Savon alueella, mutta väheni hieman Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Merkittävänä syynä vähenemään oli, etteivät kaikki vuonna 2015 luomusitoumuksen tehneet kotieläintilat pystyneet toteuttamaan vaadittua eläinten siirtämistä luomuun tai myyntikasvien viljelyä.
Itä-Suomen alueen luomutuotanto on varsin monimuotoista. Luomueläintiloilla on eniten emolehmiä, mutta myös lypsylehmiä ja lampaita löytyy sekä jonkin verran myös sikoja, kanoja ja mehiläisiä. Peltoalasta iso osa on rehuntuotannossa, minkä lisäksi tuotetaan erilaisia viljoja ja palkoviljoja. Myös puutarhakasveja löytyy alueeltamme luonnonmukaisesti tuotettuna, marjoista etenkin mustaherukkaa ja mansikkaa. Luomusiementuotantoa Itä-Suomessa on kohtalaisesti, mutta alueemme siemenpakkaamot tarvitsisivat vielä lisää sopimustuottajia.

Luomuperuskurssit antavat monipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen

mahdollisuuksista. Kursseilta saa vinkkejä luomutuotantoon, tavanomaisen viljelyn kehittämiseen, maan

kasvukunnon parantamiseen ja tuotantokustannusten alentamiseen

Luomuperuskursseja toteutettiin Itä-Suomen alueella vuonna 2020 yhteensä 5 kasvikurssia ja 3 kotieläinkurssia. Näistä osa järjestettiin yhteistyössä maatalousalan oppilaitosten kanssa, jolloin alan opiskelijoille tarjoutui myös mahdollisuus perehtyä luomun perusteisiin. Vallinneen koronatilanteen takia loppukevään luomukasvikurssi toteutettiin etänä.  Luomutuotannon kasvinsuojeluun, luomusuunnitelmiin, luomuun siirtymisen suunnitelmiin, luomueläinten hoitoon ja muihin luomuun liittyviä Neuvo 2020 -palveluita toteutettiin vuonna 2020 yhteensä 265 asiakkaalle.

 

Puutarhatalous

Poimijatyövoiman saaminen covid 19 pandemian takia muodostui ongelmaksi ja satoa jäi poimimatta.

Talvi 2020 oli erittäin lämmin, pakkasta ei ollut kylmimmilläänkään kuin noin -20 C.

Itse asiassa vuosi 2020 oli koko maassa mittaushistorian lämpimin. Talvi oli vähäluminen, suurin osa talvikaudesta oli lähes lumetonta. Mansikka talvehti lumen puutteesta huolimatta tyydyttävästi, koska kovia pakkasia ei juurikaan esiintynyt. Talvi suosi maalevintäisiä sienitauteja ja ne tuhosivat kasvustoja. Herukoiden talvehtimista haittasivat ilmeisesti syksyn ja alkutalven kovat ja kylmät tuulet. Kukkien ja raakileiden määrä jäi tavallista vähäisemmäksi. Vadelma talvehti hyvin. Halloja ei avomaan marjakasvien kukintavaiheessa juuri esiintynyt, lukuun ottamatta muutamia toukokuun puolenvälin ankaria hallaöitä, joka vioitti kaikkein aikaisimpia harson alla kukkivia mansikankukkia.

Touko- ja kesäkuu olivat tavallista kuivempia, samoin heinäkuun alku. Heinäkuun puolivälin jälkeen satoi runsaasti usean päivän ajan. Heinäkuun sademäärä oli paikoin jopa 70 – 80 % tavanomaista suurempi. 

Useimmilla tiloilla poimijatyövoiman saatavuus oli covid 19 pandemian takia ongelma. Satoa jäi monin paikoin poimimatta työvoimapulan takia. Ulkomaalaiset poimijat olivat tällä kertaa lähes kokonaan Ukrainasta koska koronapandemian takia tulo mm. Venäjältä oli vähäistä ja Thaimaasta kokonaan estynyt. Poimijapulaa paikkasi osittain kotimaisen työvoiman suurempi määrä. Työvoiman saatavuuden helpottamiseksi keväällä saatiin nopealla aikataululla rahoitus Työvoimaa tilolle - ESRhankkeelle, jota hallinnoi MTK Pohjois-Savo, hankepartnereina toimivat ProAgria Itä-Suomi, Suonenjoen seudun marjanviljelijäinyhdistys, Savonia ammattikorkeakoulu ja Maaseutuammattiin ry:n yhteishanke. Toimialalla toimi Marjamaat 2-hanke.

 

 

Marjamaat 2 -hanke

Marjamaat 2 -hanke oli ylimaakunnallinen kehittämishanke. Toiminta-alueena oli Pohjois-Karjalan, ja Keski-Suomen maakunnat. Hanke on suunnattu alueen marjanviljelijöille, sekä olemassa oleville että mahdollisille tuleville viljelijöille.

Vuonna 2020 käynnistyi Marjamaat 2-hanke, joka on ylimaakunnallinen kehittämishanke.  Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2020 - 31.12.2023.

Hankkeen tavoitteena on tuoda hankealueen marjanviljelijöiden käyttöön uusia käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikkaa niin viljelyyn kuin yrityksen johtamiseenkin. Erityisesti tähdätään herukantuotannon kehittämiseen, satotasojen nostoon tärkeimmillä marjalajeilla ja työn sujuvoittamiseen kasvukaudella.

Olennainen osa hanketta ovat tiloilla tehtävät pienimuotoiset kokeilut. Vuonna 2020 perustettiin herukan lajikekokeiluja yhteensä 16 tilalle (10 PK ja 6 KS). Lisäksi näistä yksi tila kokeilee myös marja-aronian puolalaista lajiketta. Kokeilut tehdään yhteistyössä KM Peltomarjat osuuskunnan ja Ilomantsin marjaosuuskunnan kanssa.

Hankkeen käytännön toimet ryhmitellään työpaketeiksi. Näiden työpakettien sisällä järjestettiin seitsemän eriaiheista tilaisuutta. Loppuvuodesta aloitettiin johtamisen-, mansikan- ja herukan pienryhmät. Covid 19- pandemia vaikutti hankkeen toimintaan tilaisuuksien järjestämisen haasteena, mutta voimakkaasti myös marjatiloihin nimenomaan työvoiman hankkimisen hankaluutena. Tähän liittyen järjestettiin Työnantajapäivä yhdessä Työvoimaa tiloille hankkeen kanssa. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti osallistujia, jotka on kaikki järjestettyä Teams -etäyhteyden kautta. Hanke on ollut vaikuttamassa kahdeksan uuden marjayrityksen perustamisessa ja hankkeessa on mukana 41 yritystä. Vuosien 2015 – 2020 aikana marjanviljelyala on kasvanut 23 % Pohjois-Karjalan alueella. Tällä ajanjaksolla on ollut käynnissä Marjamaat 1- ja Marjamaat 2 -hankkeet.

Hankkeen toiminnasta tehdään sähköistä tiedottamista uutiskirjein, nettisivujen ja Facebook -sivun kautta, jossa on tällä hetkellä 350 jäsentä.

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Suomen valtio ja Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ELY-keskukset sekä eri säätiöt. Hanke toteuttaa omalta osaltaan Manner-Suomen maaseutuohjelmaa sekä alueiden maaseutuohjelmaa.

Hanketta hallinnoi ProAgria Itä-Suomi ry, osatoteuttajina ProAgria Keski-Suomi ry sekä Luonnonvarakeskus (Luke) partnerisopimuksin. Hankevastaavana toimii puutarhatuotannon asiantuntija Päivi Turunen.

 

Johtamispalvelut

Tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, joka toistuu jokaisessa maatalousyrityksessä

Yrityksen strategia, tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, joka toistuu jokaisessa maatalousyrityksessä. Tuotannosta on tunnistettava pullonkaulat prosessit ja osattava tehdä tarvittavat toimenpiteet prosessien sujuvoittamiseksi tai tuotannon korjaamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy tulosta, joka vaikuttaa talouteen.

Talousosaaminen ja sen johtaminen ovat yksi kulmakivi. Omana osatekijänään on kokonaisuuden hallinta; se sisältää strategian, työhyvinvoinnin, motivaation, jaksamisen ja arjen prosessien sujuvan hallinnan. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa kokonaisuudessa tavoitteet on määritelty selkeästi, työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa.

Selkeät tavoitteet ohjaavat yrityksen toimintaa, mahdollistavat onnistumisen ja myös työhyvinvoinnin toteutumisen. Esimerkiksi vuosikellon avulla pystytään suunnittelemaan yrityksen vuoden kiertoa ja se auttaa ennakoimaan sekä varaamaan aikaa toistuviin töihin. Vuosikelloon asetetut tavoitteet ja suunnitelma voidaan konkretisoida viikkopalaverissa valkotaulun äärellä. Arjen johtamiseen liittyvät työkalut kuten valkotaulun käyttö, viikkopalaveri ja standardityöohjeet kiinnostivat vuonna 2020.

Johtamiseen on paljon työkaluja, mutta myös yrittäjän sparraaminen on isossa roolissa. Vuonna 2020 teimme tiimiorganisaation tarkennuksen, jossa strategia konsultit ja johtamisen asiantuntijat sijoitettiin samaan johtamisen tiimiin.

 

Taitava johtaja -Pätevä liideri

Taitava johtaja – pätevä liideri – hankkeen toteuttajina olivat ProAgria Itä-Suomi, ProAgria Etelä-Suomi sekä ProAgria Keskusten liitto.
Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa henkilöstöjohtamisen osaamista ja merkitystä maatila- ja maaseutuyrityksissä. Osaamisen kasvun tavoitteena oli parantaa työn tuottavuutta ja yritysten kannattavuutta. Hankkeessa järjestettiin yrittäjille Johtamispolkuvalmennus, toteutettiin asiakaskohtaisia pilotteja, tuotettiin webinaareja ja järjestettiin seminaareja henkilöstöjohtamisesta. Hanke päättyi 31.12.2020.

 

Talousasiantuntijapalvelut

Maatiloilla löytyy maakunnissamme investointihalukkuutta.

Maaliskuun lopulla tullut ilmoitus Maito-Suomen sopimustuotannosta rajoittaa investointeja maidontuotantoon  tulevina vuosina. Lisäksi investointitukien poistuminen naudanlihantuotannosta rajoittaa laajennusinvestointien mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa, kun investoinnit maitopuolelle ovat mahdollisia on entistä tärkeämpää  yrityksen monipuoliset hyvät tulokset niin kasvi-, talous-, maito- kuin hiiliviljelyasioissa.

Kainuun Ely-keskus teki vuonna 2020 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2019): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 5 kpl (6 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 1 kpl (0 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 26 kpl (14 kpl), salaojitushakemuksia 5 kpl (3 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 3 hakijalle (1 kpl). Kokonaisuudessaan Kainuun Ely-Keskus myönsi tukea 1,942 milj. €

Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2020 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2019): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 25 kpl (28 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 5 kpl (8 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 127 kpl (94 kpl), salaojitushakemuksia 39 kpl (25 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 9 hakijalle (27 kpl). Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon Ely-Keskus myönsi tukea 6,877 milj. €

Pohjois-Karjalan Ely-keskus teki vuonna 2020 investointitukipäätöksiä seuraavasti: lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 6 kpl, lihakarjanavetta hakemuksia 4 kpl, muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 33 kpl, salaojitushakemuksia 11 kpl ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 8 hakijalle. Kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan Ely-Keskus myönsi tukea 4,566 milj. €

 

Asiakaslähtöinen omistajanvahdos -hanke

Hankkeen tavoitteena on kasvattaa ja nopeuttaa toteutuneiden omistajanvaihdosten määrää Pohjois-Karjalassa, sekä lisätä tietoa erilaisten omistajanvaihdosten vaihtoehdoista perinteisen sukupolvenvaihdoksen rinnalla.

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos -hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa. Kohderyhmää ovat sukupolvenvaihdosta suunnittelevat yrittäjät ja nuoret jatkajat sekä maatilan ostosta, myynnistä tai vuokrauksesta kiinnostuneet.

Hankkeen aikana on tavoitteena haastatella kattava määrä Pohjois-Karjalan yli 50-vuotiaita yrittäjiä maatilan tulevaisuuden näkymistä. Puhelinhaastattelut aloitettiin Ylä-Karjalasta ja niitä kertyi 115 kpl:tta. Tuloksia käytetään hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun. Haastattelujen mukaan 7 %:lla on maatilalleen jatkaja, mutta 46 %:lla jatkajaa ei ole. Lopuilla vastanneista tilanne on epäselvä -lasten kanssa ei ole asiasta keskusteltu tai tilanne ei ole vielä ajankohtainen. Kolmasosa vastanneista oli jo eläkkeellä. Huolestuttavaa oli myös se, ettei 76 %:lla ollut investointisuunnitelmia tulevaisuuteen ja 40 % ei ollut investoinut viimeisen 10 vuoden aikana.

Hankkeessa järjestettiin kolme webinaaria sukupolvenvaihdosta suunnitteleville ja heille, joille jatkajaa tilalla ei ole. Webinaarit tavoittivat paikalla olleiden ja nauhoitteen muodossa 270 henkilöä. Nauhoitteet ovat edelleen katseltavista hankkeen nettisivuilla. Pienryhmissä käytiin läpi yksityiskohtaisemmin sukupolvenvaihdosprosessia, kuten verotusta ja nuoren viljelijän aloitustuen ehtoja eri asiantuntijoiden johdolla. Ensimmäisenä toimintavuonna on saatu autettua yli 300 maatilayrittäjää omistajanvaihdoksiin liittyvien teemojen ympärillä. Lisäksi yrittäjiä on ohjattu Neuvo-palveluun sekä muiden hankkeiden toiminnan piiriin.

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos -hankkeen yksi tavoite on lisätä maatalousalan tietoisuutta peruskoululaisille ja kasvattaa kiinnostusta maatalousalaa kohtaan. Elokuussa järjestettiin Pohjois-Karjalan opoille Maatalousalan info -tilaisuus, joka sai paljon positiivista palautetta. Päivän aikana esiteltiin kolme uratarinaa Pohjois-Karjalaisilta nuorilta maatalousyrittäjiltä sekä kuultiin puheenvuorot Valiolta sekä MTK Pohjois-Karjalasta. Hankkeen toimenpiteenä lähetettiin uutta ohjelmakautta valmistelevalle työryhmälle toimenpide-ehdotuksia liittyen omistajanvaihdosten rahoitusongelmiin. Viestintää tehtiin monipuolisesti eri kanavissa huomioiden eri-ikäiset kohderyhmät.

Hankkeen kesto: 1.1.2020-31.12.2022
Hankevastaava: Annika Lehtonen                 

Hankkeen rahoittajat: Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan kunnat, Hanketta hallinoi ProAgria Itä-Suomi ja hankkeen kumppaneina ovat Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy, Riveria, MTK Pohjois-Karjala

 

 

 

Tilitoimistopalvelut

Asiakaslähtöistä tilipalvelua

ProAgria Itä-Suomi ry:n tilipalvelut yrityksille ja maatilaosakeyhtiöille siirtyi 2020 aikana pääosin sähköiseen palveluun. Paperien ja mappien kuljettelu on vähentynyt noin 90%.
Tämä olikin tärkeä osa palvelun sujuvuutta kun covid 19 – pandemian vuoksi siirryttiin maaliskuussa pääosin etätöihin. Henkilöstövaihdoksiin pystyttiin vuoden aikana vastaamaan siten, että maatilojen kirjanpidosta siirtyi henkilö yrityskirjanpitäjäksi. Vuoden loppupuoliskolla toimittiin 4 henkilön voimin.

Kirjanpidon palvelua tuotettiin vuoden 2020 aikana 33 maatilaosakeyhtiölle, 29 maaseudun pienyritykselle ja 21 muulle yhteisölle. Palkanlaskennan palveluja toimitettiin 65 asiakkaalle.

Maatilojen verokirjanpitoa toteutettiin 706 asiakkaalle ja verotilinpäätöksiä tehtiin 1071 asiakkaalle, yhteensä 38 henkilön voimin, noin 1685 työpäivää. Pääosa työstä tehtiin tilinpäätöskaudella, tammi-maaliskuun aikana. Pandemiasta johtuen tilipalveluita toteutettiin myös etänä, ja WebWakalla se onnistui hyvin.Pääosa maatilojen kirjanpidosta toteutettiin kuitenkin perustuen paperisiin tositteisiin.

 

Tiedolla tuloksia

Tietoa ajankohtaisista asioista viestittiin infotilaisuuksissa ja some-tiedotuksilla

Alkuvuoden 2020 toimintaa leimasi maaliskuun aikana pandemiaksi levinnyt Covid- 19- koronavirusepidemia. Tammi- maaliskuun alun toimintaan pandemia ei vielä vaikuttanut, mutta marraskuun puolivälissä Suomen hallitus otti käyttöön poikkeuslait, joilla rajoitettiin mm. koulutuksen, neuvonnan, matkailun, ravintoloiden ja yli 70 vuotiaiden ihmisten elämää. Hanketoiminnalle poikkeusolot merkitsivät sitä, että yleisötilaisuuksia ei pidetty kevään aikana, vaan kaikki infot toteutettiin TEAMS- kokousalustalla. Infot myös nauhoitettiin ja ne ovat katsottavissa Tiedolla Tuloksia hankkeen Internet- sivulla

 Infot 2020

Tiedolla Tuloksia hanke järjesti kevään aikana EU tukihakuun liittyvän infon 27.3.2020 (Kerralla oikein, Viisas menee Vipuun) ja hanhi-infon 16.4.2020. Hanhien määrä lisääntyy vuosivuodelta ja hanhet aiheuttavat yhä enemmän satomenetyksiä Pohjois-Karjalan maatiloilla. Hankkeen toimesta edistettiin hanhituhojakärsineiden tilojen rehun saantiongelmia mm. välittämällä tietoja kasvinviljelytilojen korjattavista nurmista. Poikkeavan pandemia kevään aikana hanke järjesti Covid - 19- koronavirukseen liittyvän infon 15.4.2020. Osallistujien määrä infoissa oli vaatimaton.

 Muu toiminta

Tiedolla tuloksia hanke toteutti Tukikalenterin 2020-2021 yhteistyössä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän ja MTK Pohjois-Suomen kanssa. Yhteistyö sujui ongelmitta. Tukikalenteri jaettiin paperiversiona kaikille tukea hakeneille tiloille ja sen lisäksi sen voi ladata PDF-muodossa. Uutuutena kalenterissa on se, että sen muistutukset voi ladata omaan puhelimeen tai tietokoneeseen, jolloin tärkeitä päivämääristä tulee muistutus ennen määräpäivää. Hanke on päivittänyt koko toimintansa ajan somealustoja ja julkaisut lehtiartikkeleita.

Elokuussa 2020 toteutettiin pellonpiennarpäivät yhteistyössä Viljellään viisaasti ja Vastuullista proteiinia pöytään – hankkeiden kanssa (Liperi , Kitee ja Nurmes).

Syksyn 2020 aikana toteutettiin webpropal palautekysely yhteistyökumppaneille ja hankkeeseen osallistuneille tiloille (otanta). Tuloksia käytetään mahdollisen jatkohankeen suunnittelussa

 

 

Itä- Suomen Maa- ja kotitalousnaisten palvelut

Vuosi oli virallisesti ensimmäinen yhteinen Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon toimintavuosi Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisina, vilkas ja vaikuttava.
  • Erilaisia OKM-tuella toteutettuja kampanjoita ja tapahtumia tai kursseja oli Itä-Suomen alueella yhteensä 97 tilaisuutta. Koronan vuoksi peruuntuneita ruokakursseja saatiin korvatuksi videotuotannolla ja etäkoulutuksina. Maisemanhoidon asiantuntijat onnistuivat nopeasti vastaamaan vesistökunnostusneuvonnan yleisötilaisuuksien vaihtumiseen Teamseiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Koronakriisin puhjettua yritysneuvonnassa reagoitiin tiistaiporinoiden Teams-sarjalla, joka sai erinomaista palautetta sekä osallistujilta että sidosryhmiltä. Yrittäjät saivat ajankohtaista tietoa koronatukiin liittyen sekä vertaistukea. Tämä poiki myös Portaat someen yrittäjille -koulutussarjan, jolla yrittäjät saivat digitaalisia taitoja. 
 
Muulla kuin OKM:n rahoituksella järjestettiin 189 kampanja-, koulutus- tai työpajatilaisuutta tai vastaavaa liittyen neuvonta-aloihimme. Niiden lisäksi hankkeissamme oli 47 muuta koulutuspäivää sekä yhteensä 65 info- tai esittelytilaisuutta. Hanketoiminta oli erityisen näkyvää, poiki 37 eritasoista julkaisua. Saimme onnistuneesti esille erityisesti Pohjois-Savoa yhtenä ruokamatkailun helmenä valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Palvelumyyntiä tehtiin yhteensä 214 asiakkaalle, joista Neuvo-asiakkaita oli 39. Asiakkaista moni oli maisemaneuvonnassa, ja luonnon monimuotoisuuden sekä vesistöjen hyväksi tekemämme työ sai eri tavoin tunnustusta myös alueellisilta yhteistyökumppaneilta. Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten MKN yrityspalveluilla oli kaiken kaikkiaan noin 700 yritysasiakasta yrityskohtaisessa neuvonnassa ja kehittämishankkeissa. Yrityspalvelumme vaikutti merkittävästi harvaan asutun Itä-Suomen elinvoimaan, yrittäjien osaamiseen sekä yritysten välisen yhteistyön kohentumiseen. 
 
Antamamme maisema- sekä Maistuva maaseutu -tunnustukset maakunnittain saivat paljon myönteistä huomiota. ProYritys-hankkeissa syntyneessä luonnontuotealan ja puutarha-alan yrityksiin kohdistuneella ylimaakunnallisella pakastekuivatusinvestoinnin selvityksellä on tulevaisuuden tulosten ja syntyvän yritysyhteistyön suhteen suuri odotusarvo. Syksyn aikana käynnistimme lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjois-Karjalaa koskevan myllytoimialan selvityksen, jonka merkitys nähdään Pohjois-Karjalan maakunnan elinvoimaisuudelle erittäin suurena. Kainuussa yritysneuvonnan näkyvyyttä osana maakunnallista palveluverkostoa saatiin paljon eteenpäin, ja toteuttamamme toimet osana Pieni pala maaseutua -kampanjaa toivat myös valtakunnallista julkisuutta ja rohkaisivat tuhansia ihmisiä mm. tuotetun opasvideon myötä tekoihin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.
Harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta ja yritystemme liiketoimintaosaamista ja kannattavuutta edistettiin vahvasti. Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Yrityspalvelutiimillä (7 asiantuntijaa) oli kaiken kaikkiaan noin 700 yritysasiakasta valtionavullisen toiminnan piirissä sekä asiakasmaksullisessa neuvonnassa, Kehpa-palvelujen tai Neuvo KIKY -palveluiden piirissä ja kehittämishankkeissa. Uusia yrityksiä perustettiin 23. Yritysasiantuntijapalveluiden myötä yritykset saivat investointi-, kehittämis- ja perustamistukirahoitusta noin 1,5 miljoonaa euroa. Koronatukineuvonnan myötä yritykset saivat tukea 1 022 262 euroa. Yritysten arvonmäärityksiä tehtiin 7. Hallinnoimme EAN-koodirekisteriä (GTIN), jossa on noin 20 yritystä ja noin 250 tuotekoodia.  Rahoitus: OKM, TEM, MMM, asiakasrahoitus, hankkeet.
 

 

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten hanketoiminta

Maa- ja kotitalousnaisten toiminta on laaja-alaista myös hanketoiminnassa. Hankkeiden kautta sadat toimijat saavat avun yritystoimintaan, juuri heille suunnattua koulutusta ja keinoja verkostoitumiseen.

Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen tavoitteena on lisätä kasvisproteiiniraaka-aineiden hyödyntämistä paikallisesti, kannattavasti ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia tukien. Hankkeessa kehitettiin ja levitettiin toimintavuonna tietoa, kannustettiin toimijoita yhteistyöhön ja luotiin kysyntää paikallisesti tuotetulle proteiinille. Kasvisproteiinituotteiden kysyntä onkin kasvanut huimasti kasvisruokabuumin ansiosta viimeisen parin vuoden aikana ja tulee entisestään kasvamaan. Vuoden loppuun mennessä Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen toimintaan oli osallistunut 255 yritystä ympäri Pohjois-Karjalaa. Mukana on viljelijöitä, jatkojalostajia, ravintoloita, muita ammattikeittiöitä ja kauppoja.  Hankkeessa keskitytään erityisesti herne-, härkäpapu-, hamppu-, tattari-, kaura- ja pellavatuotteiden saatavuuden lisäämiseen. Hankkeessa on tehty kasviproteiinituotteiden pilotointia ja testaamista kuluttajamarkkinoille, ammattikeittiöille ja leipomoille. Kaiken kaikkiaan on tehty 58 tuotepilotointikokeilua. Videoita toteutettiin 4 kpl. Vuoden lopussa Pohjois-Karjalaan perustettiin Mylly-työryhmä, jota MKN Yrityspalvelut koordinoi.  Mylly-työryhmässä on mukana laajasti Pohjois-Karjalan elintarvike- ja maatalousalan toimijoita. Rahoitus: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto.

ProYritys Kainuu II -hankkeessa keskityttiin yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden edistämiseen sekä poikkeusrahoitusten haussa avustamiseen. Asiakastapaamiset toteutettiin pääosin Teamsin välityksellä. Valmisteltujen investointi- ja perustamistukihankkeiden määrä ei määrällisesti poikennut ns. normaalivuodesta.  Merkittävimmät investoinnit toteutettiin matkailu-ja puutoimialoille sekä palvelutuotantoon.

ProYritys Pohjois-Karjala -hankkeessa aktivoitiin maaseudun yritystoimintaa neuvontapalveluiden avulla. COVID19-pandemian aikana 2020 vuonna neuvonnan tarve ohjautui yleisestä kehittämisestä kriisirahoitusneuvonnan pariin.  Suunnitellut tapahtumat, koulutukset tai infot sekä asiakastapaamiset siirrettiin verkkoon. Tilanteesta huolimatta tehtiin uusia avauksia ja kehittämistoimia erityisesti luonnontuote- ja elintarvikealalla mm selvittämällä yhdessä Kainuun ja Pohjois-Savon sisarhankkeiden ja Kiteen kaupungin kanssa pakastekuivaustekniikan kiinnostavuutta ja investointihalukkuutta. Rohkaisevien tulosten perusteella asiaa viedään eteenpäin pienryhmätoimintana. Rahoitus: ELY-keskukset, Euroopan maaseuturahasto.   

ProYritys-hankkeella Pohjois-Savossa koottiin yritysryhmähankkeita sekä tehtiin yritysten liiketoimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia.

Sisältöä kulinaristille kulttuurista -hanke (Kulku-hankkeen) liittää Via Karelia -reitin osaksi eurooppalaista kulttuurireittiä vahvistamalla alueen matkailupalveluita. Kulttuuri- ja ruokamatkailuun sekä luontoon ja luonnon kestävään käyttöön liittyvällä hankkeella kehitetään yritysten liiketoimintaa ja henkilöstön osaamista sekä edistetään yrittäjyyttä. Teemoina ovat kulttuurinen luovuus ja monimuotoisuus, ruoka, karjalaisuus ja itärajan läheisyys. Hankkeessa on mukana 14 yritystä Pohjois- ja Etelä-Karjalasta. Vuoden 2020 aikana järjestettiin osallistujayrityksille mm. tuotteistamiseen, markkinointiin, viestintään, hinnoitteluun sekä yritystoiminnan kannattavuuteen liittyen 17 työpajaa, joissa oli yhteensä 202 osallistujaa. Tuotimme Kalevala-teemalla videon Kutsu Pohjolan pitoihin. Rahoitus: Pohjois-Karjalan liitto, EAKR

KAIPO-verkko.  Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanketta toteutettiin ostopalvelusopimuksella Kainuun ELY-keskuksesta. Tehostettiin vesien kunnostustoimintaa sekä toimijoiden ja osaajien verkostoitumista. Keväällä haettiin vapaaehtoisia kunnostusyhdyshenkilöitä, joille järjestimme koulutuksia ja taustatukea. Pohjois-Karjalasta on mukana 7 henkilöä, Kainuusta 4 henkilöä. Etsimme myös pilottikohteita kunnostusnäytöksiin. Pohjois-Karjalasta kohteita ilmoitettiin seitsemän, ja Kainuusta neljä, joista toteutuivat Ylä-Valtimojärven uimarannan kunnostus pohjajyrsinnällä sekä Haapalanlahden niitto ja Luoteenjärven koeverkkokalastus. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin koronaepidemian vuoksi osittain etänä, mutta myös lähitilaisuuksina 20, joihin osallistui noin 350 henkilöä. Toimintamme innosti kyliä ja yrittäjiä hakemaan vesienhoidon avustuksia ja muuta rahoitusta vesistökunnostuksiin. Rahoitus: Kainuun ELY, YM, vesiensuojelun tehostamisohjelma.