Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2020

ProAgria

Etelä-Pohjanmaa

Edustajamme eri yhteisöissä

PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO RY

- EDUSTAJAKOKOUS:

varsinaiset    Maarit Noppa                                          varalla                      Jarkko Kaleva

                                           Henri Honkala                                                               Arja Talvilahti

Pekka Paavola                                                               Juha Kantola                                                    

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY

                      - HALLITUS: Mervi Mäki-Neste, hallituksen puheenjohtaja

- EDUSTAJAKOKOUS: Maa- ja kotitalousnaisten johtokunnan nimeämät edustajat

 

RURALIA INSTITUUTIN NEUVOTTELUKUNTA 1.4.2018-31.3.2022

                      Henri Honkala, Timo Pajula

 

ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA 2016–2020

                      Arja Talvilahti, varalla Henri Honkala

 

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä

Juha-Matti Toppari, varalla Henri Honkala

 

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ (MYR) 2018–2020

Henri Honkala, varalla Arja Talvilahti

 

PELLERVO –SEURA

Pekka Paavola, Kauhava, varalla Anssi Muilu, Lapua

 

SUOMEN PERUNASEURA

Pekka Paavola, Kauhava, varalla Juhani Rahko

 

SUOMEN LAMMASYHDISTYS

Milla Alanco-Ollqvist, varalla Sini Sillanpää

 

KASVINSUOJELUSEURA

Juha-Matti Toppari, varalla Pekka Tuomisto

 

ARKTISET AROMIT

Asta Asunmaa

 

FOODWEST OY

Henri Honkala, varalla Timo Pajula

 

 

SEINÄJOEN ELINTARVIKEKESKUS RY

Henri Honkala, varalla Arja Talvilahti

 

M-TRAHTEERI OY yhtiökokous

Maarit Noppa, Juha Kantola, Ulla Vaismaa, Anne Ojala, Anssi Muilu, Jarkko Kaleva, Pekka Paavola ja Henri Honkala

 

SEINÄJOKI AREENA OY

Henri Honkala, varalla Arja Talvilahti

 

ETELÄ-POHJANMAAN HEVOSJALOSTUSLIITTO RY

Henri Honkala, Arja Talvilahti, Milla Alanco-Ollqvist, Suvi Rantala, Sanni Rintamäki, Essi Tarsia ja Heli Ojala

 

SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Terhi Välisalo (Urpu Tanner-Koopmans)

 

NAISTEN VALMIUSLIITTO, Vaasan alueneuvottelukunta

Terhi Välisalo

 

MUUT YHTEISÖT

Henri Honkala tai hänen valtuuttamansa

Maitotilavaliokunta

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston maitotilajäsenet ja hallitus ovat valinneet keskuudestaan edustajat maitotilavaliokuntaan.

JÄSENET, edustajiston jäsenten valitsemat (suluissa varajäsen)                                                             

Juhani Pitkäranta                                      (Sanna Savunen)

Sanna Koskimäki                                      (Ville Kari)

Juha Luhtanen                                           (Marjo Muhonen)

Sanna Tervahartiala                                  (Markku Haapakangas)

Kaija Aro                                                      (Suvi Rantala)

 

JÄSENET, hallituksen jäsenten valitsemat (suluissa varajäsen)    

Juha Kantola, Soini                  

Jarkko Kaleva, Teuva              

Maarit Noppa, Ilmajoki

Merja Keisala, Alavus

Henri Honkala

siht. Arja Talvilahti

Ilpo Lukkarinen, vara Olavi Koskimäki, Maitosuomi

Eija Latomäki, vara Riitta Punkari, Faba

Missio, visio, arvot ja toiminta-ajatus

Missio

ProAgria Etelä-Pohjanmaan missio on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen sekä maaseudun ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen.

Visio

Haluamme olla neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Haluamme olla kumppani, joka kokoaa laajan asiantuntijaverkoston maaseutuyritysten kehittämisen tueksi.

Arvot

Kehitys - Menestys - Hyvinvointi

Kehitys: Vain jatkuva kehittäminenvarmistaa menestymisenasiakkaille, toimihenkilöille jakoko elinkeinolle.

Menestys: Kehitystyöstä seuraa menestystä ennen kaikkea asiakkaille, mutta myös toimihenkilöille, ProAgria Etelä-Pohjanmaalle ja yhteistyö-kumppaneille.

Hyvinvointi: Menestys varmistaa hyvinvoinninniin asiakkaille, toimihenkilöille, yhteistyökumppaneille kuin myös ympäristölle ja kestävälle kehitykselle.

 

Edustajisto 2018 - 2021

ProAgria Etelä-Pohjanmaan nykyisen edustajiston toimintakausi päättyy vuoden 2021 lopussa.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston kokoonpano 2018 - 2021.

Kuva on nykyisen edustajiston perehdystilaisuudesta. Tilaisuudessa oli paneelikeskustelu, jonka vetäjänä toimi Merja Keisala.

 

Maa- ja kotitalousnaiset palkitsivat

Vuoden eteläpohjalainen maa- ja kotitalousnainen on Hannele Viianen

Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset ovat valinneet vuoden eteläpohjalaiseksi maa- ja kotitalousnaiseksi Hannele Viiasen, Laihian Maaseutunaisista. Hannele on idearikas ja kannustava johtaja. Hän seuraa aikaansa ja pystyy noukkimaan ajasta yhdistykselle oikean ja innostavan tavan toimia. Hannele on myös armoton työjuhta ja tekee huikeat määrät talkootyötä yhdistyksen hyväksi. Vaikka Hannele tekeekin paljon yhdistyksen hyväksi, niin hän kannustaa kaikkia hallituksen jäseniä ideoimaan ja toteuttamaan omia visioitaan.  Hannele on monessa mukana, mutta hänellä hyvä ajanhallinta ja langat pysyvät käsissä tiukoissakin ja monesti nopeissakin tilanteissa.

Vuoden maisemateosta palkinnon sai Alajärven 4H-yhdistys

Alajärven 4H-yhdistys ry  ja Pappilanmäen museoalue on palkittu vuoden eteläpohjalaisena maisematekona. Arvosteluraati näki kohteen erittäin vaikuttavana: niittyä hoidetaan ammattimaisesti ja sen ylläpitoon osallistuu suuri määrä ihmisiä, joista osa nuoria ja lapsia. Vanha niitty säilyy Alajärven 4H:n organisoiman hoidon myötä esimerkillisenä perinnebiotooppina pitkälle tulevaisuuteen. Niitty on sekä silmänilo, mutta myös lajistoltaan monipuolinen. Niitystä pääsee nauttimaan suuri määrä ihmisiä ja tietoisuus perinnebiotooppien säilyttämisestä näin lisääntyy.

Jäsenyys

Meillä on monipuolinen jäsenkanta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on yhdistys, jolla on henkilö-, yrittäjä/maatila-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä. Kaikki jäsenlajit ovat äänioikeutettua edustajistonvaaleissamme, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Seuraavan kerran vaalivuosi on vuonna 2020.

 

JÄSENMÄÄRÄT VUONNA 2020

maatilajäseniä                                                                                  1499 kpl

maatilajäsenen perheenjäsen, mty:n osakkaat                           995 kpl

henkilöjäseniä                                                                                      173 kpl

kunta- ja yritysjäseniä                                                                          25 kpl

yhdistykset ja niiden alaosastot                                                      222 kpl

 

JÄSENMAKSUT 2020

Yrittäjäjäsen                                  80 EUROA

Henkilöjäsen                                 25 EUROA

Yhdistysjäsenet                            40 EUROA

Yritys- ja kuntajäsen                  400 EUROA

Sukutilakunniakirjat

Uusi sukutilakunniakirja

2 kpl

   

Tilan nimi

Kunta

Vuodesta

Omistaja(t)

Kujala

Kauhava

1722

Janne ja Anne Sankelo

Karhu

Isokyrö

1744

Jaakko Karhu

       

Päivitetty sukutilakunniakirja

1 kpl

   

Tilan nimi

Kunta

Vuodesta

Omistaja(t)

Myllyranta

Vimpeli

1718

Tommi ja Laura Harju

       

Sukutilaviiri

1 kpl

   

Tilan nimi

Kunta

Vuodesta

Omistaja(t)

Kujala

Kauhava

1722

Janne ja Anne Sankelo

 

Järjestömerkit ja sukutilatunnukset

Järjestömerkki kultainen

4 kpl

 

Saaja

Kotikunta

 

Matila Juha-Pekka

Alajärvi

 

Huovila Kaarina

Isokyrö

 

Tiinanen Elina

Seinäjoki

 

Lakso Raila

Kauhajoki

 
     

Järjestömerkki hopeinen

3 kpl

 

Saaja

Kotikunta

 

Honkola Tuttu

Seinäjoki

 

Viitasalo Marjut

Ylistaro

 

Välisalo Terhi

Seinäjoki

 

Uusi sukutilakunniakirja

2 kpl

   

Tilan nimi

Kunta

Vuodesta

Omistaja(t)

Kujala

Kauhava

1722

Janne ja Anne Sankelo

Karhu

Isokyrö

1744

Jaakko Karhu

       

Päivitetty sukutilakunniakirja

1 kpl

   

Tilan nimi

Kunta

Vuodesta

Omistaja(t)

Myllyranta

Vimpeli

1718

Tommi ja Laura Harju

       

Sukutilaviiri

1 kpl

   

Tilan nimi

Kunta

Vuodesta

Omistaja(t)

Kujala

Kauhava

1722

Janne ja Anne Sankelo

 

Hallituksen puheenjohtajalta

ProAgria Etelä-Pohjanmaa mukana asiakkaiden arjessa jo vuodesta 1863, tuolloin Suomessa vallitsi ruokapula ja valtava nälänhätä.

Olisiko viljan yms. varmuusvarastoinnilla voitu välttää nälänhätä (silloin Ruotsissa oli varmuusvarastoja), olisiko Suomessa silloin ollut edes mahdollista varastoida viljaa... Vuonna 2020 emme olleet lähelläkään nälänhätää, mutta viheliäinen koronavitsaus levisi maailmalla ja rantautui Suomeenkin, sen seurauksena puhuttiin kansallisesta omavaraisuudesta, joka on meillä hyvällä tasolla. Silloin sai suomalainen ruoantuottaja pörhistellä rintamuksiaan. Teemme arvokasta työtä sekä tuottajat että meidän tukena asiantuntijaorganisaatio.

Kun ihmistä uhkaa joku tuntematon, jota emme hallitse, silloin huomataan, että ruoka ei olekaan ehkä itsestäänselvyys vaan elintärkeää, sitä jopa hamstrattiin, kaupoissa oli tyhjiä hyllyjä. Ruoantuottajan perusarkeen korona ei sinällään paljoa vaikuttanut; terveenä pysyttiin, työt tehtiin. Onhan tilaa olla ja hengittää.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa onnistui hyvin mukautumaan uuteen, muuttuneeseen tilanteeseen. Pystyttiin nopeasti tarjoamaan asiakkaille tarvittavat ja kattavat palvelut. Nopealla aikataululla siirryttiin toimimaan etäyhteyksien välityksellä. Kasvokkain tapaamiset vähennettiin minimiin, tällä suojattiin asiakkaita ja asiantuntijoita mahdollisilta tartunnoilta. Työt joutuivat sovitusti, kustannustehokkaasti, asiakkaat eivät peruneet työtilaisuuksia. Etätyöskentely saattaa olla niinkin tehokasta, ettei huomata tarjota mahdollisia uusia palveluita. Näistä muuttuneista toimintatavoista moni on jo jäänyt uudeksi normaaliksi tavaksi työskennellä. Tärkeää on kuitenkin muistaa että meillä on maksavia asiakkaita, jotka saattavat vieroksua nopeaa työtapojen muutosta. Ei kaikille ole luontaista ottaa esim. teamsyhteyttä asiantuntijaan, saati sitten jutella yhteyden välityksellä luontevasti. Tälläiset asiakkaat on tärkeää tunnistaa, ettei heidän tarpeensa unohdu ja jää liian vähälle huomiolle.

ProAgrian tehtävä on olla maatilayrittäjän paras kumppani. Toimintamme kehittää maataloutta ja maaseutuelinkeinoja sekä edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia. Visiomme mukaan tavoittelemme asiakkaille kannattavaa liiketoimintaa parhaalla asiakaskokemuksella. Arvomme ovat asiakkaalle, henkilöstölle ja elinkeinolle: kehitys, menestys ja hyvinvointi. Meillä on asiakaslupaus, jolla annamme parhaita ratkaisuja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen (suoraan kopioituna). Meillä on takana ensimmäinen vuosi uutta strategiaamme 2020-2025. Strategiaan kirjatut tavoitteitteet eivät ole vain hienoja tavoitteita vaan ne pitää muuttua teoiksi ja niitä tukemaan on kehitelty organisaatiouudistus. Asiakkaalle se näkyy parempana palveluna. Organisaation sisällä pyrimme huolehtimaan paremmin asiantuntijoiden jaksamisesta, työn mielekkyydestä, esimiestyö ja johtaminen viedään huippuunsa.

Onnistumme yhdessä!

Maarit Noppa

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtaja

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2020 jää muistiin koko yhteiskuntaan vaikuttaneen koronaviruspandemian johdosta.

Yhteiskunta teki täyden jarrutuksen ja meni lähes kiinni. Keväällä ravintolat suljettiin. Työntekijät siirtyivät etätöihin ja joillakin etätyöskentely jatkuu edelleen. Muutokset ihmisten kulutustottumuksissa olivat nopeita, mutta se fakta, että joka päivä on syötävä, on edelleen tosi.

Suomessa elintarvikesektori alkutuotanto mukaan lukien pystyttiin suojaamaan koronaviruksen aiheuttamilta tuotantohäiriöiltä. Kaikkialla maailmassa näin ei ollut ja esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa suuria teurastamoita kärsi henkilökunnan koronavirustartuntojen vuoksi tuotantokatkoksista ja elintarvikkeiden saatavuus oli välillä heikkoa.

Etätyössä olevien ihmisten ruokailut siirtyivät koteihin. Tällöin ruoan marketmyynti kasvoi valtavasti ja kulutus suuntautui erilaisiin tuotteisiin kuin ennen pandemiaa. Suomalaiset elintarviketalot pystyivät vastaamaan kysyntään ja ruoka ei missään vaiheessa loppunut kaupoista. Voimmekin olla kiitollisia siitä, että Suomessa on huolehdittu huoltovarmuudesta myös elintarvikesektorilla. Ei tarvitse mennä kuin Pohjanlahden länsipuolelle, niin tilanne elintarvikkeiden riittävyydessä oli kriittinen. Kuluttajat suosivat hankinnoissaan kotimaisia tuotteita ja voidaankin todeta, että kotimaisen ruoan arvostus kasvoi vuonna 2020. Suomalainen kuluttaja on tekemillään valinnoilla avainasemassa siinä, että pystytäänkö ruokahuollon huoltovarmuus turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Digiloikkaa

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, kuten kaikki muutkin toimijat, siirtyi keväällä koronaviruspandemian saavuttaessa Suomen palvelemaan asiakkaita etänä. Koko ProAgria-ryhmässä oli juuri alkanut ohjelmistovaihdos WebExistä Teamsiin, minkä saimme vietyä vauhdilla päätökseen. Omaksuimme uuden ohjelmiston käytön nopeasti ja saimme palvelumme toimimaan myös etänä. Asiakkaan luona tehtiin enää pellolla ja tuotantorakennuksissa tehtävät palvelut. Asiakastapaamisissa noudatettiin suurta tarkkuutta hygieniassa, että alkutuotanto saadaan pidettyä koronavapaana. Pystyimme nopeasti omaksumaan uuden toimintatavan.

Päätimme maaliskuussa ottaa nopeutetusti käyttöön myös sähköisen allekirjoituksen. Sähköinen allekirjoitus on mahdollistanut uusien palveluiden tekemisen etänä, ja samalla se on tuonut nopeutta ja tehokkuutta etäpalveluiden loppuunsaattamiseen.

Etänä tehtävät palvelut toivat nopeasti tehokkuushyödyt esiin sekä asiakkaillemme että asiantuntijoillemme. Uskonkin, että kun saamme koronaviruksen selätettyä, paluuta aikaisempaan toimintatapaan ei ole.

Siirtymäkausi alkaa

Jatkuvuus tuo varmuutta ja pysyvyyttä. EU:n maatalouspolitiikka on osoittautunut lyhytjänteiseksi, koska tuottaja joutuu tekemään suuria investointipäätöksiä, vaikka varmuus harjoitettavasta maatalouspolitiikasta on vain ohjelmakaudeksi kerrallaan. Onneksemme vältimme tilanteen, missä ei ole minkään ohjelmakauden asetukset voimassa.  Euroopan parlamentti teki loppuvuodesta päätöksen kahden vuoden siirtymäajasta CAP27-ohjelmakaudelle siirtymisessä.

Siirtymäaika mahdollistaa maatalouden kehittämisen ohjelmakausien välilläkin eikä maatalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin tule katkoksia. Se on tärkeää jatkuvuuden kannalta.

Etelä-Pohjanmaalla on edelleen investoitu aktiivisesti maatalouteen. Investointitukien riittävyys on välillä ollut vaarassa. Pelko tukivarojen riittävyydestä ruuhkautti joissakin tukihauissa investointisuunnitelmia tekevää henkilöstöämme. Työruuhkien syntyyn on vaikuttanut myös se, että tuetuilla Neuvo-palveluilla, joista asiakas maksaa vain arvonlisäveron osuuden, on mahdollista tehdä entistä useampia eri palveluja. Asiakkaamme ovat myös oppineet hyödyntämään hyvin Neuvo-palveluja. Uusien neuvojien saaminen mukaan järjestelmään on hidasta, koska hakemusten käsittelyajat ovat olleet erittäin pitkiä. Neuvo-valtuuksien puuttuminen osalta henkilöstöstämme on aiheuttanut töiden epätasaista jakautumista asiantuntijoiden kesken.

Valtio tukee maatilojen neuvontaa. Tuen tavoitteena on pitää palveluverkosto kattavana ja asiantuntijapalvelut kaikkien saatavilla. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kertomusvuonna yleisavustusta maatilojen liiketoiminnan kehittämiseen 501 000 euroa. Valtionavullisissa asiantuntijapalveluissa työtä tehtiin 25,6 henkilötyövuotta.

Panostusta kehitystoimintaan

Hanketoiminnan avulla pystyimme kehittämään omaa ja asiakkaidemme osaamista useilla sektoreilla. Erityisen suuri kehittämispanostus aloitettiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan osana toimivan Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toimesta ruokakulttuurin ja ruokaprovinssin kehittämisessä. Tässä kehittämistyössä yhteistyökumppaneinamme toimivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Into Seinäjoki.

Hankkeiden tavoitteina on aina ollut tuoda uutta osaamista asiakkaillemme sekä asiakkaidemme liiketoimintaa kehittäviin asiantuntijapalveluihin. Etelä-Pohjanmaalla kehittämishanketoiminta on vahvaa, koska alan tärkeys maakunnallemme on tiedostettu ja tunnustettu. Etelä-Pohjanmaalla ruokasektorin alku- ja elintarviketuotannon arvonlisäys on suurin Suomen maakunnista. Ja näin haluamme asian olevan jatkossakin.

Kertomusvuonna ProAgria Etelä-Pohjanmaa investoi useisiin uusiin osaamisalueisiin ja osaamisiin sekä valmisteli organisaatiouudistuksen. Tämä näkyi loppuvuonna taloudessamme väliaikaisesti heikentävänä tekijänä, mutta tehdyt investoinnit tulevat varmasti vahvistamaan sitä tulevina vuosina.

Henri Honkala, toimitusjohtaja

Hallitus 2020

Hallituksen kokoonpano vuonna 2020

Toimikausi, perässä varajäsen

2020-2021    pj. Maarit Noppa

2020-2022    Anne Ojala,                      Juhani Pitkäranta

2020-2022    Ulla Vaismaa,                   Jukka Nuuja                            

2019-2021    Pekka Paavola,                 Anne Rintamäki

2019-2021    Jarkko Kaleva,                  Kaj Erlands

2018-2020    Anssi Muilu,                     Juha Hakomäki

2018-2020    Juha Kantola,                   Henna Puoliväli-Turja

2020-2022    tj. Henri Honkala,            Arja Talvilahti

 

Kunniamerkit

SUOMEN LEIJONAN ANSIORISTI SL AR

  • Pitkäranta JUHANI Antero, maatalousyrittäjä, Seinäjoki

SUOMEN VALKOISEN RUUSUN 1 LUOKAN MITALI KULTARISTEIN SVR MI KR

  • Kivisaari HANNU Olavi Johannes, kasvintuotantoasiantuntija, Lapua

SUOMEN VALKOISEN RUUSUN I LUOKAN MITALI SVR MI

  • Lehtinen ERJA Tellervo, asiantuntija, tilipalvelut, Kauhajoki

 

Omistajanvaihdospalvelut

Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaan ELY – keskus teki myönteisen aloittamistukipäätöksen 38 maatilalle, kun edellisenä vuonna aloittamistuki myönnettiin 30 maatilalle.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta aloittamistuen saaneita sukupolvenvaihdoksia tehtiin kaupanvahvistamiseen saakka 25 kappaletta. Näiden lisäksi ilman aloittamistukea tehtyjä tilakokonaisuuksien siirtoja seuraavalle sukupolvelle tehtiin 35 kappaletta. Lisäksi muita kaupanvahvistamisia tehtiin vuoden aikana n. 37 kpl. Uusia sukupolvenvaihdosten suunnitteluja tehtiin hieman yli 50 kpl. Perinnönjakoja ja muita perheoikeudellisia asiakirjoja tehtiin n. 20 kpl.

Yhtiöittämispalvelut ja maatila-arvioinnit

ProAgrian yhtiöittämisselvityksessä voidaan yhtiön perustamissuunnitelmia edistää asiakkaan tarpeen mukaan.

Yhtiöittämispalveluissa vuoden aikana yhtiöitettiin osakeyhtiöiksi 6 maatilakokonaisuutta. Lisäksi vuoden aikana tehtiin 25 uutta yhtiöittämisselvitystä, joista 10 eteni ennakkoratkaisujen hakemiseen. ProAgrian yhtiöittämisselvityksessä voidaan yhtiön perustamissuunnitelmia viedä asteittain eteenpäin asiakkaan tilanteen mukaan. Selvityksen myötä tulee pureuduttua maatilan talouden kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin ja saatu hyvää tietoa talouden suunnitteluun.

Maatila-arviointeja, joissa tehdään maatilojen tai maatilan osien arviointeja ja arvon määrityksiä tehtiin viime vuonna noin 30 kpl.

Rakennussuunnittelu

Korjausrakentaminen työllisti vuonna 2020.

Rakennussuunnittelu työllisti vuoden aikana pääasiassa korjausrakentamisen myötä. Rakentamisen tarvekartoituksien sekä ja lämpökeskusten lisäksi suunnitteilla oli viljankuivaamoja sekä kone- ja tuotevarastoja. Vuoden 2020 lopussa ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus päätti lopettaa rakennussuunnittelun sen kysynnän vahvan vähenemisen myötä.

Salaojitus- ja mittauspalvelut

Vuoden 2020 alusta alkaen salaojitus- ja mittauspalvelut siirtyivät Maveplanin hoidettaviksi.

Maveplan Oy:n toiminta laajeni vuoden alussa (1.1.2020) Etelä-Pohjanmaalle, kun ProAgria Etelä-Pohjanmaa osti  20 % omistusosuuden yhtiöstä. Samassa yhteydessä ProAgria Etelä-Pohjanmaa luovutti liiketoiminnan siirtona salaoja- ja mittauspalvelut Maveplan Oy:lle.

- Tällä muutoksella haluamme taata sen, että Etelä-Pohjanmaalla salaojapalvelut kehittyvät ja vahvistuvat entisestään. Se on oleellinen osa maakuntamme maataloutta, kertoo ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Henri Honkala.

- Maataloustoimiala kehittyy huimaa vauhtia eikä meillä ole ollut riittäviä resursseja varmistaa sektorin kehitystyötä. Haluamme olla edelleen mukana vesitalouden kehittämisessä ja taata sen, että asiakkaille on maakunnassa tarjolla laadukkaita kuivatuspalveluita. Osakkuus Maveplanissa mahdollistaa tämän, Honkala jatkaa.

- Etelä-Pohjanmaa on vireää maatalousaluetta. Seinäjoen seutu kasvaa ja kehittyy voimakkaasti. Laajentumisemme tarjoaa meille mahdollisuuden päästä tälle vireälle ja kehittyvälle markkina-alueelle, toteaa Maveplan Oy:n toimitusjohtaja Olli Utriainen.

- Haluamme olla johtava maankuivatukseen ja peltojen vesitalouteen liittyvien suunnittelupalvelujen tuottaja alueen maatalousasiakkaille. Uskomme, että vesistösuunnitteluosaamisellemme on tilausta Etelä-Pohjanmaan rakennetuihin vesistöihin liittyvissä hankkeissa. Tavoitteenamme on saada myös jalansijaa alueen kunnallistekniikan suunnittelutöissä, kertoo Olli Utriainen.

Liiketoiminnan siirron yhteydessä neljän salaoja- ja mittauspalveluluita tekevän asiantuntijan toimipisteet pysyvät ennallaan Seinäjoella ja Kauhajoella. Heidät tavoittaa entisistä puhelinnumeroista.

Maveplan Oy

Maveplan Oy on vesitalouden suunnittelutöihin keskittynyt yhtiö, jolla on maatalouden kuivatus- ja  vesitalous­suunni­t­te­lu­palvelujen osalta vahva asema. Yritys on kehittänyt  viime vuosina kunnallis- ja geotekniikan suunnittelupalveluita uusiksi osaamisalueiksi.

Tilitoimisto

Tilipalvelujen asiakasmäärä jatkoi kasvua ja sähköisen taloushallinnon osuus lisääntyi merkittävästi.

Maatiloihin erikoistuneille tilitoimistopalveluille oli suurta kysyntää vuonna 2020. Liikevaihtomme tilitoimistopalveluissa kasvoi noin 20 %. Maatila-asiakkaat ovat lisääntyvissä määrin ottaneet käyttöön sähköisiä taloushallintopalveluja, joissa ostolaskut tulevat suoraan verkkolaskuina tai skannauksen kautta kirjanpito-ohjelmaan. Asiakkaat käyvät oman käyttöliittymänsä kautta tarkastamassa ja hyväksymässä laskut maksuun. Suurilla maatilayrityksillä laskujen hallinnointi helpottuu merkittävästi, kun laskut eivät enää tulee kirjekuoressa kotiin. Muuttuvassa toimintaympäristössä maatalousyrittäjät perehtyvät entistä tarkemmin tilansa talouteen. Kirjanpitäjän rooli on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpitoon kaivataan uusia tiloja mukaan.

Kannattavuuskirjanpitotilojen määrä väheni vuoden aikana lopettavien tilojen jäädessä pois vahvuudesta. Loppuvuodesta uusien tilojen rekrytoinneissa onnistuttiin kuitenkin siten, että tilamäärä saatiin pidettyä hieman yli sadassa tilassa. Vähennystä kuitenkin tapahtui lähes kymmenellä kappaleella. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi seikkaperäisen analyysin tuloksestaan ja taloudellisesta asemastaan. Vuonna 2021 tarvitsemme lisää maatiloja kannattavuuskirjanpitotiloiksi.

Kasvukaudesta 2020

Vuosi 2020 on todella erikoinen niin kasvukaudeltaan kuin ikävän korona-epidemian takia.

Korona ei onneksi ole vaikuttanut merkittävästi tilojemme toimintaan, mutta varovaisuus on lisääntynyt. Kevät oli kuiva ja kylmä. Kesän aikana sateet tulivat ja heinäkuussa sadetta saatiin kasvukauden aikana sopivasti. Sateiden ajoitus ei olisi voinut mennä enemmän pieleen kuin vuonna 2020. Alkukevään kuivuuden vuoksi vain osa viljasadosta oli ehtinyt itää ennen kesäkuussa alkaneita sateita. Sateiden vaikutuksesta itämättömät siemenet itivät ja tuottivat ”toisen sadon” jo itäneiden viljojen kaveriksi. Ongelmana oli, että tämä toinen sato ei ehtinyt tuleentua kunnolla ja sato olikin laadultaan vaihtelevaa ja kuivauskustannukset nousivat korkeiksi. Kasvukauden lämpösumma oli hieman yli keskiarvon.

Viljaa tuotettiin alueellamme alle keskimääräisen johtuen kesän säästä ja jälkiversonnasta. Peruna ja nurmi olivat voittajia. Perunaa saatiin paremmin kuin moneen vuoteen joten perunan viljelijöillä satokausi oli hyvä. Nurmen tuotannossa satotasot vaihtelivat satokauden aikana. Vuosi 2020 oli herneen viljelyn ennätysvuosi. Vuoden 2020 aikana hernettä viljeltiin alueemme tiloilla enemmän kuin koskaan ennen. Satotaso jäi kuitenkin haastavan kasvukauden vuoksi heikommaksi kuin edellisinä vuosina, mutta kotimaisen valkuaisen tuotantoon on haluja ja kysyntä on vahvaa, joten uskomme, että herneen viljelyn suosio tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana.

Viljelytoimenpiteistä olemme jakaneet paljon tietoa ja kokemuksia alueemme viljelijöille joten kynnys uuden kasvin viljelyyn madaltuu. Ensimmäinen sato jäi kuivuudesta johtuen vaatimattomaksi, mutta toinen ja kolmas olivat hyviä niin määrältään kuin laadultaan. Sianlihaa tuottavilla tiloilla positiivista virettä jatkoi Kiinan vienti, mutta synkät pilvet ovat lähellä. Afrikkalainen sikarutto on aivan lähellä rajaa ja sen pitämiseksi rajan takana tehdään paljon toimenpiteitä. Saksaan ASF iski voimakkaasti ja tämän vuoksi sianlihan vienti on jäissä. Tämä tarkoitti kylmää kyytiä sianlihan hinnalle, joka on Saksassa todella alhainen. Suomeen iskiessään tämä aiheuttaisi vakavat ongelmat tilojen muutenkin haastavaan taloustilanteeseen. Broilerinlihan kulutus on jatkanut kasvuaan. Atria julkisti vuoden 2020 lopussa tiedotteen uuden broilerteurastamon rakentamisesta, mikä osaltaan kertoo siipikarjanlihan kysynnän vahvasta kasvusta. Tiloilla tämä tulee näkymään positiivisesti niin laajentamisina ja tuotannon tehokkuuden nostona.

Kasvipalvelut

Vuosi 2020 oli varsin erikoinen kasvukaudeltaan.

Sen vuoksi kasvustokäyntien kysyntä kasvoi edelleen ja kasvinsuojeluun halutaan uutta näkökulmaa. Kevään kuivuus näkyi monen tilan pelloilla. Maan rakennekysymykset, pellon parempi kasvukunto ja multavuus ovat tämän hetken kasvavaa trendiä palveluissamme. Jotta Etelä-Pohjanmaalla voitaisiin tuottaa hyvälaatuista viljaa, perunaa ja muita tärkeitä kasveja, maa on oltava paremmassa kunnossa kuin tällä hetkellä keskimäärin on. Osaltaan tähän haasteeseen vastaamme Ilmastosoturit-hankkeessa, jossa maan rakenteen parantamisella, multavuuden nostolla ja muilla maata parantavilla toimenpiteillä, etsimme maakunnan tilojen tarpeisiin hyviä käytäntöjä, jotka toimisivat tilojemme maan rakenteen parantamisessa. Tähän asiaan haemme vastauksia 10 hengen tilaryhmän pelloilla.  

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakasmäärä säilyi hyvällä tasolla. Tilojen tukihakuun liittyvissä kysymyksissä, viljelysuunnittelussa kuin kasvustokäynneissä olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme. Maan rakenneasiat ovat yhä useamman viljelijän mietinnässä, ja sen vuoksi palvelun käyttö kasvaa vuosi vuodelta. Luomutiloille pystymme tarjoamaan erittäin hyvää osaamista tuotannon kehittämisessä kuin tukiin ja tarkastuksiin liittyvissä kysymyksissä. Uskon, että parempaa osaamista ei tähän löydy kuin ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijoista. Vuoden 2020-aikana olemme pystyneet merkittävään digiloikkaan tilojemme palveluissa. Teams-yhteydet ovat tulleet tutuiksi monella tilalla ja sen hyvinä puolina voidaan mainita työn tehokkuuden lisäämisen. Tilat ovat myös ottaneet tämän hyvin vastaan, koska aikaa jää enemmän tilan toiminnan pyörittämiseen kuin tien päällä kulkeminen jää vähemmälle. Peltoja tutkittaessa ja kasvustojen kehitystä seuratessa ei peltokäyntiä voida korvata, mutta monissa byrokratiaan liittyvissä toimissa, digitaaliset toimintavälineet ovat tuoneet nopeutta ja ketteryyttä palveluihin. Uskon, että digitaalisuus lisääntyy vuosi vuodelta palveluissa tästä eteenpäin.

Maitotilojen vuosi

Vuoden 2020 alussa maitotiloilla vallitsi innostuksen ja kehittämisen ilmapiiri.

ProAgrialla oli lanseerattu uusia innostavia hankkeita, joiden kautta tehtiin täsmäkehittämistä esim. Vahvat Vasikat tai Pötsi hankkeissa. Maitotiloilla oli paljon investointeja suunnitelmissa ja investointihakemuksia vireillä. Pian koko maailma pysähtyi koronapandemiaan, mikä toi tarpeen luoda nopeasti uusia toimintamalleja myös ProAgrian asiakastilatyöhön. Etätyötämallia kehitettiin niin viljely-, talous- kuin kotieläinpalveluihin. Koulutukset siirrettiin verkkoon ja asiakkaita opetettiin uuteen toimintamalliin. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä tuttujen asiakkaiden kanssa oli teamssissä helppo pohtia suunnitelmia ja kehittämistä. Etätyömallin opit oli käytössä koko vuoden ja niistä tuli osa pysyvämpää käytäntöä.

Maitotiloille tuli toinen suuri muutos toimintaympäristössä, kun valiolaiset osuuskunnat ilmoittivat keväällä siirtymisestä sopimustuotantoon vuoden 2021 alusta. Sopimustuotantoon liittyi myös hinnoittelumalli, joka perustui tasaiseen kuukausittaiseen maitomäärää. Sopimustuotanto laittoi monella tilalla suunnitelmat jäihin. Tiloille annettiin alustava sopimusmäärä alkukesästä ja siihen sai hakea muutosta erilaisilla perusteilla esim. investointeihin vedoten. Asiantuntijat auttoivat lisäsopimusten haussa ja lopulliset sopimusmäärät saatiin tiloille syys-lokakuun aikana.

Maitosuomi ja alueen ProAgriat  tekivät tiivistä yhteistyötä, jotta tilojen sopeutuminen uuteen tilanteeseen olisi helpompaa. Sopimustuotannon lisäksi Valiolaiset Osuuskunnat ilmoittivat, että vuoden 2021 alussa maito haetaan tiloilta, joilla on voimassa vastuullisuussopimus.

Nämä muutokset maitosektorilla nopeuttivat monella tilalla päätöstä luopua lehmistä. Toisaalta sopimustuotanto toi myös rajat eläinmäärän lisäämiselle. Tämä kaikki johti lehmämäärän ja samalla teuraaksi kasvatettavien vasikoiden määrän laskuun. Syksyllä lopetetiin uusien lihanautakasvattamoiden investointien tukeminen, kun vasikoista oli niukkuutta jo olemassa olevilla tiloilla. Emolehmätuotannon kasvu ei pysty korvaamaan lypsylehmien vähentymisestä johtuvaa vasikoiden määrän laswkua.

 

Lampaanlihatuotanto

Karitsanlihaa on tuotettu 3 % viime vuotta vähemmän ja kulutettu 9 % viime vuotta vähemmän. Koko vuoden tuotantoennuste karitsan osalta on 1,02 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa 3,8 % pienempää tuotantomäärää kuin viime vuonna. Alla oleva elo-lokakuun tuotantobarometri osoittaa, että karitsanlihan kulutus ja tuotanto ovat loppuvuotta kohti lievästi nousussa.

Lampaita oli 1.5.2020 reilu 140 000, mikä on kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Karitsoineiden uuhien määrä väheni reiluun 53 000. 1289 lammastilaa koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla 61 tilaa. Karitsoiden keskipaino 19,5 kg. 2020 vuoden karitsanlihan tuottajahinta keskimäärin 3,85e/kg. Lähde: https://stat.luke.fi/

Naudanlihantuotanto

Naudanlihaa tuotettiin, yhteensä kaikki naudat, n. 86,5 miljoonaa kiloa vuonna 2020. Naudanlihaa on tuotettu n. 1% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maitorotuisten teurassonnien keskipaino oli 375 kg. Liharotuisten sonnien keskipaino oli 408 kg. Maitorotuisten hiehojen keskipaino oli 267 kg. Liharotuisten hiehojen keskipaino oli 278 kg. Nautojen määrä väheni prosentilla, ja nautoja oli 1.5.2020 noin 846 400.  Emolehmien ja alle vuoden ikäisten nautojen määrä kasvoi, kun taas lypsylehmien, hiehojen ja sonnien määrä väheni. Nautoja oli noin 9 300 tilalla. Emolehmiä oli 5514 kpl Etelä-Pohjanmaalla, koko maassa 59 416 kpl. Maitorotuisen sonninlihan hinta n. 3,42 e/kg. Liharotuisen 3,84e/kg. Lähde: https://stat.luke.fi/

Maidontuotannon tuloksia

ProAgria on tuonut asiantuntijapalveluita niin tilan johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan kuin tuotannon kehittämiseen. Palveluryhmän tilat käyttävät aktiivisesti ProAgrian palveluita. Yli 90 % maitotiloista käyttää jotakin ProAgrian palvelua. Nautatiloistakin yli 70 % oli asiakkaanamme.

Ruokintasuunnitelmia tehtiin vuoden aikana noin 60 %:lle tuotosseurantaan kuuluvista karjoista. Myös tuotosseurannan ulkopuoliset tilat käyttävät ruokinnansuunnittelua. Ruokinnanohjauksen avulla haetaan tilalle parasta taloudellista tulosta tilan omia rehuja täydentämällä ja karjan olosuhteet huomioiden.

Kotieläinasiantuntijamme auttavat tiloja tuotosseurannan käytännön työssä tarpeen mukaan. Tuotosseurantaan kuului 434 karjaa.  Esimerkiksi tekninen asiantuntijamme on apuna maitonäytteiden otossa lypsyrobottitiloilla ja ProAgrialta voi vuokrata robottitilojen näytteenottolaitteita. Tuotosseurannan tietojen tallennuspalvelu keskitettiin maassa kolmelle asiantuntijalle ja valtakunnallinen tuotosseurannan asiakaspalvelu on aina puhelimen päässä tavoitettavissa tuotosseurantaan liittyvissä kysymyksissä.

Eteläpohjalaisten maitotilojen virallinen keskituotos oli ensimmäisen kerran yli 10000 kg eli 10021 kg maitoa/lehmä/vuosi, nousua edellisestä vuodesta 227 kg. Poistettujen lehmien elinikäistuotos oli 28867. Lehmien kestävyys on nousussa, kun navetoiden olosuhteet paranevat. mutta edelleen eteläpohjalaisissa karjoissa poistetaan vuosittain 30 % lehmistä.

Luomumaitotilojen, joita Etelä-Pohjanmaalla oli 27, keskituotos oli 9371 kg/lehmä/vuosi. Luomutilat olivat keskimääräistä suurempia – niillä oli keskimäärin 82,1 lehmää.

Maidontuotanto kunnittain 2020

       
           
  Maidontuottajia *) Muutos Meijeriin lähetetty
  v 2020 v 2019 v. 20 - 19 litraa v. 2020 litraa/tila
Alajärvi 54 61 -7 23 108 866 427 942
Alavus 46 50 -4 16 670 644 362 405
Evijärvi 22 25 -3 7 900 415 359 110
Ilmajoki 29 32 -3 23 480 409 809 669
Isojoki 10 10 0 3 094 420 309 442
Isokyrö 12 12 0 5 475 615 456 301
Karijoki 11 13 -2 4 491 512 408 319
Kauhajoki 65 72 -7 24 460 361 376 313
Kauhava 71 76 -5 32 747 076 461 226
Kuortane 22 23 -1 14 270 963 648 680
Kurikka 97 103 -6 58 426 387 602 334
Laihia 7 7 0 2 234 750 319 250
Lappajärvi 17 17 0 4 651 718 273 630
Lapua 35 36 -1 10 592 097 302 631
Seinäjoki 52 54 -2 25 138 335 483 430
Soini 15 18 -3 5 820 722 388 048
Teuva 16 18 -2 9 448 712 590 545
Vimpeli 11 11 0 3 909 233 355 385
Ähtäri 13 13 0 8 732 388 671 722
Etelä-Pohjanmaa 605 651 -46 284 654 623 470 504
           
*) Maidonlähettäjiä 31.12          

Neuvontatilojen kehitys 2020 - 2019

     
Kunta Tuotos- seuranta tilat 2020 Tuotos- seuranta tilat 2019 Erotus Tuotos- seuranta % 2020 Tuotos- seuranta % 2019 % Erotus
        ,    
Alajärvi 33 41 -8 61,1 67,2 -6,1
Alavus 32 34 -2 69,6 68,0 1,6
Evijärvi 18 18 0 81,8 72,0 9,8
Ilmajoki 23 24 -1 79,3 75,0 4,3
Isojoki 7 7 0 70,0 70,0 0,0
Isokyrö 11 12 -1 91,7 100,0 -8,3
Karijoki 10 11 -1 90,9 84,6 6,3
Kauhajoki 47 49 -2 72,3 68,1 4,3
Kauhava 60 62 -2 84,5 81,6 2,9
Kuortane 15 16 -1 68,2 69,6 -1,4
Kurikka 72 76 -4 74,2 73,8 0,4
Laihia 3 3 0 42,9 42,9 0,0
Lappajärvi 10 13 -3 58,8 76,5 -17,6
Lapua 17 19 -2 48,6 52,8 -4,2
Seinäjoki 34 38 -4 65,4 70,4 -5,0
Soini 11 12 -1 73,3 66,7 6,7
Teuva 10 12 -2 62,5 66,7 -4,2
Vimpeli 8 8 0 72,7 72,7 0,0
Ähtäri 9 9 0 69,2 69,2 0,0
E-P 430 464 -34 71,1 71,3 -0,2

Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen ja lehmien osuus 2020

 
             
  Tiloja Tuotosseurannassa Tuotoss. Lehmiä /   
  yht. *) tiloja **) % tiloista lehmät Tila  
Alajärvi 54 33 61,1 2 081 63,1  
Alavus 46 32 69,6 1 851 57,8  
Evijärvi 22 18 81,8 667 37,1  
Ilmajoki 29 23 79,3 2 289 99,5  
Isojoki 10 7 70,0 277 39,6  
Isokyrö 12 11 91,7 650 59,1  
Karijoki 11 10 90,9 414 41,4  
Kauhajoki 65 47 72,3 2 220 47,2  
Kauhava 71 60 84,5 3 213 53,6  
Kuortane 22 15 68,2 1 188 79,2  
Kurikka 97 72 74,2 5 835 81,0  
Laihia 7 3 42,9 153 51,0  
Lappajärvi 17 10 58,8 402 40,2  
Lapua 35 17 48,6 699 41,1  
Seinäjoki 52 34 65,4 1 621 47,7  
Soini 15 11 73,3 595 54,1  
Teuva 16 10 62,5 765 76,5  
Vimpeli 11 8 72,7 384 48,0  
Ähtäri 13 9 69,2 717 79,7  
Etelä-Pohjanmaa 605 430 71,1 26 021 60,5  
             
*) Maidonlähettäjien lukumäärä 31.12.2019        
**) Tuotosseurantaan kuuluneet tilat 31.12.2019      

 

Green care -hoiva

Green Care hoivahankkeessa valmennetaan maatiloja ja muita luontoympäristöyrittäjiä.

Green Carella edistetään asiakkaiden hyvinvointia ammattimaisesti. Maaseutuyrittäjä voi saada luonnosta ja maaseutuympäristöstä uutta elantoa Green Care-toiminnalla. Hankkeessa  valmennetaan maatiloja ja muita luontoympäristöyrittäjiä toimimaan Green Care hoivapalvelujen tuotantoalustana, jonne sote-alan toimija voi tuoda hoivaosaamisensa ja asiakkaansa kuntoutumaan. Kumppanuusmalli on uusi tapa tuottaa Green Care -hoivapalveluita yhteistyössä. Harvalla maatilallisella on sote-alan osaamista ja harvalla sote-alan toimijalla maatilaa, mutta yhdessä toimien molempien vahvuudet saadaan yhdistettyä lait ja asetukset täyttäväksi sekä hyviä kuntoutustuloksia tuottavaksi Green Care -hoivapalveluksi. Mallissa on liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pienille maatiloille sekä kuntoutusmahdollisuuksia sellaisille sote-alan toimijoille, joiden asiakkaat hyötyvät Green Care -toiminnasta.

-Green Care-hoivahanke on jo nyt tuonut itselle uusia työkaluja ja ajatuksia oman toiminnan kehittämiseen. Lisäksi on tullut tietoa Green Care-hoiva asiakkaiden kohtaamisesta ja heidän kanssa toimimisesta. On saanut ihan konkreettisia vinkkejä vaikka siihen, mitä toiminta voisi heidän kanssaan olla omalla tilallani, kertoo Merja Ilomäki. Hän oli mukana ensimmäisessä Green Care-hoivahankkeen valmennusporukassa.  

Jo pelkkä uteliaisuus asiaan riittää. Tila voi olla iso tai pieni, eikä tuotantosuunnallakaan ole väliä. Kaikille Green Caresta innostuneille maaseutuyrityksille teemme selvityksen, mikä voisi olla juuri heille se mahdollisuus jatkossa tuottaa uudenlaista palvelua omassa yrityksessään.

Mitä asiakkaat tekevät Green Care-kohteissa?

Tilalla Green Care- toiminta vaihtelee aina asiakkaan tarpeiden sekä toimintakyvyn mukaan ja tietenkin toiminnan sisältöön vaikuttaa se, minkä tyyppinen tila on kyseessä. Esimerkiksi erikoiskasvitilalla asiakkaat voivat jopa osallistua taimien istutukseen tai keruutöihin. Toiselle ryhmälle taas jo pelkästään tilaympäristössä oleminen ja vaikkapa eläinten seuraaminen, voivat olla tärkeää hyvinvoinnin edistämisen kannalta ja lisätä merkityksellisyyttä.

Tilaympäristökäynnillä katsomme tilan ympäristöä ja sen mahdollisuuksia Green Care-hoiva toiminnan järjestämiseen. Mutta samalla mietimme mahdollisuuksia asiakkaiden kanssa tehtävälle toiminnalle ja tässä hyödynnetään kokemustani erityisryhmien tuntemisesta ja ohjaamisesta. On osattava nähdä mahdolliset työtehtävät ja niiden osat ja muokata ne kohderyhmälle sopivaksi, kertoo Johanna Mäki-Rautila Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä.

Green Care hoiva -hankkeen tavoitteena on löytää maaseudulle kumppanuusmallin avulla uusia yhteistyömahdollisuuksia ja -ympäristöjä Green Care -hoivapalveluiden tuottamiseen. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaa, joka toteuttaa hanketta yhdessä Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa.

Lue lisää: www.proagria.fi/greencarehoiva

 

Maatilojen johtaminen

Johto-hanke tarjoaa johtamisvalmennusta asiakastiloillemme.

Yrityskoon kasvun myötä maatalousyrittäjän on siirryttävä käytännön tekijästä johtajan saappaisiin. Johto-hankkeessa kehitämme maatalousyrittäjien kokonaisvaltaista johtamisosaamisesta ja sparraamme heitä laatimaan strategiaa ja viemään se käytännön toimiksi. Tavoitteena on maatalousyritysten kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden parantuminen. Tuomme maatalousyrittäjien käyttöön uusinta tietoa maatalousyritysten strategisesta johtamisesta ja suunnittelusta yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon- hanke) ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Vuoden aikana hankkeessa oli käynnissä 4 pienryhmää, joissa kuhunkin ryhmään osallistui 6 maatilaa.  Pienryhmissä osallistujien keskinäiset keskustelut syventävät johtamisen työkaluja käytännön tasolle.

Lue lisää: www.proagria.fi/johtohanke

Ilmastosoturit

Ilmastosoturit -hankkeessa tarkasteltiin kesällä 2020 pilottitilojen peltoja. Kuoppatestien tarkastelulla sekä syvänäytteistä on nähty selkeästi monipuolisen viljelykierron positiiviset vaikutukset pellon rakenteeseen ja kasvukuntoon.

Parhaat maan rakenteet ovat olleet pelloilla, joilla on ollut monipuolinen viljelykierto. Jotta viljelykierto toisi parhaan mahdollisen vaikutuksen, tulisi kierrossa olla syysviljoja, nurmia, kevätviljoja, palkokasveja ja öljykasveja. Kun näihin yhdistetään  talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasveja sekä kevennettyä muokkausta ja tarvittaessa  jankkurointia tiivistymien takia sekä hivenravinteiden ja orgaanisten lannoitteiden lisäämistä, on lopputulos taattu.

Talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikainen kasvipeitteisyys on tärkeä osa pellon hiilitaseen nostoa, mutta lisää samalla pellon viljavuutta. Kasvipeitteisyys ylläpitää maan rakennetta sekä ravinteiden pysyvyyttä pellossa. Etelä-Pohjanmaan tuulisissa ja runsassateisissa olosuhteissa on ravinteiden huuhtoutuminen sekä tuulieroosion vaikutukset peltoon suuret, jos pelto on talven mullalla. Tällöin menetetään pellosta runsaasti orgaanista ainesta, hiiltä sekä ravinteita.

Kerääjäkasvit

Varsinkin kevätkylvöisillä kasveilla kannattaa käyttää kerääjäkasveja. Niillä pystytään sitomaan runsaasti hiiltä sekä ravinteita maahan ja ruokkimaan maan pieneliöstöä. Näin erityisesti silloin kun pelto säilyy kasvipeitteisenä myös talvikauden. Kerääjäkasveiksi soveltuvat monenlaiset kasvit, kunhan ne peittävät pellon pinnan kasvukaudella ja lähtevät puinnin jälkeen runsaampaan kasvuun, jolloin ne keräävät ylimääräiset ravinteet itseensä. Valintaan tulee kiinnittää huomiota sen mukaan mitä kasveja viljelykierrossa viljellään, mikä maalaji on kyseessä, millaiset viljelytekniikat on käytössä ja miten kasvinsuojelua on tarkoitus tehdä.

Kevennetty muokkaus

Syyskyntö näyttää entistä haastavammalta, kun tarkastellaan asiaa maan rakenteen sekä hiilensidonnan ja ravinteiden säilymisen kannalta. Savimailla on perinteisesti syyskyntö ainoa järkevä ratkaisu. Muilla maalajeilla on mahdollista tehdä muokkaukset kevennetysti tai kevätkynnön kautta. Erityisesti savimaille on hyvä harkita viljelykiertoon syysviljoja sekä kerääjäkasveja ja syväjuurisia kasveja. Monivuotisten ja syväjuuristen nurmipalkokasvien lisääminen nurmiseoksiin on suositeltavaa, jotta pellon rakennetta saadaan parannettua ja pieneliöille lisää elintilaa ja ruokaa. Näillä toimilla on mahdollista muuttaa pellon rakennetta sekä multavuutta ja mahdollistaa siten kevennetty muokkaus tulevaisuudessa myös savimailla.

Monimuotoisuutta

Uusimmat tutkimustulokset ovat tuoneet esiin laajemman biodiversiteetin hyödyt pellon kasvukunnon ja hiilitaseen nostoon. Tämä tuo aivan uudenlaisen hyödyn monimuotoisille pelloille, joista hyviä mahdollisuuksia ovat erilaiset seoskasvustot ja kumppanuuskasvit. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viljan ja palkokasvien seosviljelyä tai kukkivien peltojen lisäämistä viljelykiertoon, jolloin sekä maan että taivaan pieneliöillä on monipuolisempaa ruokaa ja parempaa suojaa kasvukauden aikana.

Lue lisää: www.proagria.fi/ilmastosoturit

 

Kokemuksia pellon kasvukunnon palauttamisesta

Täsmäviljelyyn keskittynyt Nefertiti- ja Monipuolisuutta viljelykiertoon-hankkeet järjestivät yhteistilaisuuden Lapualla loppukesästä. Puheenvuorossaan noin 10 vuotta täsmäviljelyä harjoittanut Kari Alasaari kertoi kokemuksistaan rypsipellon laidalla, jossa on ollut ongelmia maan rakenteessa ja kasvukunnossa. Suunnitelmallisilla kunnostustöillä pelto on saatu nyt hyvään kasvukuntoon.

Lähtötilanne oli se, että pelto oli kuopalla ja siinä ui joutsenet vielä toukokuun lopulla. Vuonna 2017 kynnöspelto tasattiin ja reunaojien kunnostaminen tehtiin samalla. Hintaa tuli noin 300 euroa hehtaarilta, kun maata siirrettiin 200 kuutiota hehtaarilta.

Seuraavana vuonna kylvettiin ruis ja kesällä pelto jankkuroitiin syvään. Syväjuurinen kasvi kuten ruis hyödyntää paremmin jankkuroinnin vaikutuksen. Kasvustokartta kesältä 2018 ja satokartta syksyllä kertoivat, että siellä missä oli suurempi kasvimassa, pelto tuotti myös suuremman sadon. Kunnostustoimet jatkettiin 2019 kun pellolle ajettiin broilerin lantaa täsmälevityksenä perustuen kasvustosensorilla vuonna 2018 mitattuihin tuloksiin. Samalla pelto kalkittiin. 2020 pelto oli siinä kunnossa, että sinne olisi päässyt kylvämään ensimmäisenä. Esimerkin kautta Kari painotti, että perusasiat (salaojitus, kalkitus, pellon tasaisuus, maan rakenne) ovat tärkeitä ennen kuin täsmäviljelytoimet voivat antaa täysimääräistä hyötyä.

Täsmäviljelytoimista kysyttäessä Kari kertoi, että äestyksessä hänellä on käytössä automaattiohjaus, joka on yksi osa täsmäviljelyyn luettavasta keinovalikoimasta. Ruiskusta, lannoitteenlevittimestä sekä puimurista saadaan kaikista kartat tehdystä työstä. On iso asia, että dokumentaatio löytyy jälkikäteen, siitä saadaan oikea hyöty. Kasvunsääde ruiskutetaan niin, että hyvään kohtaan menee enemmän. Ruiskussa on kasvustosensorit, joten ruiskutuskarttaa ei tarvitse tehdä etukäteen.

Atfarm sisältää algoritmin

Stefan Dahlvik Yaralta esitteli pellonpientareella yrityksen tuotteista mm. Atfarm-palvelua, joka on poistuneen MyYaran seuraaja. Atfarm kertoo kunkin pellon kohdan tarvitseman typpimäärän satelliittikuvien perusteella, tarkkuuden ollessa 20x20m. Viljelijän pitää ilmoittaa kasvi ja kasvuaste, jotta algoritmi toimisi oikein. Palvelu vaatii kirjautumisen ja on maksullinen.

Droneasiaakin oli tapahtumassa tarjolla. Maatalouskäyttöön sopivista droneista hankkeen läpivieneenä Jori Lahti SeAMK:lta tuntee dronet täsmäviljelykäytössä. Tiivistettynä voi sanoa, että toistaiseksi dronella onnistuu havainnointi mutta ei oikein reagointi. Jorin mielestä täsmäviljelyssä on menty liikaa teknologia edellä, kun kyse olisi enemmänkin tilalle soveltuvien toimintamallien käytöstä.

Pellon tasauslanaus tuo lisäsatoa

Perunanviljelijä ja lanausurakoitsija Rami Lilja kertoi pellonpientareella pellon lanauksessa aloitettavan kysymällä viljelijältä mitä kasveja aiotaan viljellä, ja voiko jättää korkeampia paikkoja johonkin. Maata ei kannata ottaa liikaa yhdestä paikasta. Sitten kierretään pelto 10 metrin jaolla, josta saadaan korkeuskäyrät. Tiedot siirretään PC:lle ja tehdään lanauskartta. Samalla määritellään kuinka monta prosenttia kaato voi olla tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi siirtonurmissa on hyvin terävät kaadot. Sekin on mahdollista, että pellolla ei ole kaatoa ollenkaan, eli vesi voidaan ottaa tasaisesti vastaan.

Perunamaata tasattaessa maata siirretään yleensä 170-250 m3/ha. Kustannus on yli 90%:lla tapauksista 250-300€/ha, ja tämä sisältää kaikki kustannukset kuten alkukartoituksen.

Monipuolisuutta viljelykiertoon

ProAgria Etelä-Pohjanmaan Monipuolisuutta viljelykiertoon -hanke päättyi loppuvuodesta 2020. Hankkeen aikana pureuduttiin kauran, herneen ja härkäpavun viljelyn kehittämiseen ja näiden kasvien kannattavaan tuottamiseen. Hankkeeseen kuului olennaisena osana taloustietojen kerääminen tiloilta hankekasvien kannattavuustekijöiden löytämiseksi.

Kaksi hyvää hernevuotta ja karttuneet viljelyopit siivittivät valtakunnallisen hernealan 25 000 hehtaariin, mikä tarkoittaa 80% lisäystä edellisvuodesta, myös Etelä-Pohjanmaalla. Miksi valita herne viljelykiertoon? Herneen viljely onnistuu perinteisellä peltokalustolla ja herne katkaisee hyvin viljojen tautipainetta. Herneen juurinystyrät sitovat typpeä ilmakehästä, jolloin herneestä saadaan selkeä typpilannoitushyöty seuraavalle kasville. Parhaiten typpi saadaan hyödynnettyä syysviljalle. Hernepeltoa ei kannata muokata syksyllä, mikäli typpihyöty halutaan maksimoida seuraavan vuoden kevätviljalle, sillä muokkaus saa herneen lahoamaan ja typen muuttumaan talven aikana liukenevaan muotoon. Herneen paalujuuri kuohkeuttaa hyvin maata ja herneen typpipitoinen massa vilkastuttaa peltomaan mikrobitoimintaa, lisäten parhaimmillaan maan multavuutta. Herne ei ole yhtä varma viljeltävä kuin kevätviljat, joten tietynlaista riskinsietokykyä ja viitseliäisyyttä viljelijältä vaaditaan, mutta parhaimmillaan tulos on taloudellisesti ja maan kasvukunnollisesti selvästi parempi kuin monella muulla kasvilla.  

Herneen viljely tässä laajuudessa on uusi asia koko Suomessa. Neuvojien, ostajien ja viljelijöiden kokemusten vaihto on ollut ja tulee olemaan erittäin suuressa roolissa herneen viljelyn kehittämisessä.

 

Tutustu ja hyödynnä Monipuolisuutta viljelykiertoon -hankkeen materiaalit täältä: www.proagria.fi/monipuolisuuttaviljelykiertoon

Mainio maito

Maitosuomen alueen ProAgrioiden suuri yhteisponnistus oli koko alueelle yhtäläinen kehittämishanke, jossa tavoitteena on hiilineutraali maidontuotanto v. 2035 valiolaisilla maitotiloilla.

Yhtenäisen hankekokonaisuuden saaminen seitsemän maakunnan ja ELY-Keskuksen alueelle oli iso ponnistus. Etelä-Pohjanmaan ProAgria sai rahoituspäätöksen MainioMaito- hankkeelle toukokuun alusta kolmen maakunnan alueelle. Itä-Suomeen sisarhankeen päätöksen saaminen kesti loppuvuoteen 2020. MainioMaito hankkeessa järjestetään koulutusta pienryhmissä niin pelto-kuin kotieläintuotantoon liittyen. Lisäksi pidetään seminaareja ja opetetaan tiloille hiiliviljelyä ja hiilijalanjäljen laskemista.

Lue lisää: www.proagria.fi/mainiomaito

Pötsi-hanke

Pötsi -hanke on ProAgria Etelä-Pohjanmaan vetämä hanke yhteistyössä ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Selvitämme hankkeessa pötsiterveyteen vaikuttavia tekijöitä, hyviä toimintatapoja pötsin terveyden ylläpitämiseksi ja ruokintahäiriöiden ennaltaehkäisyn taloudellista vaikutusta tilatasolla. Hankkeessa on mukana kahdeksan pilottitilaa, joiden kanssa seuraamme kuukausittain vuoden ajan pötsiterveyteen vaikuttavia tekijöitä, ruokinnan onnistumista ja ruokintakustannuksia. Jaamme tietoa pötsiterveydestä, ruokintaperäisten sairauksien ennaltaehkäisystä sekä pötsiystävällisen ruokinnan kustannuksista hankkeen Facebook-ryhmässä, lehtiartikkeleilla ja järjestämissämme webinaareissa. Hanke lähti liikkeelle vuoden 2019 lopulla ja kestää 2022 vuoden loppuun.

Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat

Maa- ja kotitalousnaiset jatkoivat ruokaperinteen tallentamista ja uudistamista toteuttamalla hanketta Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat.

Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat-hankkeessa olemme keränneet erilaisia ruokatarinoita. Kasassa niitä on rutkasi yli tavoitemäärän eli yli  100 tarinaa. Ruokatarinointi keskittyi usein lapsuusajan muisteluun ja erilaisiin ruoan ympärillä olleisiin käytänteisiin ja tapoihin. Jotkut teemat nousivat ylös tarinapajasta toiseen ja yksi niistä oli rosolli, salla tai sallatti. Rakkaalla ruoalla on monta nimeä, koostumusta, käyttötilannetta, valmistumistapaa ja tunnelmaa. Hanke muuntui matkan varrella hyvin sähköiseksi koronavuoden siivittämänä ja hankkeen tuloksia lähetettiin livestreamauksina Facebookin kautta järjestön omalla sivulla. Joulun alla toteutetussa Rosolli-livessä yhdistyi perinteinen juhlasalaatti ja nykyajan keino kertoa sen tarinaa.

 

Hanke on rahoitettu Leader-varoista Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:n toimesta. Kumppanina hankkeessa toimi Turun yliopiston Seinäjoen elintarviketutkimuksen ryhmä.

 

Lue lisää: www.proagria.fi/ruokatarinat

Vahvat vasikat

Tavoitteenamme on parantaa vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä vähentää vasikkakuolleisuutta Etelä-Pohjanmaan matotiloilla.

Vahvat vasikat -hanke toteutetaan yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan, ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Vuoden 2019 lopulla alkanut hanke kestää 2022 vuoden loppuun ja hankkeen tavoitteena on parantaa vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä vähentää vasikkakuolleisuutta Etelä-Pohjanmaan matotiloilla.

Pilottitilatoiminnassa on tällä hetkellä mukana 10 pilottitilaa, joiden kanssa kehitämme toimintatapoja ja pidämme tarkempaa seurantaa vasikoista juottokauden ajan. Pilottitilojen kehitysteemoina ovat esimerkiksi ternimaidon laadun ja määrän parantaminen, ripulivasikoiden hoitokäytännöt ja tautipaineen hallinta. Jokaiselle pilottitilalle tehdään Biocheck U. Gent -tautisuojakartoitus. Jaamme tietoa vasikkaterveydestä ja hyvistä hoitokäytännöistä hankkeen Facebook-ryhmässä, lehtiartikkeleilla ja järjestämissämme webinaareissa.

Taloudesta

TULOSLASKELMA

         
1 000 € 2020   2019   Erotus
           
Tuotot          
Valtion määräraha 606   601   5
Hanketoiminta 468   599   -131
Muut avustukset          
Palvelumaksut  3 357   3 560   -203
Tuotot yhteensä 4 431   4 760   -329
           
Kulut          
Henkilöstökulut -3 212   -3 501   289
Poistot -15   -26   11
Palvelutoiminnan kulut -151   -205   54
Muut kulut -1 024   -1 279   255
Kulut yhteensä -4 402   -5 011   609
           
Tuotto-/ kulujäämä 29   -251   280
           
Varainhankinta 140   134   6
           
Sijoitustoiminta 11   66   -55
           
Tuloverot -32   -14   -18
           
Tilikauden yli-/alijäämä 148   -65   213
           

TASE

                 
1 000 €         2020   2019   Erotus
                   
Vastaavaa                
                   
Pysyvät vastaavat                
Aineettomat hyödykkeet     0   8   -8
Aineelliset hyödykkeet     22   46   -24
Sijoitukset         205   199   6
Pysyvät vastaavat yhteensä     227   253   -26
                   
Vaihtuvat vastaavat              
Saamiset          644   870   -226
Rahoitusarvopaperit        2 944   2 444   500
Rahat ja pankkisaamiset     346   444   -98
Vaihtuvat vastaavat yhteensä     3 934   3 758   176
                   
Vastaavaa yhteensä     4 161   4 011   150
                   
                   
Vastattavaa                
                   
Oma pääoma                
 Sidotut rahastot       31   31   0
 Vapaat rahastot       46   47   -1
 Edellisten tilikausien ylijäämä     2 898   2 963   -65
 Tilikauden ylijäämä       148   -65   213
Oma pääoma yhteensä     3 123   2 976   147
                   
Lyhytaikainen vieras pääoma              
 Ostovelat         99   75   24
 Muut lyhytaikaiset velat     173   207   -34
 Siirtovelat       766   753   13
Vieras pääoma yhteensä     1 038   1 035   3
                   
Vastattavaa yhteensä     4 161   4 011   150