Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2020

ProAgria

Etelä-Savo

Meistä lyhyesti

Olemme jäsentemme hallinnoima organisaatio, jossa työskentelee noin neljäkymmentä eri alojen asiantuntijaa. Palvelujemme avulla maatalous- ja maaseudun yritykset kehittävät kilpailukykyään, kannattavuuttaan ja toimintaedellytyksiään. Ydinosaamistamme on yritysten päivittäiseen toimintaan, talouteen ja johtamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut. 
 
Vahvuutemme on asiakasyritystemme liiketoimintakokonaisuuden ymmärtäminen. Asiantuntijamme hallitsevat yritystoiminnan eri osa-alueet ja niiden liittymisen kokonaisuuteen. Tiimimäisen työskentelytavan ja digitaalisten liittymäpintojen kautta asiakas saa meiltä ratkaisut, jotka huomioivat yrityskokonaisuuden.
 
ProAgria Etelä-Savon varsinaisia jäseniä ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Jäseneksi voi hakeutua myös suoraan, mikäli ei ole jäsen paikallisseurassa. Maatilalta- tai maaseutuyrityksestä voivat sekä yrittäjä että perheenjäsenet liittyä asiakasjäseniksi. Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen omaa yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja. 
 
ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten jäsenyhdistyksiä toimii 15 kunnan alueella: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus (entinen Kangaslammin kunta).
 

Avainlukumme ja kohokohdat

Vuosi 2020 muutti toimintaympäristöämme huomattavasti. Nopean reagoinnin ja digipalveluihin siirtymisen avulla pystyimme  auttamaan maatila- ja yritysasiakkaitamme selviämään koronapandemian toiminnalle aiheuttamista haasteista. Pystyimme myös säilyttämään palvelutoimintamme volyymin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta. 
 
Palvelujamme käytti 1542 asiakasta. Asiakasmäärät lisääntyivät erityisesti talouden ja johtamisen osa-alueilla. Palvelukehityksessämme keskeistä oli yritys-/tilakokonaisuuden huomioiminen.
 
Talouspalveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä lähes kaksinkertaistui ja liiketoiminnan johtamispalvelujen asiakasmäärä kasvoi vajaa 10 %. Talouspalveluihin kuuluvaa Investointi-, rahoitus- ja taloussuunnittelu -palvelua käyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi 150 %. 
 
Henkilöstöjohtamisen palvelujen asiakasmäärä kasvoi noin 50 % verrattuna edelliseen vuoteen. HR- palvelukokonaisuus muodostui ProAgriaan vuoden 2020 aikana. 
 
Tilitoimiston palveluissa palkanlaskennan asiakasmäärä kasvoi runsaat 30 %. Yrityskirjanpito-asiakkaiden määrä kasvoi kolmanneksella. Myyntilaskutus ja ohjelmistokulut tuotteiden asiakasmäärät ja laskutus kasvoivat edellisestä vuodesta kertoen osaltaan sähköisen taloushallinnon käyttöönotosta. 
 
Maatilojen ja monialaisten maatilojen Neuvo 2020 -palveluissa Energia-Neuvon asiakasmäärä kaksinkertaistui. Kilpailukyky-Neuvon asiakasmäärä kasvoi kolmanneksella. Ympäristö-Neuvon asiakasmäärä kasvoi noin 10 %. 
 
Yritysten kehittämispalveluja tehtiin pienyrityksille edellisvuotta enemmän. 
 
EU-tukihakuasiakkaille tarjolla olevan Tukiturva-palvelun käyttö kasvoi 17 % edellisestä vuodesta. 
 
Maidontuotannon tuotosseurantaan kuului 223 maitotilaa, joilla oli yhteensä 9444 lehmää. Tuotosseurantaan kuului 84 prosenttia lehmistä, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2 %-yksikköä. Keskikarjakoko oli 40,9 lehmää. Keskituotos nousi 315 kiloa 10 034 kiloon (10649 kg EKM).
 
Aiempaa useampi tuotosseurantatila (182) käytti Ruokinnan ohjaus -palvelua. 
 
Maitotilan kustannusten vertailua (snt/meijerimaitolitra tai €/lehmä) tehtiin uudella käyttöönotetulla Kustannuspuntari-laskelmalla 119 tilalle Etelä-Savossa, suhteessa eniten valtakunnallisesti. 
 
Liikevaihtomme oli 2,42 miljoonaa euroa. Se muodostui palvelu- ja projektituotoista sekä vuosittain maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävästä tulossopimukseen liittyvästä rahoituksesta.
 
Toteutimme 14:ää kehittämishanketta, joista 7:ää toteutettiin yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Hankkeissa kehitettiin asiakkaiden tuotanto-, talous-, johtamis- ja henkilöstöjohtamisosaamista.
 

Toimintamme perusta

Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme. Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset. 
 
Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden ja pystymme yhdistämään johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus. 
 
MISSIOMME
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa
 
VISIOMME
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. 
 
Strategiamme linjaa, että olemme
 
  • asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
  • kestävästi kannattava ja vaikuttava
  • aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
  • suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
 
Uusi strategia vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta muun muassa kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.
 
Onnistumme yhdessä!
 

ProAgria Strategia 2025

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Toimitusjohtajan katsaus

Reagoimme muutoksiin nopeasti ja onnistuneesti

ProAgria Keskukset ja Liitto ovat laatineet strategiaohjelmansa vuosille 2020-2025. Strategian avaintavoite on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu tulevaisuudessa. Strategia kiteytyy ProAgrian asiantuntijoiden monipuolisen osaamisen yhdistämiseen tarjoamalla asiakkaillemme laajin palvelukokonaisuus ja paras asiakaskokemus liiketoiminnan kehittämisessä. Palvelukokonaisuudessa huomioidaan asiakasyrityksen tuotanto, talous, johtaminen, strateginen suunnittelu ja henkilöstökysymykset. Merkittävässä roolissa kehitystyössä on palvelujemme digitalisointi sekä yhteinen palvelutoiminta yli keskusrajojen.  
 
Koronapandemian laajennuttua Suomeen keväällä 2020 ProAgria siirtyi hyvin nopeasti käytäntöön, jossa asiakkaiden palvelutoiminta muutettiin ensisijaisesti etäpalveluiksi. Myös pienryhmien kokoontumiset ja koulutukset siirtyivät verkkoon. Tässä digiloikassa onnistuimme hyvin ja palaute asiakkailtamme uudesta toimintamallista on ollut pääasiassa hyvin myönteistä. Muutoksen ansiosta pystyimme säilyttämään palvelutoimintamme volyymin koronarajoituksista huolimatta. Matkakuluissa saavutimme etäpalvelujen ja -kokousten myötä merkittäviä säästöjä. Palvelujemme avulla pystyimme auttamaan viljelijöitä ja yrittäjiä selviämään koronapandemian tuomista haasteista toiminnan jatkuvuudelle. 
 
Maaliskuussa 2020 jouduimme pandemiatilanteen johdosta tekemään päätöksen, että Farmari 2020 -näyttely siirretään vuoteen 2022. Tapahtumapaikkana säilyy edelleen Mikkeli. Päävastuu Farmari 2022 järjestämisestä siirrettiin perustetulle ProAgria Keskusten ja Keskusten Liiton omistamalle ProAgria Tapahtumat Oy:lle. ProAgria Etelä-Savolla tulee edelleen olemaan merkittävä rooli Farmari 2022 -näyttelyn toteuttamisessa.  
 
Vuonna 2020 ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja myyntituotot säilyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 1.486.000 €. Palvelukysynnän kasvua tapahtui mm. tilipalveluissa ja Neuvo 2020 -palveluissa. Hanketyön määrä ja liikevaihto hiukan pieneni. Valtion määrärahan osuus varsinaisen toiminnan tuotoista oli 11 %. ProAgria Etelä-Savon tilikauden tulos v. 2020 oli varainhankinnan sekä rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen ylijäämäinen 61.802 €. 
 
Nykyisen EU-ohjelmakauden kehittämishankkeet lisääntyivät merkittävästi v. 2017, mutta hanketoiminnan volyymi kääntyi laskuun v. 2018 ja aleni edelleen v. 2019-2020. Uusi EU-ohjelmakausi on käynnistymässä maaseuturahaston osalta vasta v. 2023. Ohjelmakausien välillä 2021-2022 on kuitenkin käytössä rahoitusjärjestelmä, josta voidaan hakea ja rahoittaa uusia kehittämishankkeita. On oletettavaa, että hanketoiminnan määrä tulee jatkossa hallitusti lisääntymään. Samalla tavoitteena on kasvattaa myös normaalin palvelutoiminnan volyymiä. Esille nousevat teemoina mm. ilmastonmuutoksen hallinta sekä bioenergian tuotantoon liittyvät kysymykset. Näissä maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli etsittäessä globaalejakin ratkaisuja.  
 
ProAgriassa teemme työtä sen edistämiseksi, että tilipalvelumme, tuotantopalvelumme ja talouspalvelumme tukevat entistä paremmin toisiaan ja tuottavat nopeasti ajantasaista tietoa yrittäjille ja asiantuntijoille yrityksen johtamisen tueksi. Tätä yhteistyötä edesauttaa viljelijän sähköinen työpöytä Bisnes+.
 
Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!
 
Heikki Pahkasalo
toimitusjohtaja
 

Hallituksen näkökulma

Vuosi 2020 jää varmasti meille kaikille mieleen pandemiasta ja epävarmuudesta, miten poikkeuksellisesta tilanteesta selvitään. Tilanne oli vuosi sitten keväällä uusi ja jossain mielessä pelottavakin. Me kaikki olimme uuden edessä, eikä vastauksia ollut kenelläkään, kysymyksiä kyllä.
 
Maaliskuussa jouduimme tekemään päätöksen Farmari-näyttelyn siirtämisestä vuodelle 2022. Sen päätöksen suhteen ei ollut vaihtoehtoja. Näyttelyn siirtäminen harmitti, olimmehan tehneet töitä näyttelyn eteen kovasti ja olimme kovin innoissamme tulevan näyttelyn onnistumisesta.
 
Epävarmuutta oli myös työtilanteen osalta, etenkin, miten kaikki palvelut saadaan hoidettua. No nyt voidaan todeta, että palvelujen myynti ja laatu selvisivät poikkeusoloista huolimatta hyvin, ja se paljon puhuttu digiloikka tuli tehtyä siinä samalla. Nämä eivät tietenkään tapahtuneet itsestään, vaan vaativat henkilöstöltä venymistä ja uuden oppimista. Tässä vielä isot kiitokset kaikille, vuosi meni hyvin sekä talouden että palvelumyynnin suhteen.
 
Pandemian alussa keväällä myös ruokaturvakeskustelu nousi esille. Muistamme, miten ruokahyllyt tyhjenivät marketeissa ja ruuan omavaraisuutta korostettiin. Toivoa sopii, että tämä asia ei unohtuisi, kun tilanne normalisoituu, ja myös jatkossa muistettaisiin antaa arvoa turvallisille kotimaisille elintarvikkeille ja niiden tuottajille.
 
Se miten tämä poikkeusaika näkyy palvelujen kysynnässä tulevaisuudessa, on epävarmaa, mutta varmaa on, ettei entiseen ole paluuta. Etätyö tulee osittain jäämään, eikä se ole ollenkaan huono asia, koska paljon pystytään tekemään asioita etänä säästäen aikaa ja kuluja. Talouspuoli tulee varmasti korostumaan palvelujen kysynnässä, mutta myös ilmastoon liittyvät asiat, eettisyys, eläinten hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus nousevat entistä enemmän esille, ja näihin meidän on pystyttävä vastaamaan.
 
Hallituksen puolesta
Jukka Nousiainen
 

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus.

Hallitus

 
Puheenjohtaja, Jukka Nousiainen, maatilayrittäjä, Savonlinna
 
 

Jäsenet

Esa Karjalainen, maatilayrittäjä, Puumala
Juha Lahtinen, maatilayrittäjä, Mäntyharju
Mirjami Pitkonen, maitoyrittäjä, Savonlinna
Antti Pulkkinen, maatilayrittäjä, Juva
Matleena Pulkkinen, maaseutuyrittäjä, Mikkeli
Marttiina Sihvola, rehtori, Sulkava
Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli (esittelijä, sihteeri)
 

Tilintarkastaja

Aki Rusanen, BDO Oy
 
 

Karjavaliokunta 

Puheenjohtaja, Mirjami Pitkonen, maitoyrittäjä, Savonlinna
 

Jäsenet

Helena Karjalainen, maitoyrittäjä, Puumala
Stina Kurki, maitoyrittäjä, Savonlinna
Saara Laamanen, maitoyrittäjä, Savonlinna
Jaana Nikulainen, maitoyrittäjä, Mikkeli
Pekka Poikolainen, maitoyrittäjä, Pieksämäki
Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli
 

Asiantuntijajäsenet

Eija Järvinen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
Seija Kokkonen, alkutuotantopäällikkö, Osuuskunta Maitomaa
Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
Anu Myllys, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
Arja Rissanen, laatuasiantuntija, Osuuskunta Maitosuomi
Outi Kiesilä, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)
 

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

ProAgria Etelä-Savon yhteydessä rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Piirikeskuksessa ylintä päätäntävaltaa käytti hallitus.
 
Puheenjohtaja, Marttiina Sihvola, Sulkava
 

Jäsenet

Päivi Lappalainen, Kangasniemi
Anu Marttinen, Mikkeli
Emmi Mattila, Pertunmaa
Marja Sisko Nousiainen, Savonlinna
Leena Pekonen, Pieksämäki
Riitta Savikurki, Pertunmaa
Heikki Pahkasalo, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli
Kirsi Mutka-Paintola, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset (esittelijä, sihteeri)
 
 

ProAgria Etelä-Savo ry:n jäsenet 2020

 
ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 9 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 97 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa.
Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 10.
Paikallisyhdistyksissä oli 1994 naisjäsentä ja 1634 miesjäsentä.
Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 268, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 228 ja henkilöjäseniä 9.
 

Kunniajäsenet

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 28 henkilöä.
ProAgria Etelä-Savon kunniajäseniä ovat kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa, ja Seppo Kauppila, Mikkeli.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Savonlinna ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.
 

Kannattajajäsenet

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Maitosuomi, Osuuskunta Maitomaa, Lumme Energia Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.
 
 

Tunnustukset, järjestömerkit

 
ProAgria Keskusten Liiton kullattu ansiomerkki
Eija Haaranen, IT-asiantuntija, Mikkeli
Arja Seppänen, kirjanpitäjä, Mikkeli
 
ProAgria Keskusten Liiton Kultainen järjestömerkki
Petri Tunnila, palvelupäällikkö, Pieksämäki
 
ProAgria Keskusten Liiton Hopeinen järjestömerkki
Kirsi Mutka-Paintola, toiminnanjohtaja, Rantasalmi
Mervi Savolainen, talouspäällikkö, Kangasniemi
Marttiina Sihvola, rehtori, Sulkava
 
 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kotimaisen ruoantuotannon merkitys tuli näkyväksi viime vuonna, kun maailmanlaajuinen pandemia saavutti suomalaiset. Koronan leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset vaikuttivat asiakasyritystemme toimintaan eri tavoin. Haasteiden selättäminen kiritti maatiloja sekä maataloustoimialan ja ruokaketjun muita toimijoita uudistamaan toimintatapojaan, suunnittelemaan varautumista riskeihin ja lisäämään yhteistyötä. Yllättävä tilanne johdatti muun muassa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten maatalousalan kausityöpaikat ja suomalaiset työntekijät saataisiin paremmin kohtaamaan.
 
Kohdistimme keväällä nopeasti omaa toimintaamme pandemiasta kärsivien yritysten auttamiseen. Osallistuimme Taitava johtaja -pätevä liideri -hankkeen myötävaikutuksella laajempaan organisaatioiden väliseen keskusteluun kausityövoimatilanteesta yhdessä Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF:n, MTK:n, Puutarhaliiton ja Työ- ja elinkeinotoimistojen sekä ProAgria Keskusten Liiton kanssa ja kokosimme kokemuksia kausityövoiman haasteista ja yhteistyöstä. Olimme aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa omalla alueellamme erikoiskasvitiloille suunnattua ProAgrian valtakunnallista kampanjaa, jolla tiedotettiin erilaisista kanavista hakea kausityövoimaa ja kartoitettiin yrittäjien tarpeita rekrytoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa sekä vastattiin niihin käytännön toimenpiteillä hyödyntäen rahoituskanavia monipuolisesti. Tavoitimme alueellamme 30 erikoiskasvitilaa. Osallistuimme puutarhatiloille suunnattujen työohjepohjien laadintaan, jotta tiloilla olisi apuvälineitä perehdyttää uusia työntekijöitä. Kehotimme ja autoimme asiakkaitamme tekemään suunnitelmia yrittäjän tai työntekijöiden sairastumisen varalle.
 
Yritysasiantuntijamme osallistui yrittäjille organisoidun koronapuhelimen päivystystoimintaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkelin ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon kanssa. Avustimme noin 50 yritystä ja maatilaa koronatukien hakemisessa.
 

Panoksemme ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja kiertotalouden kehittämisessä

 
Ilmastotyössä painopisteitämme ovat toisaalta maataloustuotannon hiilijalanjäljen selvittäminen tilatasolla ja siihen vaikuttaminen neuvonnallisin keinoin, toisaalta uusiutuvan energian, erityisesti biokaasun liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja tuottajaryhmien luotsaaminen kohti investointeja ja liiketoiminnan käynnistämistä. Uudet avaukset etenevät parhaiten kumppanuuksien ja verkostojen avulla, usein ulkopuolisella yritys- ja yksityisrahoituksella sekä ennen kaikkea Euroopan unionin ja kansallisella kehittämishankerahoituksella sekä alueen kuntien panostuksella. Ilmastomuutoksen hidastamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen tähtääviä hankkeitamme viime vuosilta ovat Järvi-Suomen biokaasu, Joroisten biokaasu ja Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT). 
 
Maidontuotannossa on tavoitteena tilatasolla olla osana hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Olemme mukana tämän tavoitteen toteuttamisessa muun muassa auttamalla maitotilayrittäjiä laskemaan tuotetun maidon hiilijalanjälkeä ja tekemään tilakohtaisia hiiliviljelysuunnitelmia. 
 
Maaseudun kunnissa ja maakuntakaupungeissakin on Etelä-Savossa vahva suuntaus ja tahto uusiutuvan energian suosimiseen ja siihen siirtymiseen. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) auttaa kuntia ilmastotyössä ohjeilla ja valmiilla malleilla ja tärkeimpien kehityskohteiden tunnistamisessa. KETSiin liittymällä kunnat saavat myös korotettua investointitukea energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian tuotantoon. Myös yritykset voivat liittyä energiatehokkuussopimukseen tai teettää energiakatselmuksen potentiaalisten säästö- tai kehityskohteiden tunnistamiseksi. Etelä-Savon alueellinen energianeuvonta välittää tietoa paitsi energiatehokkuussopimuksista myös ympäristöjohtamiseen, liikenteeseen ja investointeihin saatavista yhteiskunnallisista kannustimista. 
 
Asumisen hiilijalanjäljestä ¾ muodostuu energiasta. Siihen puolestaan vaikuttaa kulutetun energian määrä ja alkuperä. Rakennuskanta uudistuu erittäin hitaasti. Suomen tavoite on vähentää rakennusten päästöjä 90 % vuoden 2020 tasosta vuoteen 2050 mennessä energiatehokkuuden parantamisella, vähähiilisellä lämmityksellä ja tilatehokkuuden parantamisella. Energianeuvontamme auttaa vähentämään asumisen energiankulutusta ja vähentämään energiasta johtuvia päästöjä arjen tilanteissa ja esimerkiksi lämmitysmuotojen valinnassa ja uusimistilanteissa.
 
Kumppanuus Energiaviraston ja Motivan kanssa alueellisen energianeuvonnan toteuttamisessa Etelä-Savon maakunnan alueella antaa meille resursseja ja mahdollisuuden kohdistaa neuvontaa perinteistä asiakaskuntaamme laajemmalle, kuntiin, pk-yrityksiin, taloyhtiöihin ja kotitalouksiin.
 

Osaamisen kehittäminen ja henkilöstö

Pandemia haastoi meitä kehittämään toimintaamme ja omaksumaan nopeasti uusia digitaalisia vuorovaikutuksen tapoja.
Koronapandemia muutti ProAgrian sekä asiakkaidemme toimintaympäristön nopeasti keväällä 2020. Etäpalvelujen lisääminen turvasi palvelujen saatavuuden koronakriisin keskellä myös niille asiakkaille, jotka olivat ennen koronaa asioineet kanssamme pääosin kasvotusten. Yhteys asiakkaaseen voitiin ottaa viestintä- ja yhteistyöalusta Teamsilla, pikaviestipalvelu WhatsAppilla tai puhelimitse. Viestimme ajankohtaisista asioista sähköisillä uutiskirjeillä, sosiaalisessa mediassa ja tekstiviesteinkin. Ne asiakastyöt, joita ei pystynyt toteuttamaan etänä, hoidimme koronaturvallisesti molemminpuolista varovaisuutta, hygieniaa ja suojausta noudattaen.  Tapahtumia ja koulutuksia tuotimme livelähetyksinä someen, webinaareina sekä jälkikäteen kuunneltavina tallenteina. 
 
Panostimme henkilöstön koulutukseen yhteensä noin 2540 tuntia. 
 
Asiantuntijoitamme oli mukana kehittämässä ProAgrian digitaalisia palveluja, esimerkkinä ProAika-mobiilisovellus työajanseurantaan. Otimme suuren harppauksen henkilöstöpalvelujen kehityksessä sekä henkilöstöasiantuntijoiden koulutuksessa. Tämän mahdollisti mm. Taitava johtaja - pätevä liideri -hankkeessa tehty pohjatyö. 
 
ProAgria Etelä-Savossa työskenteli vuoden lopussa 43 eri alojen asiantuntijaa joiden keski-ikä oli 50 vuotta. Työsuhteet ovat olleet perinteisesti pitkiä. Henkilöstöstämme 55 prosenttia on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, 28 prosenttia 5 vuotta tai vähemmän. 
 
Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn kokonaistuloksen keskiarvo oli 3,65 asteikolla 1-5. Työtyytyväisyys koheni edellisestä vuodesta. Henkilöstön kanssa käydään henkilökohtaiset kehitys- ja tavoitekeskustelut kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi ryhmäkehityskeskustelut. Osaamista varmistetaan tekemällä jokaisen kanssa henkilökohtainen kehittymissuunnitelma vuosittain. Kehittymissuunnitelmissa painottuivat uuden strategian mukaiset työroolit tulevaisuudessa, konsultointi-, tuotantotalous- ja myyntiosaamisen lisääminen. 
 

 

Palvelumme kasvintuotantotiloille

Luomuviljelyn mahdollisuuksia omalla tilalla pohtiville sekä vaihtoehtoisista lannoitus- ja kasvinsuojelumenetelmistä kiinnostuneille tarjosimme vakiintuneeseen tapaan luomuperuskurssin, joka antaa perustiedot luonnonmukaisesta kasvintuotannosta, viljelytekniikasta ja tuotantoehdoista sekä täyttää luomusitoumuksen tekoon liittyvän koulutusehdon. Täydentävää koulutusta sai luonnonmukaisen kotieläintuotannon erityiskysymyksiin. Luomuperuskurssista lähtee useimmiten liikkeelle tiiviimpi yhteistyö asiakkaan kanssa, kun laaditaan luomusuunnitelmia ja valvontaan liittyviä asiakirjoja. Luomuun siirtymisen kartoituksissa ja kasvustokäynneissä hyödynnettiin viimekin vuonna aktiivisesti Neuvo-palveluja. Asiakkaita ohjattiin tukihakemuksen ja luomusitoumuksen sekä tarvittavien liitteiden tekemisessä.
 
Olemme vuosia tehneet työtä maan rakenteen parantamisen ja orgaanisen aineksen lisäämisen puolesta. Ne ovat merkittäviä tekijöitä maan kasvukunnolle ja kestävälle viljelylle. Viime vuonna asiantuntijamme pyörittivät Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeessa maatilayrittäjien ryhmiä, joissa perehdyttiin maatilan kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin ja hiilen varastoitumista peltomaahan lisääviin viljelytoimenpiteisiin sekä tarkasteltiin maatilojen hiilitasetta. Maanviljelyn perusasiat saavat uudessa viitekehyksessä uusia merkityksiä näissä yrittäjien ja asiantuntijoiden yhteisissä tapaamisissa tiedon ja käytännön kokemusten äärellä. Kestävän viljelyn näkökulma on vahvasti läsnä kasvintuontannon kaikissa asiakaspalveluissa.
 
Kulunut vuosi oli kasvintuotannon palvelujen ja toimintatapamme kehittämisen aikaa. Uudella viljelyn kehittämisohjelmalla pystymme riippumattomanan toimijana tarjoamaan maatilayrittäjälle entistä paremmin tilan kokonaistavoitteisiin räätälöidyt viljelyratkaisut. Asetetaan yhdessä tavoitteet, rajataan ja ratkaistaan kehittämiskohteita talous huomioiden, määritetään strategiaa ja kehitetään tilakokonaisuuden johtamista. Asiakkaille uusi toimintamalli näkyy jo vuonna 2021 ja siinä hyödynnetään vahvasti myös Neuvo-palveluita.

 

Palvelumme maitotiloille

Maitotila-asiakkaamme kysyivät yhä enemmän talouden suunnittelu- ja seurantapalveluja. Maitotiloille ohjautuu ylivoimaisesti eniten myös maatilojen investointiavustuksia Etelä-Savossa.
Maitotilan johtamisen tärkeä perusta on tuotosseuranta. Sen avulla maitotila pystyy kehittämään ja vertailemaan tuotantoaan. Tuotosseurantanäytteiden merkitys korostuu maidon hinnoittelun ja valiolaisten tilojen sopimustuotantoon 2021 siirtymisen myötä. Lehmäkohtaisista tuotosseurantanäytteistä muodostuu myös arvokasta tietoa eläinaineksen kehittämisen ja ruokinnan onnistumisen seurantaan. 
 
Vuonna 2020 tuotosseurantaan kuului Etelä-Savossa 223 maitotilaa (koko Suomessa 4000), joilla oli yhteensä 9 444 (204792) lehmää. Tuotosseurantaan kuului 84 % lehmistä ja keskikarjakoko oli 40,9 lehmää (50,5). Lehmistä ay-rotua oli 44,6% ja holstein-rotua 53,2%, suomenkarjaa 1,4% ja muita rotuja 0,3%. Lehmiemme keskituotos nousi 315 kiloa keskituotoksen ollessa 10 034 kg ja 10 649  EKM kg (koko Suomessa (10 168 ja 10 771 kg). 
 
Ruokinnan ohjaus -palveluja käytti 182 eteläsavolaista maitotilaa. Asiakkaille tehtiin 438 ruokinnan seurantalaskelmaa ja rehujen hintavertailutietoja kerättiin 415 kertaa. Ruokinnan ohjaus -palveluissa suunnitellaan ja seurataan ruokinnan onnistumista laskelmin sekä karjahavaintojen perusteella, mm. kuntoluokitus, eläinten koko, rehut. Laskelmamme mukaan vuosien 2019-2020 aikana ruokinnan ohjaus -palveluja käyttäneiden maitotilojen maitotuotos on noussut 276,8 kg EKM/lehmä (otos 198 tilaa). Tiloilla, jotka eivät ole lainkaan käyttäneet ruokinnan ohjaus -palveluja, nousu on ollut keskimäärin 45,4 kg EKM/lehmä.
 
Karjatsekki-palvelua tehtiin 120 tilalle tulosten seuraamisen ja tavoitteiden asettamisen näkökulmasta ja lisäksi Neuvon avulla tehtiin niin kilpailukykyyn kuin tuotantoeläimiinkin liittyvää asiantuntijatyötä. 
 
Uusi maitotilan kustannusten vertailutyökalu otettiin käyttöön viime vuonna MinunMaatilani-ohjelmassa. Laskelmalla pystyy vertaamaan oman tilan kustannusta (snt/meijerimaitolitra tai €/lehmä) ja jakaumaa muihin tiloihin. Kustannuspuntari-vertailu tehtiin 119 tilalle. Etelä-Savossa muuhun maahan verrattuna tehtiin eniten Kustannuspuntari-laskelmia suhteessa maitotilojen määrään. Sen perusteella voidaan pohtia mahdollisuuksia kustannusten alentamiseen. 
 
Valiolaisten maitotilojen sopimustuotantoon siirtyminen 2021 lisäsi tarvetta laskelmille ja suunnitelmille tuotannon sopeuttamiseen. Uusi maidontuotannon Tuottoennuste saatiin käyttöön syksyllä 2020 ProAgria verkkopalveluihin. 
 
Opastimme asiakkaillemme Bisnes+ -palvelun käyttöä, muun muassa dokumenttipankin käyttöä ja sopivien mittareiden asettamista. Vuoden lopussa palvelun oli ottanut käyttöön yhteensä 88 tilaa, joista kotieläintiloja 69 kpl. 
 
Koulutimme maitotiloja ruokintaan, automaattilypsyyn ja eläinten käsittelyyn liittyen, keväästä lähtien pääasiassa etäyhteyksin. Näissä Maitoa ja lihaa Etelä-Savosta -hankkeen koulutuksissa oli aiheina muun muassa maidon pitoisuudet, tasainen tuotanto ja syönnin merkitys naudoille.
 
Tuotanto-, talous- ja johtamispalvelujemme avulla maitotilat pystyvät kehittämään tilakokonaisuuttaan. Niiden avulla pystymme tuottamaan tarpeellista dataa johtamiseen, muun muassa investointipäätösten tueksi. Maitotila-asiakkaamme kysyivätkin aiempaa enemmän talouden ja suunnittelu- ja seurantapalveluja. Etelä-Savon ELY-keskuksen maatiloille myöntämästä investointirahoituksesta 70 % kohdistui maitotiloille erilaisiin rakennusinvestointeihin, koneisiin, laitteisiin ja salaojitukseen.
 
 

Palvelumme naudanlihatiloille

Ruokinnan suunnittelu oli käytetyimpiä tuotannon peruspalveluitamme. Ruokinnan ohjaus -palvelua on tehty emolehmätiloille sekä naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille. 
Emokarjan perustamista suunnitteleville tiloille teimme kartoituskäyntejä laskelmineen.
 
Järjestimme nautatiloille sopivia koulutuksia Maitoa ja lihaa Etelä-Savossa -hankkeessa, esimerkiksi avoimet ovet lihatiloilla, jalostusvalintaa emolehmätilalla, kuulumisia kevään poikimista sekä eläinkuljettajakoulutus. 
 
 

Palvelumme lammastiloille

Asiantuntijamme vastaavat monipuolisesti lammastuotannon tarpeisiin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella.
Lammasasiantuntijamme kehittävät itäisen Suomen eläinainesta ohjaamalla lammastiloja tuotosseurantaan sekä tekemällä jalostusarvosteluja ja eläinvälitystä. Palvelujen piirissä ovat oman maakuntamme lisäksi Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Vuonna 2020 alueella oli 48:lla tilalla yhteensä 2248 tuotosseurantauuhta, joista 1063 Etelä-Savossa, 746 Pohjois-Savossa ja 439 Pohjois-Karjalassa.
 
Vaikuttavin palvelukokonaisuus lammastilojen kehittämisessä on  Lampurivalmennus. Itäisen Suomen alueella toimineessa Katras-hankkeessa kehitetyistä ja testatuista toimintamalleista ja työkaluista on kehittynyt valtakunnallisesti käytetty lammastilojen tuotannon suunnitteluun ja –ohjaukseen keskittyvä palvelu. Valmennus käynnistyy lampolahavainnoilla, joiden avulla löydetään lammastuotannon tärkeimmät kehittämiskohteet. Kehittämiskohteet priorisoidaan tärkeysjärjestykseen, ja kirjataan tehtävät, jotka auttavat kohti tavoitetta. Tehtävät ja mittarit aikataulutetaan vuosikelloon. Tavoitteiden saavuttamista varmistaa lammasasiantuntijan kanssa sovittu, ajantasainen yhteydenpito. Autamme tiloja määrittämään pidemmän aikavälin strategiaa käyttäen yhtenä työkaluna lammastilan tuloskorttia, johon määritetään tilan tavoitteet ja toimenpiteet. Lampurivalmennus sopii myös lammastiloille, jotka eivät vielä kuulu tuotosseurantaan. Lammasasiantuntijallamme on Lampurivalmennusasiakkaita myös oman alueemme ulkopuolella. 
 
Ruokintasuunnitelmat teemme  lammas- ja vuohitiloille kustannustehokkaasti etänä, mikä korostui koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Tarvittaessa käymme ottamassa myös rehunäytteet ennen sisäruokintakauden alkamista. 
 
Lammastilojen käytettävissä olivat tuotantopalvelujen lisäksi kaikki talouden, johtamisen ja yrityspalvelut ja niihin keskittyvä laaja asiantuntijajoukkomme. Lammasasiantuntijat tarjosivat maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen, tuotantoeläimiin sekä luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon liittyviä Neuvo-palveluja. Muut asiantuntijamme lisäksi maatilan muihin erityiskysymyksiin kuten ympäristöön, energiaan ja luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviä Neuvo-palveluja.
 

Talouden ja johtamisen palvelut

Suunnitelmallinen johtaminen ja yrittäjien jaksaminen ovat yrityksen tuloksen ja kehittämisen avaintekijöitä.
Uuden Strategia+ -palvelun avulla yrittäjät analysoivat asiantuntijoiden kanssa yrityksen nykytilannetta ja muodostavat yhdessä tulevaisuuden strategian tavoitteineen, sekä toimenpideohjelman miten tavoitteet saavutetaan. Asiantuntijat sparraavat toteutuksessa ja seurannassa. 
 
Omistajanvaihdos-, yhtiöittämis-, strategia-, investointi- ja HR-palvelut tehdään usein moniammatillisen tiimin kanssa, jolloin yrittäjä saa tuekseen asiantuntijoiden näkemykset johtamisesta, taloudesta ja tuotannosta. Laskelmiin tuotetaan tilakohtaista tietoa tämänhetkisestä tuotannosta ja näin pystytään tarkemmin ennustamaan tulevaa esim. investointilaskelmien pohjaksi. 
 
Talouden- ja omistajanvaihdosten asiantuntijat tekivät maatilojen omistajanvaihdosten ja investointien yhteydessä laskelmia 80 asiakkaalle, luonnoskauppakirjoja ja kaupan vahvistuksia 97 asiakkaalle. 
 
 

Tilipalvelut

Tilitoimistomme palveluissa kasvu jatkui jo viidettä vuotta
Tilipalveluissa jatkui maltillinen kehitys liikevaihdon kasvaessa edellisvuodesta noin 6 prosenttia.  Myös tilipalvelujen tehokkuus kasvoi ja tilipalvelujen kokonaistulos oli edellisvuotta parempi. Tulos on saatu edellisvuotta hieman pienemmällä asiakasmäärällä. Asiakkaistamme määrällisesti eniten on maatiloja, mutta yritysasiakkaiden ja yhtiömuotoisten maatilojen määrä on lisääntynyt koko ajan. Asiakkaat ovat ottaneet käyttöön entistä enemmän sähköisiä palveluja. Esimerkiksi palkanlaskenta-asiakkaiden määrä kasvoi runsaat 30 prosenttia edellisestä vuodesta.
 
Uuden taloushallinto-ohjelmiston käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta. Procountor-ohjelmiston avulla pystymme palvelemaan asiakkaita entistä monipuolisemmin ja vastaamaan asiakkaiden sähköisen taloushallinnon tarpeisiin entistä paremmin. Myös tuttua maatilan kirjanpito-ohjelmaa WebWakkaa jatkokehitettiin vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. 
 
Koronapandemian takia siirsimme suuren osan palveluista etäyhteyksillä toteutettavaksi. Etäyhteydet mahdollistivat tehokkaat palvelut niin asiantuntijan kuin asiakkaan näkökulmasta. 
 
Selkeä vahvuutemme on laaja-alainen asiantuntijaverkostomme ja kykymme huomioida asiakkaan yrityskokonaisuus. Tili-, tuotanto- ja johtamispalvelujen toimintamallin jatkuva kehittäminen on sekä asiakkaan että asiantuntijoiden etu. 
 
Keräämme ja tallennamme vuosittain aineistot Etelä-Savon alueen 25:ltä kannattavuuskirjanpitoon kuuluvalta maatilalta. Toiminnassa mukana olevat yrittäjät saavat tilalleen laaditun tuotto- ja kustannuserittelyn sekä tuloslaskelman ja taseen. Kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat tilat saavat myös vertailuraportin, josta käy monipuolisesti ilmi tilan kehitys pitkällä aikavälillä sekä suhteessa muihin vastaaviin tiloihin. Nämä ovat arvokas apu tilan johtamisessa, talouden seurannassa ja suunnittelussa sekä myös rahoittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kannattavuuskirjanpidon hyödyt näkyvät välillisesti myös tukineuvottelujen kautta. Uusia tiloja otetaan mukaan jatkuvasti. 

 

 

Yrityspalvelut

Koronapandemia lisäsi merkittävästi yrityspalvelujen kysyntää. Palvelumme olivat apuna koronatukien hakemisessa sekä liiketoiminnan uudelleen suuntaamisessa koronan takia. Palveluja tuotettiin muun muassa ProKasvu-hankkeessa, ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluina, Neuvo-palveluina sekä muuna laskutettavana palveluna. ProAgria Etelä-Savo osallistui Miksei Mikkelin organisoiman yrittäjille tarkoitetun koronapuhelimen päivystystoimintaan MikseiMikkelin ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon kanssa.
 
ProAgria Etelä-Savon ja Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelujen kärkitoimialoiksi ovat muodostuneet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa toimialaosaamista, ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa. 
 
Pandemian takia toteutimme suuren osan palveluistamme etäyhteyksin. Etäyhteydet mahdollistivat tehokkaantyöskentelyn sekä asiantuntijalle että asiakkaalle. Myönteisten kokemusten myötä palvelujen tuottaminen etänä lisääntynee jatkossa. Silti pidämme asiakkaan kohtaamista kasvotusten tärkeänä.
 

Tilannekartoitukset

Teimme toimintavuoden aikana tilannekartoituksia noin 90 monialaiselle maatilalle ja mikroyritykselle. Tilannekartoituksessa tarkastellaan yrityksen nykytilaa ja konkretisoidaan kehittämistarpeita. Näiden perusteella määritettiin yrityksen kehittämiskohteita ja tarpeen mukaan kehittämistyötä varten suunniteltiin yritysryhmähankkeita. Tämän työn mahdollisti ProKasvu-hanke.
 

Kehittämispalvelut

Toteutimme asiakkaille ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluja enemmän kuin aiempina vuosina. Koronatuet ja kasvuun tähtäävät investoinnit olivat vaikuttavia ja ne konkretisoituivat yrityksiin työpaikkojen lisäyksenä sekä liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi lisäksi yritysryhmähankkeista, joissa toimimme hallinnoijana ja asiantuntijana.
 

Yritysryhmähankkeet

Hallinnoimme itse neljää yritysryhmähanketta: Nettikaupparyhmä, Joroisten Biokaasu, Puumala Mikkeli Georeitti ja Saimaan maaseutuhelmet. Yritysryhmähankkeissa kehitettiin muun muassa yritysten tuotteita, pakkauksia, liiketoimintaa ja markkinointia. Keskeinen asia oli myös yritysten yhteistyön kehittäminen. Yritysryhmissä oli mukana kaikkiaan 20 yritystä.
 

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

ProAgria Etelä-Savo toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyö yritysrajapintaa lähellä olevien toimijoiden kanssa on vakiintunut. Toimintavuoden aikana perustettiin yritysasiantuntijoiden keskustelufoorumi erisidosryhmien yritysasiantuntijoille. Foorumi kokoontuu kerran kuukaudessa. ProAgria on mukana eri seutujen yritystoimijoiden verkostoissa sekä osana alueellista Team Finland- verkostoa.
 

 

Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo

Energia-asiantuntijamme palvelevat kuntia, pk-yrityksiä ja kuluttajia. Loppuvuodesta otimme kohderyhmäksi myös taloyhtiöt ja niiden asukkaat.
Toteutimme vuoden 2019 toukokuussa alkanutta alueellista energianeuvontaa Etelä-Savon alueella Energiaviraston valitsemana kumppanina.  Energiavirasto rahoittaa kuntien, pk-yritysten ja kotitalouksien energiatehokkuuden kehittämistä kaikissa Suomen maakunnissa.
 
Kotitalouksia ja pk-yrityksiä kiinnostivat eniten aurinkoenergia, lämmitystavan muutokset ja niihin liittyvät tuet. Laadimme yhteenvedon erilaisista tukimuodoista asumiseen, liikenteeseen ja investointeihin yhteistyössä Pohjois-Savon alueellisen energianeuvonnan kanssa. Kontaktoimme kaikkia Etelä-Savon kuntia energianeuvonnan palveluistamme, ja ne pääsivät näkyville kuntien viestintäkanavissa. Myös kuntien energiatehokkuussopimuksesta ja muun muassa sen hyödyistä investointien toteuttamisessa viestimme kunnille yhteistyöpalavereissa. Kuluttaja-asiakkaita ja pk-yrityksiä neuvoimme pääasiassa puhelimitse ja sähköpostitse.
 
Loppuvuodesta valmistelimme kampanjaa taloyhtiöille ja niiden asukkaille energiatehokkaasta asumisesta ja energiankulutuksen vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja ratkaisuista.
 

 

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Asiantuntijamme työskentelivät täysipainoisesti läpi poikkeuksellisen toimintavuoden. Omaksuimme nopeasti tavat tuottaa palveluja etänä ja verkossa niin ruoka-, maisema-, yritys- kuin järjestöneuvonnan asiakkaillemme.
Vuodesta 2020 piti tulla Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisille vuosi, jossa sekä toimihenkilöiden että järjestön jäsenten työpanos olisi keskittynyt monelta osin Farmari 2020 Maatalousnäyttelyn järjestelyyn. Korona pysäytti kuitenkin suurtapahtumien järjestelyn maaliskuussa ja muutti totuttuja työskentelytapoja myös muutoin ennen kokemattomilla tavoilla. Farmarin peruuntuminen oli piirikeskuksen toiminnalle ja taloudelle iso isku, jolle oli nopeasti etsittävä korvaavia ratkaisuja. Säästöjen sijaan niitä löytyi mm. yritysten kasvaneesta tarpeesta saada toiminnallista ja taloudellista neuvontaa koronatilanteessa. Asiantuntijamme pystyivät jatkamaan työtään täysipainoisesti läpi vuoden ja otimme nopeasti käyttöömme uusia sähköisiä työskentelytapoja entistä vahvemmin myös asiakastyössä. 
 
Vaikka ruokakursseja peruuntui vuoden aikana useampia, saatiin alkusyksystä toteutettua muutamia kursseja myös kasvokkain. Aiheina olivat lähiruoka, satokausi, kekri-juhlat ja ikisuosittu voileipäkakut. Kaikilla kursseilla tuotiin esille myös kestävän kehityksen mukaista ruoanvalmistusta raaka-aineiden ja valmistustapojen muodossa. Syksyn myötä lähdettiin myös kokeilemaan ruokakoulutusten järjestämistä verkossa. Ruoka-asiantuntija kokosi Gluteenittoman leivonnan -kurssimateriaalin ja toteutti aiheesta ensimmäisen verkkokurssin. Yhteistyössä MTLH:n sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa pilotoitiin myös virtuaaliloman ruokakurssit.
 
Järjestimme Etelä-Savon vuoden maisemateko-kilpailun kuudetta kertaa teemalla ”Niityn lumo”. Tunnustus myönnettiin Sulkavalle, Koskelan luomumaitotilan laitumille. Voittajan lisäksi kilpailussa myönnettiin kaksi kunniamainintaa: Yrjö Utti, B&B Majoitus Hepokatti Savonlinnan Punkaharjulta niittytietouden ansiokkaasta edistämisestä; Rantasalmen kunta yhteisöllisen maisemakokemuksen edistämisestä. Osallistuimme toista kertaa eurooppalaisen maisemapäivän 20.10. viettoon, tällä kertaa tuottamalla virtuaalisen maisemakävelyn Mikkelissä Kaihunharjulla. ”Kävelyllä Hilman kanssa” -video julkaistiin Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten youtube-kanavalla https://www.youtube.com/watch?v=jt92pw9E0dM. Teimme alueen maatalousyrittäjille maisema-, luonnonmonimuotoisuus- ja kosteikkokartoituksia sekä laadimme hoitosuunnitelmia maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimusta varten. Valio CARBO -yhteistyön merkeissä teimme kuusi maitotilan luonnon monimuotoisuuskartoitusta Mikkelissä, Kangasniemellä ja Savonlinnassa. Osallistuimme myös hankkeeseen liittyvän biodiversiteettityökalun kehittämiseen. 
 
Yritysneuvonnassa kokosimme hevos- ja greencare -yrittäjien ryhmän viiden kokoontumiskerran Portaat yrittäjäksi -valmennukseen. Yhdeksälle asiakkaalle toteutettiin myös eri laajuisia Neuvo 2020 -palveluja ja Analyysi -yritysten kehittämispalvelu tehtiin 16 yritykselle yhteensä 25 päivää. Palvelujen tuloksena yrityksille mm. myönnettiin Maaseuturahaston tukea lähes 800 000 euron aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija toimi kahden käynnissä olevan yritysryhmähankkeen hankevastaavana. Hankkeiden toiminnassa kehitettiin yhteistä reitistötuotetta sekä maaseutualueella toimivien matkailuyritysten yhteismarkkinointia. Lisäksi MKN yritysasiantuntijat ovat tehneet yritysryhmissä mukana olleille yrityksille yrityskohtaista kehittämisprojekteja mm. palvelujen tuotekehitykseen, yrityksen tulevaisuuden strategian kirkastamiseen ja ruokalistasuunnitteluun liittyen. 
 
Vuoden 2020 maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin marraskuussa Arja-Riitta Repo Sulkavalta.
 

Kehittämishankkeemme

Kehittämishankkeet täydentävät ydinpalvelutarjontaamme maatila- ja maaseutuyritysten kehittämiseksi.
Kehittämishankkeiden avulla tavoitamme satoja eteläsavolaisia maatila- ja maaseutuyrittäjiä sekä yritysten palkattua henkilöstöä. Yritysten osaamispääoman kasvattamisen lisäksi kehittämishankkeet synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja. Myös hankkeiden toteuttajille kehittämishankkeet tarjoavat muutoksen mahdollisuuksia. ProAgrialle vuosi 2020 merkitsi erityisesti digitaalisten toimintatapojen laajamittaista käyttöönottoa asiakaspalvelussa sekä henkilöstöjohtamisen palvelujen kehittymistä. 
 
Alueellemme kohdistui 14 kehittämishanketta, joista puolet toteutimme yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa maakuntatasolla, maakuntien välisenä tai osin valtakunnallisena yhteistyönä. Vahvoja teemoja olivat yrityksen johtaminen ja henkilöstö, digitalisaatio, biokaasu ja hiiliviljely. Lisäksi paneuduimme hankkeissa asiakkaidemme kanssa omistajanvaihdoksiin, arjen haasteisiin ja muutostilanteisiin sekä maito- ja naudanlihatilojen kehittämiseen. Uusimpana käynnistyi Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hanke, joka kokoaa elintarvikeketjun toimijat miettimään vastuullisuutta ja sen tekemistä näkyväksi kuluttajille suunnattavassa viestinnässä.
 
Maaseudun pk-yritysten yritysryhmiä toimi kolme kappaletta, joista kaksi matkailu- ja yksi verkkoliiketoiminnan kehittämisen alalla.
 
Hankkeemme vuonna 2020
 
Digiportaat – Digitaalisuudella kasvua liiketoimintaan
1.10.2018–30.9.2021; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kunnat; hakija Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, muut osatoteuttajat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Etelä-Savon Yrittäjät ry, Savonlinnan Hankekehitys (31.12.2020 asti)
 
Hiili hallintaan - ravinne ruokkimaan (HIHAT)
1.6.2019–30.6.2022; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; osatoteuttajat Luonnonvarakeskus ja ProAgria Keskusten Liitto
 
Joroisten Biokaasu
1.11.2018–31.12.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
Järvi-Suomen Biokaasu
1.9.2019–31.12.2021; Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon kunnat; osatoteuttaja ProAgria Keskusten Liitto
 
Maatalousyrittäjän työura muutoksessa
1.1.2020 - 31.12.2022; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kunnat; osatoteuttaja, hakija Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy 
 
Maili – maitoa ja lihaa Etelä-Savosta
1.12.2018–30.6.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
Nettikaupparyhmä
31.10.2017–30.6.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
ProKasvu
1.11.2018–30.06.2021; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
PuumalaMikkeli GEOREITTI
1.11.2017–30.6.2021 Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
Saimaan maaseutuhelmiä
1.10.2018–30.6.2022; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus
 
Taitava johtaja – pätevä liideri
1.10.2018–31.12.2020; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat; osatoteuttajat ProAgria Pohjois-Savo ja ProAgria Keskusten Liitto
 
Unelmakauppa – elintarvikkeesta euroja
1.1.2016–30.6.2020; Euroopan maaseuturahasto, Etelä-Savon ELY-keskus; osatoteuttaja Helsingin yliopisto
 
Uutta virtaa
1.6.2018–31.5.2021; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kunnat
 
Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta
1.11.2020–31.12.2022; Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kunnat; osatoteuttaja ProAgria Keskusten Liitto
 

Talouden tunnusluvut

Vuonna 2020 palvelu- ja myyntituottomme säilyivät edellisen vuoden tasolla, ja teimme positiivisen tuloksen.

 

TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2020 1.1. - 31.12.2019
   
Palvelu- ja myyntituotot    
  Palvelumaksut 1 505 591 1 509 206
  Muut toiminnan tuotot 11 836 4 864
Avustukset ja tuet    
  Valtion varsinainen määräraha 268 295 271 935
  Hankemaksatukset 607 049 723 687
  Saadut avustukset/tuet 50 000 49 120
  Myynnin oikaisuerät -19 530 -19 289
  Tuotot yhteensä 2 423 241 2 539 523
       
Kulut    
  Palvelutoiminnan kulut -137 852 -249 668
  Henkilöstökulut -1 670 195 -1 724 252
  Poistot -9 105 -9 088
  Muut kulut yhteensä -612 073 -682 443
  Kulut yhteensä -2 429 225 -2 665 451
Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä -5 984 -125 928
Varainhankinta 56 997 61 077
Sijoitus- ja rahoitustoiminta 10 164 7 323
Sanunnaiset erät    
Tilinpäätössiirrot 0 0
Verot 626 0
Tilinpäätöserät 0 0
Tilikauden yli-/alijäämä 61 802 -57 528
       
TASE 1.1. - 31.12.2020 31.12.20219
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT    
  Aineettomat hyödykkeet 5 620 11 241
  Aineelliset hyödykkeet 5 928 9 413
  Sijoitukset 93 958 93 958
VAIHTUVAT VASTAAVAT    
  Vaihto-omaisuus 0 0
  Saamiset yhteensä 571 845 751 435
  Rahat ja pankkisaamiset 1 050 800 841 539
  VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 728 151 1 707 585
VASTATTAVAA    
OMA PÄÄOMA    
  Muut rahastot 175 486 175 583
  Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 047 299 1 104 827
  Tilikauden yli- /alijäämä 61 802 -57 528
  Oma pääoma yhteensä 1 284 587 1 222 882
  Sidotut rahastot    
  Vapaaehtoiset varaukset    
  Pakolliset varaukset    
VIERAS PÄÄOMA    
Lyhytaikainen    
  Ostovelat 25 944 36 603
  Muut lyhytaikaiset velat 131 204 135 532
  Siirtovelat 286 416 312 569
  Lyhytaikainen vieras pääoma yht. 443 564 484 704
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 728 151 1 707 585

 

Yhteystiedot

Ota meihin yhteyttä!

Hallitus

Nousiainen Jukka, pj., jukka.nousiainen@proagria.fi, 0440 549 252,
Mäntyseläntie 33, 58520 Louhi
 
Karjalainen Esa, esa.karjalainen@proagria.fi, 0500 150 145,
Kontilantie 46, 52230 Hurissalo 
 
Lahtinen Juha, juha.lahtinen@proagria.fi, 0400 255 715
Enolahdentie 277, 52970 Pankalahti
 
Pitkonen Mirjami, mirjami.pitkonen@proagria.fi, 050 381 1134,
Massilanmäentie 67, 58810 Kallislahti
 
Pulkkinen Antti, antti.pulkkinen@proagria.fi, 050 512 2161,
Teittiläntie 31, 51900 Juva
 
Rantalainen Virpi, virpi.rantalainen@proagria.fi, 050 505 6350,
Maahijärventie 300, 52150 Hauhala 
 
Sihvola Marttiina, marttiina.sihvola@proagria.fi, 050 593 9688
Kirkkotie 7, 58700 Sulkava
 

Henkilöstö

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@proagria.fi
 

Johtoryhmä

Pahkasalo Heikki, toimitusjohtaja, 040 583 4890
Häkkinen Pekka, palvelu- ja kehityspäällikkö, maaseutuyritykset ja tilipalvelut, 0400 381 432
Mutka-Paintola Kirsi, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija elintarvikkeet ja yrityspalvelut, 043 826 7882
Pirkkalainen Minna, palvelupäällikkö, maito-, nauta- ja lammasyritykset, 040 717 8660
Savolainen Mervi, talouspäällikkö, 0400 256 592
Tunnila Petri, palvelupäällikkö, kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset, 040 533 6683
 

Tukipalvelut

Savolainen Mervi, Mikkeli, talouspäällikkö, 0400 256 592
Haaranen Eija, Mikkeli, IT-asiantuntija, 0400 859 380
Laitinen Marjo, Mikkeli, asiakaspalvelusihteeri, 0400 256 325
Leppänen Arja, Mikkeli, hankeasiantuntija, 0400 256 359
Taskinen Susanna, Mikkeli, taloushallinnon asiantuntija, 041 731 0702
 

Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset

Tunnila Petri, Juva, palvelupäällikkö, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, 040 533 6683
Neuvonen Eeva-Liisa, Mikkeli, luomukasvintuotannon asiantuntija, hankevastaava, Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT) -hanke, 041 730 9812
Kotimäki Juha-Antti, Mikkeli, luomukasvintuotannon erityisasiantuntija, 050 301 1752
Lyömiö Matti, Mäntyharju, talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut, julkinen kaupanvahvistaja, 0400 343 952
Piispa Timo, Juva, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, 040 702 4813
Ruottinen Tuomas, Mikkeli, kasvintuotannon asiantuntija, hankevastaava Etelä-Savo, Mainio Maitotila -hanke, 043 826 7888
Sairanen Jukka, Savonlinna, kasvintuotanto- ja energia-asiantuntija, alueellinen energianeuvoja, 
0400 165 414
Savikurki Riitta, Mikkeli, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, 040 680 6820
 

Maito-, nauta- ja lammasyritykset

Pirkkalainen Minna, Savonlinna, palvelupäällikkö, 040 717 8660
Ahonen Vuokko, Sulkava, talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut, 040 524 9945
Heinonen Liisa, Savonlinna, maidontuotannon asiantuntija, 043 824 9506
Heltelä Sari, Juva, lammastuotannon erityisasiantuntija, Yhessä lihat liikkeelle (YLLI) -hanke, 040 593 7528
Karila Arto, Kangasniemi, talouden ja johtamisen erityisasiantuntija, 040 182 7162
Kiesilä Outi, Mikkeli, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, 0400 693 090
Luostarinen Sinikka, Mikkeli, maidontuotannon asiantuntija, automaattilypsy, 040 764 0545
Penttinen Mikko, Savonlinna, talous- ja yritysasiantuntija puh. 0400 256 590
Piiparinen Jarmo, Juva, tilipalveluasiantuntija, 040 678 4212
Puttonen Marketta, Juva, maidontuotannon asiantuntija, 040 592 0543
Saastamoinen Niina, Juva, luomumaidontuotannon asiantuntija, 040 735 9912
Tiainen Mikko, Savonlinna, talouden asiantuntija, 044 431 4394
Tolvanen Tero, Juva, luomukasvintuotannon asiantuntija, 040 516 5857
Valkeapää Anna-Maria, Savonlinna, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut, 043 825 5371
Vattulainen Jenni, Savonlinna, hankevastaava, Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hanke, 
044 431 4170
 

Maaseutuyritykset, tilipalvelut

Häkkinen Pekka, Mikkeli, palvelu- ja kehityspäällikkö, hankevastaava, Joroisten Biokaasu -yritysryhmä, 
0400 381 432
Kauppinen Niina, Mikkeli, kirjanpitäjä, tilipalvelut, 040 187 2778
Laitinen Minna, Mikkeli, tilipalveluasiantuntija, hankevastaava, Digiportaat-hanke, 041 730 0648
Reinikainen Virpi, Mikkeli, asiantuntija, HR-tiimi, 043 824 9500
Rönkkönen Virpi, Mikkeli, yritysasiantuntija, kannattavuuskirjanpito, 040 186 5374
Seppänen Arja, Mikkeli, kirjanpitäjä, tilipalvelut, 0400 256 593
Taskinen Susanna, Mikkeli, taloushallinnon asiantuntija, 041 731 0702
 

Maa- ja kotitalousnaiset

Mutka-Paintola Kirsi, Mikkeli, toiminnanjohtaja, elintarvike- ja yritysasiantuntija, hankevastaava, Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hanke, 043 826 7882
Pajari Tarja, Savonlinna, yritysasiantuntija, matkailu, hankevastaava, Saimaan maaseutuhelmiä -hanke, 0400 183 064
Rissanen Katja, Juva, ruoka- ja järjestöasiantuntija, 041 730 3397
Ryhänen Saara, Mikkeli, maisema- ja ympäristöasiantuntija, hankevastaava, Vespaikka-hanke, 040 486 8237
 

 

358505056350