Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2019

ProAgria

Etelä-Pohjanmaa

MIssio, visio, arvot, toiminta-ajatus

Vuosi 2019 oli ProAgria Etelä-Pohjanmaan 158. toimintavuosi.

Missio

ProAgria Etelä-Pohjanmaan missio on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen sekä maaseudun ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen.

Visio

Haluamme olla neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Haluamme olla kumppani, joka kokoaa laajan asiantuntijaverkoston maaseutuyritysten kehittämisen tueksi.

Arvot

Kehitys - Menestys - Hyvinvointi

Kehitys: Vain jatkuva kehittäminenvarmistaa menestymisenasiakkaille, toimihenkilöille jakoko elinkeinolle.

Menestys: Kehitystyöstä seuraa menestystä ennen kaikkea asiakkaille, mutta myös toimihenkilöille, ProAgria Etelä-Pohjanmaalle ja yhteistyö-kumppaneille.

Hyvinvointi: Menestys varmistaa hyvinvoinninniin asiakkaille, toimihenkilöille, yhteistyökumppaneille kuin myös ympäristölle ja kestävälle kehitykselle.

Toimintaympäristö 2019

Vuotta leimasivat ilmaston muutokseen liittyvät keskustelut maataloustuotannon eettisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.

Vuonna 2019 maatalouden toimintaympäristöä leimasivat ilmaston muutokseen liittyvät keskustelut maataloustuotannon eettisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Maataloustuotteiden markkinat ovat kaksijakoiset lihan ja maidon kysynnän laskiessa Suomessa ja muissa kehittyneissä länsimaissa. Vastaavasti globaalisti lihan ja maidon kysyntä näyttää jatkavan lievää kasvua kehittyvien maiden siirtyessä vaurastumisen myötä käyttämään entistä enemmän eläinproteiinia. Hetkelliset vaihtelut sääilmiöissä sekä suurten valtioiden kauppaneuvottelujen aiheuttamat spekulaatiot tuovat epävarmuutta ja vaikeuttavat maatilayrittäjien pitkän tähtäimen suunnittelua. Loppuvuotta kohden nähtiin lisääntyvää aktiivisuutta maatalouden investointien suunnittelussa, mikä näkyi investointitukien haun ruuhkautumisena.

Meistä lyhyesti

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on jäsentensä hallinnoima organisaatio.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on jäsentensä hallinnoima organisaatio. Joka neljäs vuosi jäsenistö valitsee keskuudestaan edustajiston. Nykyisen edustajiston kausi on 2018 –2021.Tarjoamme palveluita niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Sitouttaaksemme jäseniämme annamme yrittäjäjäsenillemme etuna 5 % alennuksen peruspalveluistamme. Vuonna 2018 jäsenetuja yrittäjäjäsenille tarjosi myös Hotelli-Ravintola Alma, Lapuan Kankurit, Seilab, Seinäjoen Pika-pesu, Taito Etelä-Pohjanmaa ja Ravintola Trahteeri. ProAgria Etelä-Pohjanmaan kaikkien jäsenryhmien yhteinen jäsenetu itua-lehti jaettiin vuonna 2018 neljä kertaa. Yksi lehdistä oli valtakunnallinen yhteisnumero. Lehti on hyvin luettu. Siihen voi tutustua myös kotisivuillamme. Kaikki jäsenet saavat myös kuukausittain ProAgria Etelä-Pohjanmaan uutiskirjeen

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kaikki jäsenet ovat oikeutettua äänestämään edustajiston vaaleissa neljän vuoden välein. Maatilajäsenille tarjoamme myös laajempia jäsenetuja ProAgria Etelä-Pohjanmaan palveluista sekä yhteistyökumppaneiltamme.

ProAgria Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2019

  • maatilajäseniä  1490
  • maatilajäsenten perheenjäsenet, mty:n osakkaat 1002
  • henkilöjäsenet 177
  • kunta ja yritysjäseniä 24
  • yhdistykset ja niiden alaosastot 232

Jäsenmaksut 2019

  • Yrittäjäjäsen 80 euroa
  • Henkilöjäsen 25 euroa
  • Yhdistysjäsen 30 euroa
  • Yritys- ja kuntajäsen 360 euroa

 

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi jää historiaan haasteellisena monestakin syystä.

Asiakkaillemme vuosi 2019 oli haastava. Osa toimialueestamme kärsi toimintakertomusvuonnakin kuivuudesta. Lisäksi hallanarimmilla alueilla esiintyi heinä-elokuun taitteessa hallaa, mikä on ollut harvinaista tällä vuosituhannella. Etenkin peruna kärsi yöhalloista, mutta paikoin halla vioitti viljojakin.

Viljasektorilla satotaso oli selvästi parempi kuin vuonna 2018, kun kuivuus ja kuumuus söi toiveet huippusadosta. Satotaso nousi koko Euroopassa, minkä seurauksena hinnat laskivat. Viljanviljelyn kannattavuus olikin jälleen heikkoa. Sadon markkinointiosaaminen nousee jatkuvasti tärkeämpään rooliin ja osa asiakkaistamme hyödyntää taitavasti erilaisia sopimusmalleja hinnan suojauksessa. Tämän vuoksi erot tilojen välillä kasvavat. Nurmirehusatojen erilaisuus eri korjuukertojen välillä korostui ruokinnassa vuonna 2019. Etenkin lypsykarjatiloilla ruokintasuunnitelmien tiheä päivittäminen oli edellytyksenä tuotostasojen hyvälle kehitykselle.

Ohjelmakauden jälkipuoliskolla

Etelä-Pohjanmaalla on edelleen investoitu aktiivisesti maatalouteen. Investointitukien riittävyys on ollut vaarassa. Pelko tukivarojen riittävyydestä ruuhkautti välillä investointisuunnitelmia tekevää henkilöstöämme. Työruuhkien syntyyn on vaikuttanut myös se, että tuetuilla Neuvo-palveluilla, joista asiakas maksaa vain arvonlisäveron osuuden, on mahdollista tehdä entistä useampia eri palveluja. Asiakkaamme ovat oppineet hyödyntämään hyvin Neuvo-palveluja. Keväällä Ruokavirasto avasi odotetusti neuvojahaun uusille neuvojille. Hakemusten käsittelyajat ovat olleet erittäin pitkät (Tätä kirjoitettaessa jo yli yhdeksän kuukautta.). Neuvo-valtuuksien puuttuminen osalta henkilöstöstämme on aiheuttanut töiden epätasaista jakautumista asiantuntijoiden kesken. Tästä syystä henkilöstömme jaksaminen onkin ollut tiukalla.

Valtio tukee maatilojen neuvontaa sekä Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa. Tuen tavoitteena on pitää palveluverkosto kattavana ja asiantuntijapalvelut kaikkien saatavilla. Ikävä kyllä valtionavun määrä on ollut laskeva jo vuosikausia. Vuonna 2019 Maa- ja metsätalousministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki toimintaamme oli 12,6 % liikevaihdostamme. Valtionavullisissa palveluissa teimme työtä 29,28 henkilötyövuotta.

Panostusta kehitystoimintaan

Hanketoiminnassa pystyimme lisäämään volyymiä budjetoitua enemmän. Hanketoiminnan avulla pystymme kehittämään omaa ja asiakkaidemme osaamista useilla uusilla sektoreilla. Näistä jotain mainitakseni ilmastonmuutos ja johtaminen, jotka hallitsevat keskusteluita, ovat kahden uuden hankkeemme teemoja. Etenkin Johto – Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen -hanke on saanut erittäin hyvän vastaanoton ja pienryhmissä on ollut runsaasti osallistujia.

Hankkeiden tavoitteina on aina saada jotain uutta ns. tavalliseen palveluliiketoimintaan. Etelä-Pohjanmaalla on ollut viimeisen 10 vuoden aikana useita Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssia vahvistavia hankkeita. Etelä-Pohjanmaata ei syyttä kutsuta Suomen ruokaprovinssiksi, sillä alku- ja elintarviketuotannon arvonlisäys on meillä suurin Suomen maakunnista. Maakunnassa on vielä kerran kääritty hihat ruokaprovinssitoiminnan vakiinnuttamiseksi. Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset valittiin koordinoimaan Ruokaprovinssibrändiä ja vastaamaan sen toiminnasta. Tälläkin sektorilla olemme vahvasti mukana kehittämässä toimialuettamme.

Kertomusvuonna ProAgria Etelä-Pohjanmaa investoi useisiin uusiin osaamisalueisiin ja osaamisiin. Tämä heikensi talouttamme väliaikaisesti, mutta tulee varmasti vahvistamaan sitä tulevina vuosina.

Edustajamme eri yhteisöissä

Olemme mukana monien eri yhteisöjen hallinnossa.

PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO RY

  • HALLITUS: Merja Keisala
  • EDUSTAJAKOKOUS:

varsinaiset (suluissa varalla)

Maarit Noppa (Päivi Hyppönen)

Juha Kantola (Jarkko Kaleva)

Henri Honkala  (Arja Talvilahti)

Pekka Paavola (Anssi Muilu)                                                                            

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY

  • HALLITUS: Mervi Mäki-Neste, hallituksen puheenjohtaja
  • EDUSTAJAKOKOUS: Maa- ja kotitalousnaisten johtokunnan nimeämät edustajat

Kasvintuotanto 2019

Vuosi 2019 oli säätilaltaan pitkästä aikaa tavanomainen.

Sadetta saatiin sopivasti ja lämpöä riitti. Heinäkuun kuivuus verotti osaltaan satoa, mutta vuosi oli satotasoiltaan parempi kuin kaksi aiempaa vuotta.  Kasvukauden lämpösumma oli hieman yli keskiarvon. Heinäkuuta varjosti kuivuuden ohella paikoin todella kova halla. Suupohjassa perunasato oli osalla tiloista menetetty hallojen vuoksi. Viljaa alueellamme tuotettiin hyvin. Erityisesti ruis menestyi vuoden 2019 säässä erinomaisesti ja se näkyi hinnassa. Hinta vajosi ennätysalas. Myös muut viljat laskivat vuoden 2018-2019 alun hyvistä hinnoista. Yleisesti ottaen vuosi sujui hyvin. Myös kotieläintilojen tarpeisiin saatiin paljon kaivattua satoa niin rehussa kuin viljassa. Sianlihaa tuottavilla tiloilla positiivista virettä toi Kiinan vienti. Atria esimerkkinä sai pään auki ja toimittaa ennätysmäärän sianlihaa Kiinaan tällä hetkellä. Toivottavasti tämä näkyisi ennemmin tai myöhemmin tilojen taloudessa.

Vuotta 2019 siivitti hyvä kasvukausi. Sen vuoksi kasvustokäyntien kysyntä kasvaa koko ajan. Asiakkaamme haluavat yhä enemmän tietää peltojensa ja kasvustojensa kunnosta parempien satojen toivossa. Tässä Neuvo 2020-palveluita on voitu hyödyntää. Kasvi-, sika- ja siipikarjatilat-palveluryhmässä investointivire on pysynyt vahvana. Erityisesti siipikarjatiloilla ja viljan viljelyyn panostavilla tiloilla investoinnit kasvoivat.  Neuvo 2020-palvelut ovat jatkaneet yhtenä suosituimmista palveluistamme. Palveluryhmämme 521 eri tilalle jotain neuvo-palvelua. Tärkeimpinä osioina olivat kasvinsuojelun kehittäminen sekä kilpailukyvyn kehittäminen kuin myös luomutuotannon kehittäminen. 

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakasmäärä säilyi hyvällä tasolla. Olemme saaneet uusia asiakkaita Neuvo 2020 -palvelun myötä. Ammattitaitoiset ja monialaiset asiantuntijamme, luotettava maineemme ja hyvät sekä tarpeelliset palvelut mahdollistavat asiantuntijapalveluiden myynnin laajalle asiakasryhmälle. Tehtyjen palveluiden määrä on korkea. Asiantuntijapalveluidemme kysyntä osoittaa sen, että palvelumme ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle. Liiketoiminnan kattavuus luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle. Marjantuotannon neuvonnan päätimme lopettaa vuoden 2020 alussa.   Asiakkaiden hajautuminen ympäri Suomen toi merkittäviä haasteita marjanviljelyn neuvontaan ja sen kannattavuuteen.

 

Maitotilavaliokunta 2019

Edustajiston maitotilajäsenten valitsemat 5.12.2018:

varsinainen                                               varajäsen      

pj Juhani Pitkäranta, Seinäjoki                Ari Teppo, Seinäjoki

Sanna Koskimäki, Evijärvi                      Ville Kari, Alajärvi

Juha Luhtanen, Kurikka                           Marjo Muhonen, Kurikka

Sanna Tervahartiala, Kauhajoki              Markku Haapakangas, Kauhajoki

Kaija Aro, Kauhava                                 Suvi Rantala, Kauhava

hallituksen valitsemat:

Juha Kantola, Soini                      

Jarkko Kaleva, Teuva                                        

Maarit Noppa, Ilmajoki

Henri Honkala

siht. Arja Talvilahti

kutsutaan tarvittaessa:  Merja Keisala, Alavus; Reima Luomala, Maitosuomi; Olavi Koskimäki, Maitosuomi; Eija Latomäki, Faba; Miia Mannila, Faba

Edustajisto 2018-2021

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston puheenjohtaja on Pasi Leikkari (kuvassa vasemmalla). Varapuheenjohtaja on Ilpo Ulvinen.

Hallitus 2019

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus vuonna 2019

(suluissa varajäsen)

Pj Maarit Noppa, Merja Keisala (Anne Ojala), Päivi Hyppönen (Jukka Nuuja), Anssi Muilu (Juha Hakomäki), Pekka Paavola (Anne Rintamäki), Juha Kantola (Henna Puoliväli-Turja), Jarkko Kaleva (Kaj Erlands). Esittelijänä jatkaa toimitusjohtaja Henri Honkala (Arja Talvilahti).

Muistamiset 2019

Muistimme vuoden aikana eläköityneitä, työpaikan vaihtaneita ja pitkään palveluksessa olleita.

Palvelusuhteesta pois jääneet

                             31.1. Harri Niemelä

                             31.8. Satu Kallioniemi

                             31.8. Helena Mörö

                             26.9. Teija Onkamo-Hill

                             30.9. Juha Järvi

                             31.12. Marja-Leena Perälä

                             31.12. Heimo Pirttimäki

                             31.12. Juha Laakso

                             31.12. Markku Keltto

                             31.12. Juha Ylikantola

                             31.12. Jarkko Pyyluoma

                            

Muistamiset

Hopeinen ansiomerkki 10 v:

                             2.10. Urpu Tanner-Koopman

Maidontuotanto asiakastiloillamme

Vuonna 2019 maidon hinta oli vähän nousussa ja maakunnassa lisääntyi innostus investointeihin.

Toisaalta ilmastokeskustelu toi ainakin teoriassa uusia haasteita maidon- ja lihantuotannolle. Kesän rehusato oli kohtuullinen, mikä osaltaan parantaa kotieläintilojen kannattavuutta. Maidontuotantoon investoi 32 lypsykarjatilaa. Maidontuotannon investointeihin sai Etelä-Pohjanmaalla avustusta 32 lypsykarjatilaa. Lypsykarjanavettojen koko jatkoi kasvuaan ja keskikokoa kasvattaa pienten tilojen lopettaminen ja uusien navettojen entistä suurempi koko. Tyypillinen uusi navetta on usein yli sadan lehmän navetta, jossa lypsää kaksi lypsyrobottia.

Karjakoko tiloilla kasvaa nopeasti. Asiakastiloistamme jo yli 60 tilalla on yli 100 lehmää ja yli 200 lehmän karjoja on yli 10. Yli 100 lehmää oli 53 asiakastilalla. Tuotosseurantatilojen keskimääräinen karjakoko oli 53 lehmää.

Maitotilojen volyymiltaan kattavin palvelu on tuotosseuranta. Kotieläinasiantuntijamme auttavat tiloja tuotosseurannan käytännön työssä tarpeen mukaan. Esimerkiksi tekninen asiantuntijamme on apuna maitonäytteiden otossa lypsyrobotttitiloilla.

Eteläpohjalaisten maitotilojen virallinen (421 karjaa) keskituotos oli 9 418 kg maitoa/lehmä/vuosi, nousua edellisestä vuodesta 74 kg. Energiakorjattuna maitomäärä oli 9894 kg/lehmä/vuosi. Lehmien kestävyys onnousussa, mutta edelleen eteläpohjalaisissa karjoissa uudistetaan kolmannes lehmistä joka vuosi.

Uutena kiinnostavana tunnuslukuna on lehmän elinikänään tuottama maitomäärä/elinpäivä. Poistettujen lehmien maitotuotos oli viime vuonna 14,2 kg/elinpäivä. Tähän lukuun vaikuttaa myös hiehon poikimaikä ja se kuvaa lehmän elinikäistä kannattavuutta. Luomumaitotilojen, joita Etelä-Pohjanmaalla oli 22, keskituotos oli 8 885 kg/lehmä/vuosi. Luomutilat olivat keskimääräistä suurempia – niillä oli keskimäärin 85 lehmää.

Ruokintasuunnitelmia tehtiin vuoden aikana 317 tilalle eli 58 %:lle tuotosseurannan karjoista. Ruokinnanohjauksen avulla haetaan tilalle parasta taloudellista tulosta tilan omia rehuja täydentämällä ja karjan olosuhteet huomioiden.

Hallituksen näkökulma

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtaja Maarit Noppa kokoaa alla yhteen vuotta 2019.

Yksi kausi hallituksen puheenjohtajuutta takana. Puheenjohtajan näkökulmasta ProaAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus on toimiva, jäsenet ovat sitoutuneita, aktiivisia, keskustelevaisia, jokainen saa asiansa sanottua, toisaalta kriittisyyttä voisi toivoa lisää. Tiedonkulku toimii, toimitusjohtaja tuo asiat kokouspöytään valmisteltuina ja tietoa tulee viikoittain.

Jokaisessa kokouksessa esityslistalla on henkilöstöasioita. Monia työsuhteiden muutoksia, niitä muutetaan kokoaikaisiksi, lyhennetään työaikoja, alkaa uusia työsuhteita, joskus niitä päättyy. Tottakai noin 90 henkeä työllistävässä työyhteisössä tapahtuu, mutta tämä kuvaa työnantajan ja -tekijöiden joustavuutta. Elämäntilanteet ja työn kuva muuttuvat.

Alkuvuonna keskustelua aiheutti Reijo Karhisen raportti Uusi Alku, jossa hän peräänkuulutti tiiviimpää yhteistyötä koko maatalouden toimialalle. 500 miljoonan euron lisäys maatalouden yrittäjätuloon on mahdollinen. Tuottajalle pitää saada puolet kustannussäästöinä ja puolet markkinoilta. Karhinen kritisoi, herätteli ja haastoi asettamaan konkreettisesti omat tavoitteet maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. ProAgrian tulee näkyä toimialan uudistajana. Neuvonnan on uudistuttava vastaamaan tämän päivän yrittäjien vaatimuksia, neuvonnan täytyy olla maatilayritysten johtamisen tuki ja kokemusten vaihto tilojen välillä on tärkeää. Johtohanke, maatalousyrityksen  kokonaisvaltainen johtaminen ja monet eri teemoilla kokoontuvat pienryhmät vastaavat osaltaan näihin haasteisiin.

Viljelijäväestön lukumäärän ennustetaan vähenevän voimakkaasti, kilpailu asiakkaista tulee kiristymään. Meidän on keskityttävä siihen, minkä parhaiten osaamme ja jota pystymme kehittämään. Joistakin toimialoista on luovuttava. Salaojatiimimme on liiketoiminnan siirrolla siirretty Maveplan Oy:lle, josta ostimme osuuden. Siellä on osaamista heidän kehittämiseensä. (Käytännössä salaojatiimi työskentelee samassa paikassa kuin aiemminkin.)

Hallitus seuraa taloutta, toisinaan se keskusteluttaa  enempi. Tiedämme, että tulostavoitteet voivat olla kovia, mutta myyntimahdollisuuksia on ja ne pitää saada muuttumaan tilauksiksi. Ja euroiksi.

Positiivista on, että uusia maatilajäseniä on 70 enemmän (yht. 1490) kuin vuotta aiemmin. Vaikka tilaluku vähenee, meidän alueella maatalous porskuttaa vahvana edelleen, siinä menossa meidän ProAgria on mukana.
Tämän sanoo järkikin, mutta ääneen sen sanoi  valmentaja Jukka Jalonen 27.9.19 Johto-hankkeen päivässä:"Jos arvot ovat kohdallaan, menestytään. Jos ei, niin ei!"

Maarit Noppa

hallituksen puheenjohtaja
 

Kunniamerkit 2019

Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit 6.12.2019 ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten ansioituneille hallinto- ja toimihenkilöille
  • Paavola Pekka                              SL Ar
  • Koivulampi Hanna                       SVR M I kr
  • Kujala Arja                                     SVR M I kr
  • Kantola Juha                                 SL Ar
  • Soisalo Tiina                                  SVR M I kr
  • Yli-Rahnasto Auli                          SVR M I kr
  • Norja Anja                                     SVR M I kr

Sukutilatunnukset, järjestömerkit

Päivitetty sukutilakunniakirja  1 kpl    
Tilan nimi Kunta Vuodesta Omistaja(t)
Paavola Kurikka 1616 Juha ja Kirsi Rinta-Kurikka
       
Sukutilaviiri  1 kpl    
Tilan nimi Kunta Vuodesta Omistaja(t)
Paavola Kurikka 1616 Juha ja Kirsi Rinta-Kurikka
       
Pienoissukutilaviiri 1 kpl    
Tilan nimi Kunta Vuodesta Saaja
Finnilä Lappajärvi 1623 Maija Vanhamäki
Järjestömerkki hop.  3 kpl    
Saaja Kotikunta    
Hantula Outi Seinäjoki    
Rantanen Riitta-Liisa Ilmajoki    
Tanner-Koopmans Urpu Teuva    

 

Maa- ja kotitalousnaiset

Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset keskittyivät vuonna 2019 tuttuun tapaan kotitalous- ja maisemapalveluihin.

Maakuntamme sai taas nauttia ruoka-asiantuntemuksestamme monin eri tavoin vuoden aikana. Perusvalikoimin kuuluvia ruokakursseja tuotettiin jäsenyhdistyksille, mutta myös työyhteisöille ja alihankintana kansalaisopistolle. Saimme aloitettua myös kaksi projektia suurtapahtumaruokapalvelujen suunnittelun ja johtamisen parissa.

Perustyöhön kuuluva hygieniapassitestaus ja – koulutus piti pintansa tänäkin vuonna. Uutena yrityspalveluihimme kuuluvana toimintana lanseerasimme ylpeänä uuden Ruokaprovinssimerkin, jonka oli Etelä-Pohjanmaan liitto hankkeessaan uudistanut ja jonka hallinnoijiksi ja myöntäjiksi ryhdyimme. Merkki on ruokatuotteisiin ja -palveluihin liittyvä laatu- ja alkuperämerkki.

Maisematekokisassa, jonka teema vuonna 2019 oli ”Kansalliset vieraskasvilajitalkoot”, voiton vei alueellamme Vaasan kaupunki, joka on vuosikausien ajan systemaattisesti ja innovatiivisesti tehnyt työtä alueellaan vieraskasvilajien torjumiseksi. Työmme eri tasoisten viher- ja ympäristösuunnitelmien ja puutarhaluentojen parissa jatkui kohde kerrallaan aktiivisesti. Myös työ Hyypänjokilaakson neuvottelukunnassa jatkui aiempien vuosien malliin. Esittäydyimme yleisölle ja yhteistyökumppaneille myös maakunnassa järjestettävillä viheralan messuilla.

Vuotta leimasi yhteistyön syveneminen yhä useimpien ja erilaisten tahojen kanssa. Esimerkiksi hankkeita haetaan enää ani harvoin ilman kumppaneita. Vuoden aikana yhteistyössä kanssamme ovat olleet mm. Turun yliopiston elintarviketutkimuksen Seinäjoen yksikkö, Eskoo, Hyypänjokilaakson neuvottelukunta, Etelä-Pohjanmaan ELY ja Luke. Järjestötuen antaminen ja pienimuotoisten tapahtumien, ”kokoontumisajojen”, järjestäminen on ollut myös osa toimintavuottamme.

 

Salaojitus- ja mittauspalvelut

Palveluiden kysyntä jatkui vilkkaana.

Vuonna 2019 salaojasuunnitelmien kysyntä jatkui melko vilkkaana. Hyvät olosuhteet salaojitukselle jatkuivat pitkälle syksyyn. Märkä sadevuosi 2017 toi esiin runsaasti tarpeita tehdä uusia ja päivittää vanhoja salaojituksia. Tätä kysyntäruuhkaa purettiin edelleen kuluneen vuoden aikana. Salaojasuunnittelua tehtiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta karkeasti hieman yli tuhannelle hehtaarille.

Turveaumojen mittauksessa menetimme töitä VAPO:n kilpailutettua aumamittauksensa. Yksityiset turveurakoitsijat luottivat edelleen ProAgrian palveluihin. Aumamittauksien määrä putosi puoleen verrattuna vuoteen 2018.

Palvelutarve tulevaisuudessa

Kasvava tilakoko ja tilojen erikoistuminen muuttavat asiakkaiden vaatimien palvelujen sisältöä.

Toimintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Erityisesti talouden hallinnan palvelut tulevat yhä tärkeämmiksi tilakokonaisuuden kasvaessa. Koko tilan tuotannon kehittäminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Kehityksen mukana pysyminen vaatii asiantuntijoidemme jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä. Vain siten pystymme vastaamaan kysyntään ja asiakkaidemme tarpeisiin. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme ja olemme onnistuneet nostamaan palvelumyyntiämme, vaikka tilamäärä onkin ollut laskussa. Koko ajan kasvava tilakoko lisää palvelujen kysyntää ja vastaamme tähän parhaalla mahdollisella tavalla.

Palvelut kotieläintiloille

Tehokas nurmi- ja kotieläintuotanto muodostaa pohjan kannattavalle maidon- ja lihantuotannolle.

Tilakoon kasvaessa tilan johtamisen ja valintojen merkitys korostuu. Taloudelliset ja toimivat investoinnit, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen ja yrittäjien jaksaminen ovat menestyvälle tilalle ominaista. Tehokas tuotanto on myös ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Asiakkaanamme oli 600 maitotilaa, 201 lihanautatilaa, 46 lammas- tai vuohitilaa ja 33 hevostilaa.

ProAgria on tuonut asiantuntijapalveluita niin tilan johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan kuin tuotannon kehittämiseen. Palveluryhmän tilat käyttävät aktiivisesti ProAgrian palveluita.  Yli 90 % maitotiloista käyttää jotakin ProAgrian palvelua. Nautatiloistakin yli 70 % oli asiakkaanamme. Asiakkaanamme oli 600 maitotilaa, 201 lihanautatilaa, 46 lammas- tai vuohitilaa ja 33 hevostilaa.

Ruokintasuunnitelmia tehtiin vuoden aikana 317 tilalle eli 58 %:lle tuotosseurannan karjoista. Ruokinnanohjauksen avulla haetaan tilalle parasta taloudellista tulosta tilan omia rehuja täydentämällä ja karjan olosuhteet huomioiden.

 

Luomutuotanto kotieläintiloilla

Maitotiloilla luomumaidon markkinat ovat olleet kasvussa ja mukaan tulee uusia maitotiloja.

Luomumaidolla on kysyntää ja tuotannon kannattavuus on parantunut. Uusien luomumaitotilojen on vaikea saada meijeriltä luomusopimusta.  Emolehmätiloista on tuotannon laajaperäisyyden vuoksi jo suuri määrä luomussa. Myös lampaanlihaa saa luomuna. Luomutilat käyttävät yleensä paljon asiantuntijapalveluita, sillä luomutuotannon valvonta ja säädökset tuovat lisää paperityötä ja tuotannon suunnittelutarvetta.

Naudanlihantuotanto

Nautatilat ovat aktiivisia palveluidemme käyttäjiä, sillä jotakin ProAgrian palvelua käytti 202 nautatilaa eli noin 75 % nautatiloista

Naudanlihantuotanto oli päätuotantosuunta 269 eteläpohjalaisella tilalla vuonna 2018. Nautatilojen määrä, määrä lisääntyi edellisestä vuodesta kolmella. Lisääntyminen johtui todennäköisesti maitotilojen lopettaessa ja siirtyessä naudanlihantuotantoon. Nautakarjainvestoinnit vähenivät edellisestä vuodesta kahdeksalla kappaleella. Tänä vuonna tukea myönnettiin kymmenelle nautatilalle yhteensä noin 2,4 milj. Puolet päätöksistä koskivat emolehmäkasvattamoja ja toinen puoli koostui nauta- ja vasikkakasvattamoista.

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2017 Suomessa lähes 87 miljoonaa kiloa. Määrä sisältää myös teurastukset maatiloilla. Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa. Etelä-Pohjanmaalla naudanlihaa tuotettiin määrällisesti eniten. Lihanautoja oli Etelä-Pohjanmaalla 2017 vuoden lopulla 18 222kpl, joista luomulihanautoja oli 1021 kpl. Emolehmiä oli 2017 vuoden lopulla 5522 kpl, joista luomuemolehmiä 1773 kpl. Nautoja teurastettiin teurastamoissa 274 288 kappaletta. Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 346 kg ja hiehon 243 kg. Tuottajahinta oli keskimäärin sonneilla 3,50 €/kg (+3%) ja teurashiehoilla 3,25 €/kg teurasluokassa O2. Nautaa oli varastossa vuoden 2017 lopulla n. 3,2 milj. kiloa.

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus rahoitti vuosikertomusvuonna 10 lihakarjarakennusta, joista puolet oli emolehmäkasvattamoja ja loput joko nauta- tai vasikkakasvattamoita. Maidontuotannon vähentyminen näkyy ternivasikoiden määrän laskuna, mikä rajoittaa uusien kasvattamoiden tekemistä.

Lammas- ja vuohipalvelut

Vuonna 2019 palvelimme taas monipuolisesti lammas- ja vuohitiloja. Vuoden aikana saatiin alulle ProAgria Keskusten Liiton johtama Lampaiden tuotosseurannan ohjelmiston uudistusprojekti, kun lampaiden ja vuohien kantakirja ja jalostusrekisteri -hankkeen rahoitus varmistui kesällä. Lisätietoja hankkeen etenemisestä https://proagria.fi/hankkeet/lampaiden-ja-vuohien-kantakirja-ja-jalostusrekisteri-kare2020-13804 Vuoden 2020 ajan käytetään vielä vanhaa WebLammas ohjelmaa.

Koulutus ja sidosryhmäyhteistyötä vuonna 2019

  • Lammasklinikka etäkoulutuksia oli neljä.
  • Lammasmittaajien kalibrointipäiville osallistuttiin (Mikkeli ja Vöyri).
  • Valtakunnalliset lammaspäivillä oltiin myös mukana Porvoossa ja Torniossa.
  • Syksyllä lammasasiantuntijat kokoontuivat Tampereella.

Peruspalvelujemme lisäksi kehitimme uutta toimintaa tiloille. Luomulammastiloilla tuotettua villaa etsittiin alku vuodesta, kun pöytyäläinen yritys Myssyfarmi ilmoitti, että villasta on pulaa ja toivoi yhteistyötä. Lammasasiantuntijoiden kanssa kouluttauduimmekin villan lajitteluun. Tavoitteena on järjestää asiakkaille villan lajittelukoulututusta, kunhan rahoitus järjestyy. Koulutuspäivien sijaan on tehty asiakaskohtaista opastusta villa-asioissa.

Lammas- ja vuohipalveluiden työntekijät

  • Sini Sillanpää 60% työajalla
  • Milla Alanco-Ollqvist 80% työajalla josta Milla noin 25% Keskusten Liiton lammaskehitystyöt
  • Silja Alamikkotervo (hanketöissä apuna)

Hankkeista

Vuohitalouselinkeinoksi hankkeen toiminta jatkuin kesään 2019 asti. Toukokuussa pidettyyn päätösseminaariin saatiin luennoitsija Norjasta. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia mm. pilotti tiloille tehtävien selvitysten avulla. Vuohituotannon aloittamisoppaassa on tiivispaketti vuohen maidon ja lihan tuotannosta.  Materiaaleja kannattaa hyödyntää, ne löytyvät nettisivultamme: https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/hankkeet/vuohitalous-elinkeinoksi-9559

Milla toimi ProAgrian edustajana Suomen Vuohiyhdistyksen hallituksessa.

Vuoden lopulla päättyneessä UHMA hankkeessa tehtiin muun muassa laidun laskuri jota voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi lammastilojen laidunnuksen suunnittelussa. https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/hankkeet/uhma-uhanalainen-maaseudun-luonto-hoitoon-yhteistyolla-hanke-6543

Hankkeen toiminta ja materiaalit 2016-2019 on koottu tarinakartalle: http://arcg.is/0y0T4K0

Päätimme keväällä hakea lammaskoulutushanketta yhteistyössä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa. Hankesuunnitelma saatiin tehtyä nopeasti ja hankealueeksi haettiin koko lammasneuvonta-aluetta. Pohjanmaan ely lähtenyt rahoittamaan hanketta, joten lopulta hankealueeksi muodostui Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Lammastalouden tuotannontekijät LaTu-hankkeen koulutukset aloitettiin heti marraskuussa lampaan ruokinta ja hyvinvointi teemoilla. Ruokinnasta saatiin käyntiin myös pienryhmäkoulutukset.

 

 

 

 

 

Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen sukupolven vaihdoksien määrä palasi vuoden 2018 luopumistuen loppumisen aiheuttaman ruuhkan jälkeen viime vuosien totuttuun määrään.

Omistajanvaihdokset. Maatilojen sukupolven vaihdoksien määrä palasi vuoden 2018 luopumistuen loppumisen aiheuttaman ruuhkan jälkeen viime vuosien totuttuun määrään. Vuonna 2018 oli viimeinen mahdollisuus hyödyntää luopumistukea sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan ELY – keskus teki myönteisen aloittamistukipäätöksen 30 maatilalle, kun edellisenä vuonna aloittamistuki myönnettiin 51 maatilalle. ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta aloittamistuen saaneita sukupolvenvaihdoksia tehtiin kaupanvahvistamiseen saakka 18 kappaletta. Näiden lisäksi ilman aloittamistukea tehtyjä tilakokonaisuuksien siirtoja seuraavalle sukupolvelle tehtiin 34 kappaletta. Lisäksi muita kaupanvahvistamisia tehtiin vuoden aikana n. 30 kpl. Edellä mainittuihin tapahtumiin liittyviä suunnitelmia sekä perhe ja perintöoikeudellisia asiakirjoja tehtiin noin 70 kappaletta.

Maatila-arviointeja, joissa tehdään maatilojen tai maatilan osien arviointeja ja arvon määrityksiä tehtiin viime vuonna vähän yli 30 kpl.

Yhtiöittämispalveluissa vuoden alusta oli kiireistä aikaa, kun identtisellä toimintamuodon muutoksella tehtävät yhtiöittämiset saivat vapautuksen varainsiirtoverosta. Lopulta vuoden aikana yhtiöitettiin osakeyhtiöiksi kymmenkunta maatilakokonaisuutta. Lisäksi vuoden aikana tehtiin hieman lähes 30 uutta yhtiöittämisselvitystä, joissa arvioidaan oman maatilan taloustilanteen kehitystä osakeyhtiönä verrattuna nykytilanteeseen perheviljelmänä.

ProAgrian yhtiöittämisselvityksessä voidaan yhtiön perustamissuunnitelmia viedä asteittain eteenpäin asiakkaan tilanteen mukaan. Selvityksen myötä tulee pureuduttua maatilan talouden kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin ja saatu hyvää tietoa talouden suunnitteluun.

Vuoden 2019 saatiin päätökseen ELY – keskuksen rahoittama Onnistunut omistajanvaihdos-hanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat tehokkaaseen toimintaan pyrkivät maatilat, joilla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lähitulevaisuudessa tai kauempana tulevaisuudessa.

Tilipalvelut

Tilipalvelut ovat kasvattanee asiakasmääräänsä tasaisesti.

Tilipalvelut ovat kasvattaneet viime vuosina tasaisesti asiakasmäärää ja liikevaihtoa n. 15-20 % vuodessa. Maatila-asiakkaat ovat nyt alkaneet ottaa käyttöön sähköisiä taloushallintopalveluja, joissa ostolaskut tulevat suoraan verkkolaskuina tai skannauspalvelun kautta kirjanpito-ohjelmaan. Viljelijä käy oman käyttöliittymänsä kautta tarkastamassa ja hyväksymässä laskut maksuun. Suurilla maatilayrityksillä laskujen hallinnointi helpottuu merkittävästi, kun laskut eivät enää tulee kirjekuoressa kotiin. Vuoden 2019 aikana edelleen lisääntyivät maatilojen työtekijöiden palkanlaskenta sekä muut työnantajana toimimisen tuelle.

Vuonna 2019 rekrytoitiin 3 uutta asiantuntija yhden pitkäaikaisen työntekijän siirryttyä uusiin tehtäviin.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpitotilojen määrä pysyi ennallaan.

Vuonna 2019 kannattavuuskirjanpitotilojen kokonaismäärää pysyi vakiintuneella tasolla n. 110 kannattavuuskirjanpitotilassa. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi seikkaperäisen analyysin tuloksestaan ja taloudellisesta asemastaan. Tulevina vuosina tilamäärää pyritään kasvattamaan vähintään kymmenellä tilalla Etelä-Pohjanmaan alueella.

Ruokaprovinssimerkki

Saimme vuonna 2019 oikeuden lähteä hallinnoimaan Ruokaprovinssimerkkiä.

Etelä-Pohjanmaalla kehitettiin 2019 Ruokaprovinssi-brändiä alueen ruokatoimijoiden yhteistyönä. Kehittämistyötä tehtiin osana kansainvälisen NICHE-hankkeen pilottiprojektia, jonka koordinoinnista Etelä-Pohjanmaan liitto on vastannut.

- Pilottiprojektissa on uudistettu ja terävöitetty olemassa olevaa Ruokaprovinssi-brändiä sekä luoda brändin ympärille toimintamalli, jolla taataan jatkossa brändin toiminnan riippumattomuus erillisistä, päättyvistä ja alkavista kehittämishankkeista, kertoo Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kehittämistyön seurauksena loppuvuodesta lanseerattiin Ruokaprovinssia tukemaan Ruokaprovinssimerkki. Tavoitteena on että auditoinnin kautta joukko eteläpohjalaisia ruokatoimijoita kantaisi jatkossa  Ruokaprovinssimerkkiä.

Ruokaprovinssimerkistä kuluttaja tietää, että sitä käyttävä yritys tekee työnsä kolmea arvoa kunnioittaen: eteläpohjalaisesti, pikkuisen paremmin ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Päästäkseen merkkiyrittäjäksi yritys käy auditointiprosessin, jonka tulosten perusteella Ruokaprovinssimerkkiryhmä päättää merkin myöntämisestä yritykselle tai tuotteelle. Ruokaprovinssimerkin voi saada myös Etelä-Pohjanmaalla toimiva ruoka-alan kehittämisorganisaatio.

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset / yrityspalvelut hallinnoivat Ruokaprovinssimerkkiä ja hoitavat merkin auditoinnin sekä merkkiin liittyvän viestintätyön.

Kasvipuolen hankkeet

Hanketyömme on ollut hyvässä vauhdissa niin bambun-, mansikan- kuin kauran ja valkuaiskasvien tuotannon kehittämiseen.

Monipuolisuutta viljelykiertoon-hankkeella on parannettu kauran tuotannon tietämystä muun muassa tautitorjunnan suhteen. Herneen viljelyssä on tuotu esille hyviä käytäntöjä sen viljelyyn. Tuotantokustannuslaskelmia on myös tehty, mitkä osoittavat valkuaiskasvit varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kannattavuutta parantaessa sekä viljelyn monipuolistamisessa. Myös uusia hankkeita on suunniteltu vuoden aikana. Erityisesti hiili ja hiilen sitominen on tullut jäädäkseen maatalouteen ja sen vuoksi hankeajatuksia lähdettiin hakemaan siihen suuntaan. Vuonna 2020 alkava Ilmastosoturit-hanke hakee hyviä käytäntöjä lisätä hiiltä maaperään ja parantaa maan rakennetta. 

Kotieläinpuolen hankkeet

Hanketoimintamme on ollut aktiivista myös vuonna 2019.
  • MaMa-hankkeessa keskityttiin ns. siirtymävaiheen lehmän ruokintaan ja hoitoon, jotta maidontuotantoa vähentävältä ketoosilta vältyttäisiin.
  • MaMa -hankkeen päättyessä loppuvuodesta saatiin hankerahoitus vasikoiden parantamiseen tähtäävään Vahvat vasikat hankkeeseen. Lehmää ruokittaessa, ruokitaan pötsimikrobistoa ja pötsin paremman toiminnan, erityisesti happaman pötsin ehkäisemiseen saatiin Pötsi kehittämishanke. Oikealla ruokinnalla saadaan maidontuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta parantumaan
  • Digiluomu hanke keskittyi luomutilojen byrokratian helpottamiseen digitaalisuuden keinoin.
  • Vuohitalous Elinkeinoksi selvitti vuohitilojen tuotosseurantaa, jalostusta, ruokinnansuunnittelua ja omavalvontaa. Sen tuloksena saatiin toimintaohjeet vuohenmaidon tuottajille. Vuohenmaidolla on hyvä menekki.
  • ReTee hankkeessa keskityttiin nurmentäydennyskylvötekniikoiden vertailuun sekä nurmen täsmälannoitukseen lohkon sisäiset vaihtelut huomioiden.
  • Lammastalouden koulutushanke LATU -lammastalouden tuotantotekijät tarjoaa koulutusta lammastalouden kehittämiseen niin lampolassa kuin pellolla ja jalostuksessa.
  • Luomumaito -hankeessa kehitetään luomumaidontuotannon toimintamalleja ja luodaan luomumaitotiloille verkostoja ja hyviä käytäntöjä.

Johtamisosaamisen kehittämistä

Yrityskoon kasvun myötä maatalousyrittäjän on siirryttävä käytännön tekijästä johtajan saappaisiin.

 Johto-hankkeessa kehitämme maatalousyrittäjien kokonaisvaltaista johtamisosaamisesta ja sparraamme heitä laatimaan strategiaa ja viemään se käytännön toimiksi. Tavoitteena on maatalousyritysten kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden parantuminen. Tuomme maatalousyrittäjien käyttöön uusinta tietoa maatalousyritysten strategisesta johtamisesta ja suunnittelusta yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon- hanke) ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa.

Maa- ja kotitalousnaiset, hankkeet

Hankepatteristomme oli vuonna 2019 laaja, sillä useita hankkeita päätyi ja useita alkoi vuoden kuluessa.
  • Villiruoka valuutaksi, Suupohja
  • Ruokahukka ruotuun – katse vesistöihin (hallituksen kärkihanke)
  • Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat
  • UHMA – Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä
  • Pohjanmaan ravinneratas
  • Inspect (vieraskasvilajien torjunta)
  • Green Care -hoivahanke

Maa- ja kotitalousnaiset saavat perusneuvontatyöhön Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapua.

Talousluvut

Tuloslaskelma 

         
           
1 000 € 2019   2018   Erotus
           
Tuotot          
Valtion määräraha 601   603   8
Hanketoiminta 599   761   -172
Muut avustukset          
Palvelumaksut  3 560   3 674   -114
Tuotot yhteensä 4 760   5 038   -278
           
Kulut          
Henkilöstökulut -3 501   -3 462   -39
Poistot -26   -41   15
Palvelutoiminnan kulut -205   -261   56
Muut kulut -1 279   -1 306   27
Kulut yhteensä -5 011   -5 070   59
           
Tuotto-/ kulujäämä -251   -32   -219
           
Varainhankinta 134   134    
           
Sijoitustoiminta 66   -47   113
           
Tuloverot -14   -24   10
           
Tilikauden yli-/alijäämä -65   31   -96

 

Tase

                 
                   
1 000 €         2019   2018   Erotus
                   
Vastaavaa                
                   
Pysyvät vastaavat                
Aineettomat hyödykkeet     8   15   -7
Aineelliset hyödykkeet     46   45   1
Sijoitukset         199   166   33
Pysyvät vastaavat yhteensä     253   226   27
                   
Vaihtuvat vastaavat              
Saamiset          870   1 438   -568
Rahoitusarvopaperit        2 444   1 989   455
Rahat ja pankkisaamiset     444   453   -9
Vaihtuvat vastaavat yhteensä     3 758   3 880   -122
                   
Vastaavaa yhteensä     4 011   4 106   -95
                   
                   
Vastattavaa                
                   
Oma pääoma                
 Sidotut rahastot       31   31   0
 Vapaat rahastot       47   47   0
 Edellisten tilikausien ylijäämä     2 963   2 932   31
 Tilikauden ylijäämä       -65   31   -96
Oma pääoma yhteensä     2 976   3 041   -65
                   
Lyhytaikainen vieras pääoma              
 Ostovelat         75   72   3
 Muut lyhytaikaiset velat     207   238   -31
 Siirtovelat       753   755   -2
Vieras pääoma yhteensä     1 035   1 065   -30
                   
Vastattavaa yhteensä     4 011   4 106   -95
                   

 

Rakennussuunnittelu

Rakennussuunnittelu työllisti vuoden aikana investointien myötä.

Rakennussuunnittelussa uusia hankkeita laitettiin vireille edellisten vuosien tahtiin. Rakentamisen tarvekartoituksien sekä laajennusinvestointien ja lämpökeskusten lisäksi vireille tuli uusien liha- ja lypsykarjanavettojen suunnittelutöitä.