Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2020

ProAgria

Oulu

Toimintaympäristö

Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan maatiloista on sitoutunut ympäristöä parantaviin toimiin.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli 3 953 maatalous- ja puutarhayritystä vuoden 2020 lopussa. Määrä oli 3,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Tilojen keskipeltoala on 61 hehtaaria. Peltoa oli viljelyksessä 239 369 hehtaaria. Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta.

Tilakoko on kasvanut ja samalla eläinmäärät ovat kasvaneet nopeasti. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli 956 ja emolehmätuotannossa yli 200 tilaa. tilaa ja viljatiloja oli 815. Lypsylehmiä oli 43 240 - hieman vähemmän kuin vuonna 2019. Viljelijöiden keski-ikä oli 52 vuotta, kotieläintiloilla 48 vuotta.

Koronapandemia pysäytti maailman keväällä 2020. Samalla katseet kääntyivät perusasioiden kuten ruuantuotannon varmistamiseen. Maatalouden merkitys ruuantuotannossa ja ilmastonmuutoksessa  nousi keskiöön eri puolilla maailmaa. Samalla maiseman hoitaminen, luonnon monimuotoisuus ja peltojen viljelyssä säilyminen korostuivat.

Biotaloudesta ja vesiteknologiasta on tulossa Sitran mukaan merkittävä kasvuala Suomelle. Se mahdollistaa teknologian viennin ja uusia innovaatioita maaseudulle. Hiilen sidonta on nousemassa voimakkaasti esille tiloilla ja tullee läpileikkaavaksi uudessa EU:n tukijärjestelmässä . Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuetuja, mitä myös kuluttajat ovat heränneet vaatimaan käyttämiltään elintarvikkeilta ja erityisesti koronan myötä.

Kehittämisemme painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, mutta samalla maaseudun muun yritystoiminnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuotannon kuten siemenperunan merkitys on  alueellamme suuri, lähes 80 prosenttia koko maan tuotannosta.

Suurin osa alueemme maatiloista on sitoutunut ympäristöä parantaviin toimiin, kuten tarkennettuun ravinteiden käyttöön, kasvinsuojeluruiskujen testauksiin, ruiskuttajan käyttötutkintoon sekä valtaojien ja vesistöjen varsille perustettavien suojakaistojen perustamiseen. Maisemanhoitoon liittyvät asiat sisältyvät myös tuen piiriin. Näitä toimenpiteitä on edistetty myös Neuvo 2020 -järjestelmällä.

 

Vaikuttavuus

Suurin osa alueemme maatiloista on sitoutunut ympäristöä parantaviin toimiin, esimerkkeinä tarkennettu ravinteiden käyttö niin karjanlannan kuin keinolannoitteidenkin osalta, kasvinsuojeluruiskujen testaukset, ruiskuttajan käyttötutkinto sekä valtaojien ja vesistöjen varsille perustettavat suojakaistat. Maisemanhoitoon liittyvät asiat sisältyvät myös tuen piiriin. Näitä toimia on edistänyt merkittävästi myös Neuvo 2020 -järjestelmä.

Valtion määrärahaa saavan maaseutuneuvonnan palveluiden tuottamiseen sitoutui 23,2 henkilötyövuoden panos. Julkisen rahan käytöllä on pystytty tarjoamaan tasalaatuiset palvelut laajalla toiminta-alueellamme yhtenäisin hinnoin. Julkinen raha on mahdollistanut myös alueellisen maaseudun kehittämis- ja edistämistyön laajan yhteistyöverkoston kanssa tuloksellisesti.

Hankkeet ja kehittämistoiminta etenivät hyvässä yhteistyössä ja hengessä niin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuin Pohjois-Pohjanmaan liitonkin kanssa. Tässä ympäristössä on ollut hyvä edistää neuvonnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta alueellamme.

Vuosi 2020 lyhyesti

  • 120 maatilan talous-, liiketoiminta- ja sukupolvenvaihdossuunnitelmaa sekä yhtiöittämisjärjestelyitä, joista omistajanvaihdostilanteiden neuvontaa oli 52 tapauksessa.
  • liki 1 700 asiakasta kehitti toimintaansa Neuvo 2020 -palvelujen avulla.
  • 547 maitotilaa oli ProAgria Oulun sopimusasiakkaita, joille tehtiin eritasoisia ruokinnan suunnitelmia ja räätälöitäviä täsmäpalveluja.
  • yli 1 010 asiakkaalle laadittiin viljelysuunnitelma, jotka edistivät ravinteiden tehokasta käyttöä ja viljelyn taloutta.
  • Luomukoulutukset ja -kurssit olivat haluttuja. Luomua edistettiin myös hanketoiminnan keinoin. Luomusuunnitelmia tehtiin tai päivitettiin noin 90.

 

Kotieläintuotanto

Maitotilat

Tuotosseurantaan kuului 83,3 prosenttia alueemme lehmistä. Tuotosseurannassa oli 523 karjaa, joiden määrä väheni 42:lla eli samalla tahdilla kuin edellisenä vuonna. Toimintaympäristön muutokset, sopimustuotantoon siirtyminen, kannattavuus ja viljelijöiden jaksaminen lisäsivät maidontuotannosta luopumista. Tuotosseurannassa oli 26 381 lehmää - laskua edellisvuodesta 829 lehmän verran.

Tuotosseurannassa oli 26 381 lehmää, laskua 829 lehmän verran. Karjojen keskikoko jatkoi edelleen kasvuaan ja oli 49,4 lehmää karjaa kohti - koko maassa 50,5. Keskilehmälukuun vaikuttaa pienten karjojen poistuminen tuotosseurannasta ja investoineiden tilojen kasvu.

Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät lypsivät 10 958 kiloa (EKM) maitoa, joka oli 244 kiloa edellisvuotta enemmän. Keskituotos nousi vuoden aikana 255 kiloa lehmää kohti ja oli nyt 10 374 kiloa. Maito sisälsi 371 kiloa valkuaista (+ 9 kiloa) ja 445 kiloa rasvaa (+ 8 kiloa). Maidon valkuaispitoisuus oli 3,58 %, sama kuin edellisvuonna. Rasvapitoisuus oli 4,29 % (- 0,03).  Lehmien rasva- ja valkuaistuotos tulos parani keskituotoksen nousun myötä. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 24 58 kiloa (+ 722). Maitotuotos kiloina elinpäivää kohden nousi 0,4 kiloa 15,1:een.

Hiehojen poikimaikä on laskenut alueellamme 25,1 kuukauteen, kun se koko maassa on 25,5 kuukautta. Vasikkakuolleisuus on laskenut ilahduttavasti 6,1 %:iin ja ero pienentynyt koko maan tulokseen, 5,5 %.

Rehukustannukset tuotettua maitokiloa kohti laskivat arvoon 12,9 (13,3) senttiin/litra. Lehmämäärän vähentyminen, keskituotoksen nousu ja laadukkaampi säilörehu selittävät rehukustannusten laskua, mutta todennäköisesti myös oikealla ruokinnalla ja satsauksilla olosuhteisiin on saatu enemmän maitoa tuotettuja rehukiloja kohti.

Tuotosseurannan tilastot sisältävät vain niiden karjojen tiedot, joiden tulokset ovat virallisia eli tiloilla on toimittu Tuotosseurannan ohjesäännön mukaisesti

Varautumista ja sopeutusta

Asiakastiloille kampanjoitiin koronakevään aikana varautumissuunnitelmia, joissa käsitellään kattavasti häiriötilanteiden toimenpiteitä, tuotantopanoksien saatavuutta, henkilöresursseja sekä erilaisten luvitusten sekä juridisten asiakirjojen tärkeyttä eri tilanteissa.

Valtion eritysmäärärahaa hyödynnettiin erityisesti pohdittaessa sopimustuotannon vaikutuksia maidontuotantoon. Maitotiloille tehtiin kattavia tilannekartoituksia tuotannon ja talouden näkökulmasta sekä laadittiin suunnitelmat tarvittavista tilakohtaisista toimenpiteistä. Eritysmäärärahan turvin perehdytimme asiakastiloja hyödyntämään digitalisaatiota, kuten Bisnes+:aa, Tuotosseurannan viivakoodipullojen käyttöä ja tiedon lähettämistä sekä Minun maatilani - tilakohtaisten raporttipohjien tekemistä ja hyödyntämistä.

Pienryhmätoiminta keskeytyi lähes kokonaan koronan vuoksi. Neuvo-tukea hyödynnettiin runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien täsmäpalveluiden avulla. Eläinten hyvinvointituen ehtojen täyttyminen ja toimenpiteet, eläinten hyvinvoinnin parantamien eri eläinryhmissä sekä täydentävien ehtojen neuvonta ja rehuhygienia asiat ovat asioita, joita on asiakkaiden kanssa pohdittu.

Lihanauta- ja emolehmätilat

Naudanlihan tuotannon neuvontaan lisäsimme resursseja. Kokosimme Kelo-alueen (Lappi, Oulu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) naudanlihatuotannon asiantuntijat yhteiseen foorumiin kehittämään osaamistaan ja asiakkaille tarjottavia palveluita.

Asiakasmäärä säilyi ennallaan. Naudanlihaa tuottavat asiakkaat käyttivät ruokinta- ja viljelysuunnittelua sekä EU-tukineuvonnan palveluja edellisten vuosien tapaan. Neuvo 2020 -palveluna tehtiin tukioptimointia, eläintuotannon aloittamisen selvittämistä niin tavanomaisessa kuin luomutuotannossakin sekä täydentävien ehtojen neuvontaa. Alueemme lihanautatiloja on mukana ProLiideri-hankkeessa.

Lammastilat

Kokosimme lammastilojen asiantuntijat yhteiseen tiimiin kehittämään ja tekemään lammastilojen palveluita.

Tuotosseurannassa vuonna 2020 oli 58 lammastilaa, joista 27 oli ProAgria Oulun alueelta, kahdeksan ProAgria Kainuusta ja 23 ProAgria Lapista.

Tuotosseurannan perusmaksu sisälsi puhelinneuvontaa ja tiedotteita lampureille. Puhdasrotuisten karitsojen ultraäänimittauksia tehtiin parille uudelle tilalle aiempien vakioiden lisäksi, mutta tiineystarkastuksia ei yhtään.

Lammastiloille tarjottiin apua liiketoiminnan suunnitteluun sekä tilan tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Lampureita on kannustettu hyödyntämään Neuvo2020 -rahaa kotieläin-, pelto- ja talousasioissa. Lammasasiantuntijamme sai Neuvo-oikeudet.

 

Kasvintuotanto

Viljelyn kehittämisohjelma tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja kasvintuotantoon. Lähtökohtana ovat aina tilan omat tavoitteet.

Kasvintuotannon palveluiden uusi toimintamalli, viljelyn kehittämisohjelma, otettiin käyttöön vuoden lopulla. Haluamme tarjota asiakkaillemme kokonaisuuden, eikä vain yhtä ratkaisua. Tarve muutokseen on tullut toimintaympäristön muuttuessa asiakkailta ja ProAgria Oulun halusta tarjota laajempaa kokonaisratkaisua. Viljelyn kehittämisohjelma kattaa sekä kaikki viljelysuunnittelua käyttävät että uudet asiakkaat. Tarjoamme  lisäarvoa tuottavaa ja laajaa kokonaisuutta asiakkaiden tarpeisiin räätälöitynä. Osaamistamme kasvatetaan koko ajan vastaamaan asiakkaiden tarvetta.

Koronatilanteen vuoksi jouduimme perumaan pienryhmiä ja yleisötilaisuuksia. Pystyimme kuitenkin tarjoamaan pienemmille ryhmille kasvusto- ja peltokäyntejä. Viljelysuunnitelmia tehtiin noin 1 300 (sekä luomut ja tavanomaiset). Kasvintuotannon pääpainona olivat edelleen viljelysuunnitelmat, joita teimme ennätysmäärän etäyhteyksillä. Pidimme asiantuntijoille kuukausittaisen infon, jossa käsiteltiin kasvintuotantoon liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Vanha viljelysuunnitteluohjelma, WebWisu, poistui käytöstä lokakuun lopussa. Uusi viljelysuunnitteluohjelma on entistä monipuolisempi suunnittelutyökalu asiantuntijan työhön. Ohjelman käyttöön oli loppuvuodesta kattavat Teams-koulutukset ja pienryhmät asiantuntijoille.

Kasvukauden aikaiset asiantuntijapalvelut olivat kysyttyjä niin nurmi-, vilja- kuin perunapuolellakin, lisäksi myös neuvo-palveluiden muodossa. Puhdaskauratuotannon osalta räätälöidyt kasvustokäynnit pysyivät vuoden 2019 tasolla. Nurmentuotannon palveluissa kysyntä oli ennallaan. Nurmipalvelut muutettiin kaudelle 2020 yhteen tarjottavaan nurmikokonaisuuteen Pro-Nurmi. Nurmentuotannon kokonaisuus pysyi ennallaan, koska resurssit olivat kaikki käytössä kaudelle 2020. Vuodelle 2021 resursseja on käytössä enemmän nurmipuolelle.

Kasvustokäynneillä oli vahvasti mukana uudet erilaiset mittalaitteet, kuten esimerkiksi typpi, mangaani, sekä fosforimittari. Mittalaitteitta käyttämällä pystyimme palvelemaan yhä kokonaisvaltaisemmin kasvavaa asiakastarvetta, sekä analysoimaan näiden avulla viljelyn kehittämisohjelmassa olevia asiakkaat tavoitteita.

ProAgria Oululla on vahva yhteistyö alueen puhdaskauramyllyn sekä -tuottajien kanssa. Yhteistyö lähti käyntiin vuoden 2018 alussa ja panostimme merkittävästi yhteistyöhön henkilöstön resurssien sekä osaamisen kasvattamisen suhteen. Pidämme aktiivista yhteydenpitoa myllyn sekä tuottajien kanssa. Yhteistyö koskee mm. viljelysuunnitelma-, kasvustokäynti- sekä pienryhmätoimintaa, mutta myös koko kasvisektorin kokonaisuutta – viljelyn kehittämisohjelmaa. Puhdaskauramylly osallistuu paveluiden kustannuksiin omien periaatteidensa mukaisesti. Puhdaskauratuotantoa varten on toiminnassa puhdaskaura-asiantuntijatiimi, joka koostuu viidestä kasvintuotannon asiantuntijasta. Kasvatamme jatkossa tiimin kokoa tarpeen mukaan.

ProAgria Oulun toiminta-alue on vahvaa perunantuotannon aluetta, pidimme yllä yhteistyötä alueen siemen- ja ruokaperunayritysten ja viljelijöiden kanssa. ProAgria Oulun perunasektorilla on oma erityisosaaja tiimi, joka koostuu kolmesta asiantuntijasta, tällä mahdollistamme kattavan asiantuntijapeiton peruna-alueellemme. Perunanviljelyyn liittyvää konsultointia, niin kasvukaudella kuin kasvukauden ulkopuolellakin teimme normaalin määrän. Koronan vuoksi yksi isompi perunakonsultointiin liittyvä yritysyhtistyö peruuntui ja siirtyi vuodelle 2021.

Neuvo2020 -palvelulla tehtiin mm. ympäristökäyntejä tiloille, joissa tarkasteltiin maan kasvukuntoa ja maan vesitaloutta. Neuvo2020 -kasvinsuojeluosiolla tehtiin kasvinsuojelusuunnitelmia ja kasvukauden kasvinsuojelun neuvontaa.


Perinteikäs talvitapahtuma, Pohjois-Suomen nurmiseminaari, kokosi Kalajoelle asiantuntijat ja ammattilaiset ilmastoviisaan maatalouden ja nurmituotannon ääreen.
– Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Faktaa ja tutkimustuloksia pitää tuoda mahdollisimman paljon esille, ettei viljelijöiden tarvitse turhaan tuntea epävarmuutta hiilipäästölaskelmien edessä, tiivisti esityksessään Kotipellon tilan Marko Sorvisto (keskellä).
ProAgria Oulun Marika Tuomikoski, Risto Jokela ja Juha Sohlo välittivät turvemaiden viljelijäkokemuksia ja tietoa päästöjen vähennyskeinoista. Olli Valtonen avasi, kuinka parantaa toisen säilörehusadon arvoja sekä samalla lisätä kolmannen sadon määrää ja laatua.

Talous ja johtaminen

Omistajanvaihdokset

Talousasiantuntijat olivat mukana yli 50 omistajanvaihdostilanteessa tekemässä muun muassa kannattavuuslaskentaa ja luonnoskauppakirjoja sekä muita erilaisia tilakohtaisia ratkaisuja.

Tilipalvelut

Tilipalvelumme kehitystyö näkyi lisääntyvänä asiakasvirtana. Asiakkaan yritystoimintaa kehitettiin yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yrittäjien kumppanina oltiin kirjanpidon kokonaisuudessa sekä tehtiin pitkäjänteistä verosuunnittelua asiakkaille.

Keskeistä analysoivassa toimintamallissa on asiakkaan tarpeiden hahmottaminen. Tavoite on yhdistää tilipalveluiden tuottama tieto tuotantoneuvontaan. Näin voidaan parantaa esimerkiksi kotieläinten ruokintaa tai peltoviljelyä.

Kaikessa tilipalveluihin liittyvässä kehitystyössä on keskeistä myös hyödyntäminen ja ohjelmistovalinnat. ProAgria Oulu on valinnut vuodesta 2021 alkaen sähköisen tilitoimiston ohjelmistoksi ProCountorin ja  järjestön oman WebWakan. Tilipalveluiden prosessi on kehityksen kohteena erityisesti tulevana vuonna. Evl-kirjanpidossa valmistauduttiin Procountorin käyttöönottoon vuoden 2021 alusta lähtien portaittain.

Toimintamuodon muutoksien ja yhtiöittämisselvityksien määrä kasvoi loppuvuotta kohti. Uudet evl-asiakkaat siirtyivät sähköiseen kirjanpitoon. Yhtiöittämisselvityksiä tehtiin 27, joista osa siirtyy vuodelle 2021. Osake-yhtiöitä perustettiin viisi. Osakekauppoja tehtiin vuoden aikana muutama.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpitotoiminnan avulla maatalouden kannattavuuden kehitystä voidaan seurata ja saada selville siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten tilojen koko ja tukialue. Tietoja keräsivät tiloilta talousasiantuntijat. ProAgria Oulu laati valmiit tilinpäätökset 55 tilalle.

Vuoden 2019 tulokset ovat ProAgria Oulun kannattavuuskirjanpitotilojen painotettuja keskiarvoja, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin alueen maatalouden tuloskehitystä. Tilojen keskipeltoala oli 84 hehtaaria, kokonaistuotto keskimäärin 217 100 euroa ja maatalouden yrittäjätulo 15 800 euroa.

Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Jos kannattavuuskerroin on 1,00, maatila on saanut katettua kaikki kulunsa mukaan lukien oman pääoman korkovaatimuksen sekä tehtyjen työtuntien perusteella lasketun laskennallisen palkkavaatimuksen.

Vuonna 2019 kaikkien tilojen kannattavuuskerroin oli 0,33. Lypsykarjatilojen 0,37, mui-den nautakarjatilojen 0,29, viljanviljelytilojen -0,06 ja muiden kasvinviljelytilojen 0,49.

Keskimääräinen kannattavuuskerroin 0,33 tarkoittaa, että tiloilla on saavutettu 5,3 euron tuntipalkka omalle maataloustyölle ja 1,4 prosentin korkotuotto maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Sen korkovaatimus on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 16 euroa tunnilta.

 

Yrityspalvelut

Yrityspalvelumme on tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille ja monialaisille maatiloille, jotka tarvitsevat asiantuntijan näkökulmaa yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja muutostilanteiden hallintaan.

Yrityspalvelujen käytössä oli keskimäärin ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten neljän henkilön työpanos. Yritysasiantuntijoita tarvittiin myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Avaimet yrittäjyyteen –hankkeessa, jossa järjestettiin erilaisia tapahtumia ja edistettiin sukupolvenvaihdoksia eri tilaisuuksien kautta. Hanketta tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. ProAgria Oulu haki ja sai rahoituksen myös Tästä selvitään -hankkeeseen. Sen keskeisimpänä tavoitteena on tukea yrityksiä ja yrittäjiä koronakriisistä selviytymisessä.

Yrityspalvelumme henkilöt kokoontuivat säännöllisesti, analysoivat ja jakoivat kokemuksiaan asiakastyöstä keskenään. Useimmiten tapaamiset hoidettiin sähköisen kokousjärjestelmämme, Teamsin, avulla. Henkilöstön osaamista ylläpidettiin myös valtakunnallisilla koulutuksilla ja kokemusten vaihdolla. Koronakriisin vuoksi suurin osa tapaamisista ja tilaisuuksista vuonna 2020 toteutui Teamsin kautta.

Yhteistyö Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa oli myös keskeisessä roolissa yritysasiakkaidemme parhaaksi. Yhteistyötä on tehty myös muiden yrityspalveluita järjestävien tahojen kautta, mikä oli koronavuonna  erilaista kuin normaalioloissa. Vielä alkuvuodesta yritysasiantuntijoita oli mukana muun muassa Maaseudun kasvufoorumi -tilaisuudessa Kalajoella.
 

Ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja maisema

Ympäristöasiantuntijat ovat olleet kärkijoukossa kehittämässä vesienhoidon verkostotyötä Suomen ympäristökeskuksen luotsaamassa valtakunnallisessa vesistökunnostusverkostossa.

Maaseudun maiseman-, ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvää neuvontaa, asiantuntijatyötä ja hanketoimintaa tehtiin vuonna 2020  koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella. Teemoja olivat muun muassa vesienhoito, vieraskasvien hallinta sekä niittyjen vaaliminen ja hoito, josta oli sekä hanketoimintaa että tiedotuskampanja. Niittymäisiä ja maaseudun ympäristönhoidossa käytettyjä menetelmiä opastettiin myös taajamissa lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja säästämään kustannuksia.  Vuoden aikana tuotettiin  vieraslajien tunnistamiseen, hallintaan ja torjuntaan liittyvää tietoa ja uusia toimintatapoja koko maakunnan alueella.  Maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvien kohteiden hoito herätti laajasti kiinnostusta eri toimijoissa. 

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Oulun asiantuntijoiden tiiviillä yhteistyöllä toteutettavilla hankkeilla  lisättiin maatilojen välistä kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä sekä kehitettiin maatiloille ympäristöviisaita toimintatapoja hyödyntäen uusinta tutkimustietoa.

ProAgrian vastuullisuustyöhön ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kehitysryhmissä tuotiin esille erityisesti maisema-asiantuntijoiden osaamista näihin teemoihin liittyen ja yhteisten tarjottavien palveluiden kehittämistarpeita.  Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä palveluita kehitettiin eteenpäin esimerkiksi Valion lumokartoitusta ja tilakohtaisia lumokartoituksia.  

Vuoden aikana tehtiin  seitsemän Neuvo 2020 Ympäristö -käyntiä, kaksi ympäristösopimussuunnitelmaa Haapavedelle ja Raaheen, 4 LUMO-kartoitusta Valion maitotiloille sekä Metsähallituksen Luontopalveluille hoitosuunnitelma kohteille Pudasjärvellä ja Muhoksella Helmi-rahoituksella. Valion Lumo-kartoitukset tehtiin Pyhännälle, Kärsämäelle, Pyhäjoelle ja Hailuotoon. Kartoitukset olivat hyvä tapa päästä keskustelemaan lypsykarjatilojen kanssa luonnon monimuotoisuusasioista.

Vuoden 2020 aikana toteutettiin yhdessä Oulun kalatalouskeskuksen kanssa laaja Osaajia vesistökunnostukseen -koulutus. Vesienhoitoon liittyviä inventointiraportteja ja selvityksiä laadittiin Oulun kalatalouskeskuksen kanssa: Paltamon Myllypuron virtavesikunnostussuunnitelma, Kärsämäenjoen koskipaikkojen inventointiraportti, Puolangan Luoteenjärven, Utajärven Marttisjärven ja Kuusamon Talvijärven koeverkkokalastusraportit. 

Biotalous

Biotalouden periaatteita edistetään maaseutu-, ympäristö- ja yritysneuvonnassa sekä hanketyössä.

Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Pyrkimyksenä on jalostaa tuotteita  lähellä raaka-aineiden lähteitä ja saada raaka-aineelle korkeampi  jalostusarvo.

ProAgria Oulun monet hankkeet edistävät ympäristöviisaita keinoja, ravinnekiertoa sekä lähiruoan, lähijalostamisen ja luonnon kestävää käyttöä.  Myös Neuvo 2020 -palveluilla on edistetty asiaa. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueemme ilmastotiekartta- ja biotalouden kehityksen yhteistyöryhmiin. Alueiden merkitys biotaloudessa on suuri, koska biomassat saadaan metsistä, pelloilta ja vesistöistä. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja innovatiivinen käyttö tuo ratkaisuja myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Yhteiskunnassamme on isona strategisena kokonaisuutena hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi.  Biotalouteen kuuluu, että mahdollisimman puhtaiden teknologioiden avulla luonnonvaroja ja ravinteita käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Samalla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Biotaloudella voidaan lisätä Suomen oma-varaisuutta, vauhdittaa talouskasvua ja auttaa saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan.   Työmme taustalla ovat Suomen kansallinen biotalousstrategia ja alueellemme laadittu Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategia. 

Oulun Seudun BiotalousLeader -hanke saa jatkoa, kun vuoden 2020 aikana saatu päätös aloittaa kansainvälinen COOPID-hanke vuoden 2021 alussa.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Visiomme on maistuva, viihtyisä ja elinvoimainen maaseutu – hyvinvoivat suomalaiset. Rakennamme tulevaisuuden maaseutua, jonka vahvuuksia ovat vahva paikallinen ruokakulttuuri, hoidettu maaseutu- ja kulttuurimaisema, kilpailukykyinen yritystoiminta ja yhteisöllisyys.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on osa valtakunnallista neuvonta­järjestöä, joka saa neuvontatyöhönsä opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista valtionapua.

Oulun piirikeskus järjestää koulutuksia, luentoja, tapahtumia ja kampanjoita sekä toteuttaa maakunnallisia kehittämishankkeita eri sidosryhmien kanssa. Piirikes­kuksessa työskentelee 9–12 asiantuntijaa – ruoka-, elintarvike-, luonto-, ympäristö-, maisema- ja yritysosaajaa

Maa- ja kotitalousnaisten strategiset avaintavoitteet vuosina 2016–2020 ovat arvon tuottaminen jäsenille, asiakkaille ja yhteiskunnalle, tunnettuuden ja myönteisen mielikuvan kasvattaminen, vetovoimaisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä taloudellisesti kannattavan toiminnan vahvistaminen.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten tavoitteena on maaseudun naisten, perheiden ja ihmisten hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen, kotitaloudellinen ja kuluttajaneuvonta sekä laaja-alainen ympäristö- ja maisemanhoidon neuvonta sidosryhmien kanssa. Tärkeimpiä teemoja ovat olleet ruoka ja elintarvikkeet, ympäristön-, vesien- ja luonnonhoito sekä maaseudun yrittäjyys.

Kevättalvella neuvontamme muuttui kaikilla osa-alueilla merkittävästi COVID 19 -viruksen vyöryessä Suomeen.  Jouduimme perumaan lähes kaikki sovitut tilaisuudet, ottamaan käyttöön uusia digitaalisia välineitä ja opastamaan asiakkaitamme niiden käyttöönotossa sekä itse huolehtimaan omasta suojautumisesta. Käsidesistä, maskeista ja etätöistä tuli koko vuodelle uusi toimintamalli. Loppuvuodesta saimme opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen tasoittamaan koronan aiheuttamia menetyksiä ja lisäkustannuksia.

Hanketyössä tehtiin aktiivista neuvonta- ja vaikuttamistyötä laajalla rintamalla koronasta huolimatta. Läpi toimintavuoden etsittiin aktiivisesti alueellisia kehittämiskohteita ja kumppanuuksia sekä kartoitettiin rahoituslähteitä maa- ja kotitalousnaisten avainalueiden mukaisesti. EU:n ohjelmakausi 2014-2020 jatkui muuttuneiden olosuhteiden vuoksi vuoteen 2022. Moneen kehittämishankkeeseen haettiin jatkoaikoja, kun tilaisuuksia ja pienryhmiä ei voitu toteuttaa alkuperäisten hankesuunnitelmien mukaan.

Ruoka, ravitsemus ja kotitalous

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruokaneuvonnan perusta on monipuolinen, terveellinen ja maistuva alueellinen ruoka- ja ruokakulttuuri. Teemme neuvonta- ja kehittämistyötä erityisesti paikallisen ruoan ja ruoanvalmistustaitojen lisäämiseksi sekä ruoanvalintojen helpottamiseksi.

Ruoka-asiantuntijamme osallistuvat ruoka- ja ravitsemusneuvonnan palveluiden tuotteistamiseen sekä sisäisissä ryhmissä että osana valtakunnallista ruoka-asiantuntijaverkostoa. Teemme neuvonta- ja kehittämistyötä erityisesti paikallisen ruoan ja ruoanvalmistustaitojen lisäämiseksi sekä ruoanvalinnan helpottamiseksi sekä ryhmäneuvontana että asiakaskohtaisesti.

Ruokakursseja on järjestetty kymmenen seuraavista aiheista: maukasta kananmunasta, maukasta gluteenittomasti, herkän vatsan valinnat, Maijan maukkaat kasvisruoat, gluteenitonta ruokaa, arkiruokatyöpaja, villiyrttikurssi, kotimakkarakurssi sekä maukkaat salaatit ja syötävät koristeet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella on järjestetty luentoja ja esittelypisteitä 9 kpl ja niille on osallistunut 220 henkilöä. Luentoja/esittelypisteitä pidettiin ja järjestettiin yhdeksän 220 henkilölle seuraavista aiheista: ikääntyneiden ravitsemus ja aivoterveys, vireyttä seniorivuosiin, erikoishedelmät, pihlajanmarjojen elintarvikekäyttö, pakkausmerkinnät luonnontuotteissa, terveyttä kasviksilla ja viittä väriä päivässä.

Palautteita ruokakursseilta ja -luennoilta:
-    Villiyrttikurssilta/-luennolta ulkona: ”Paikalle saapuessa maistiaisista ja tarjoiluista tuli niin tervetullut olo!”
-    Maukasta gluteenittomasti: ”Uusia, hyviä ohjeita toteutettavaksi.”
-    Maijan maukkaat kasvisruoat: ”Kevätkääryleet olivat minulle ihan uusi juttu, täytyypä tehdä myös kotona!”
-    Arkiruokatyöpaja yhteistyössä Hyvän mielen talon ja Auta lasta ry:n kanssa: ”En tiennyt, että kesäkurpitsaa voi laittaa mokkapaloihin, tulipa näistä hyviä ja meheviä.”
-    Kotimakkarakurssi: ”Onpa kiva päästä itse testaamaan makkaran tekoa, minulla on tämä oma lihamylly, mutta en ole tätä ikinä kokeillut.”
-    Maukkaat salaatit ja syötävät koristeet: ”Kiva saada uusia ideoita, kun aina tulee syötyä vain sitä tomaattia, jääsalattia ja kurkkua. Pitääpä heti testata kotona näitä ideoita. ”

Sosiaalinen media korvasi lähitilaisuuksia
Kun lähitilaisuuksia ei pystytty pitämään normaalisti, päätettiin hyödyntää sosiaalisen median kanavia. Huushollin retrokorneri -videoissa nostettiin esille muutamia Pohjois-Pohjanmaan maakunnan perinneruokia: makaronivelli, maitopotut, rössypotut, ohrarieskat, pannukakku ternimaidosta, piimä- eli huituvelli ja juustokeitto. Suosituimmat videot olivat Meijän äitin ohrarieskat, jota on katsottu Youtubessa jo yli 2 700 kertaa ja juustokeitto, jota on katsottu TikTokissa 20 000 kertaa. Videot ovat tavoittaneet Facebookissa yli 12 000 katselua, YouTubessa 4 831 ja TikTokissa 25 456 eli yhteensä 42 287 katselukertaa.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija perusti ja ylläpiti valtakunnallista ruokaneuvonnan ruokavinkit_mkn -tiliä sosiaalisen median TikTok-sovelluksessa. Oulun piirikeskuksen asiantuntijoiden kuvaamia ja editoimia ohjeita on katsottu yhteensä 264 000 kertaa.
Asiantuntijamme järjestivät syksyllä yhteistyötahojen kanssa livelähetyksiä sosiaalisen median kanavissa. Hillolive ja Kekrilive järjestettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ruoka-asiantuntijan kanssa ja Joulukalalive  Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan kanssa. Lisäksi omana lähetyksenä järjestettiin Pihakasvit pikkelsiksi -live.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija kouluttautui Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun Kesäyliopiston yhteistyöopintojaksolla elintapaohjaajaksi. Lisäksi kolme asiantuntijaa kouluttautui varautumiskouluttajaksi.
Oulun ruoka-asiantuntijat olivat mukana valtakunnallisessa Kädet multaan -hankkeessa. Pohjois-Pohjanmaan osalta pilottikohteet olivat Limingassa ja Pyhännällä. Hankkeen pääasiallisena rahoittajana on ympäristöministeriö. Hanke jatkuu vuonna 2021.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat toteuttaneet vuodesta 2018 asti toiminnallisia, ruoanvalmistuspainotteisia painonhallintaryhmiä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Vuonna 2020 aloitettiin laajempi yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa kehittämishankkeena. Arjen sankarit – miehet kuntoon ja työllistymisen polulle -hanketta hallinnoi PPSHP ja se kestää vuoden 2022 loppuun. Hankkeessa Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat vastuussa toiminnallisten hyvinvointia ruoasta -ryhmien toteuttamisesta. Ryhmätoimintaa toteutettiin kolmella paikkakunnalla vuonna 2020, Kärsämäellä, Oulaisissa ja Oulussa. Pilotointitoiminta jatkuu vuonna 2021.

Maiseman- ja luonnonhoito

Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonnassa toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella maaseudun maiseman-, ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvää neuvontaa eri menetelmin koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Vuoden maisemateko – Niityn lumo

Kuudetta kertaa järjestetyn Vuoden maisematekokilpailun teemana oli Niityn lumo ja tavoitteena oli kannustaa ihmisiä vaalimaan erilaisten niittyjen monimuotoisuutta ja kiinnittämään huomio luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Vetoapua kampanjalle haettiin muun muassa kilpailun suojelijan Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa laadituilla markkinointivideoilla ja YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanjan kanssa tehdyllä yhteistyöllä.

Kilpailuun saatiin maakunnastamme kuusi kriteerit täyttävää ehdotusta, jotka olivat kaikki hyviä esimerkkejä niittyjen monimuotoisuuden vaalimistyöstä. Joukossa oli  isompia ja pienempiä kohteita. Monilla kohteilla hoito oli jatkunut jo 20-30 vuotta yhtäjaksoisesti. Pohjois-Pohjanmaan maisemateoksi valittiin Taivalkosken Tyrävaaran Kankkulan niittyjen hoito. Asko Räisänen on hoitanut valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella olevaa neljän hehtaarin niittyä traktoriniitolla jo 25 vuoden ajan. Palkintolaatta ja kunniakirja luovutettiin Oulussa voittajalle 28.10. Muut osallistujat olivat Oulun kaupungin kiertotalousniityt (CircVol), Tyrnävän Keiterin niityt, Vuoton Joutsenen niityt Ylikiimingissä, Vaalan Uutelan niityt sekä niittymäisten alueiden hoitaminen vieraskasveja poistamalla Pudasjärvellä.          

Taajamaniityt ja maisemapellot

Maisema-asiantuntijat toteuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella 12 tilaisuuden Taajamaniityt ja maisemapellot -kiertueen Pohjois-Pohjanmaalla. Aiheeseen liittyviä infoja pidettiin kunnille, kuntapäättäjille, yrityksille ja yhteisöille.  Tilaisuuksissa tuotiin esille erilaisten niittyjen ja maisemapeltojen mahdollisuuksia viherympäristön hoidossa. Kannustimme edistämään luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoa resurssitehokkaasti. Annoimme tietoa alueiden suunnittelusta, kustannusrakenteesta ja hoidon koordinoinnista sekä alueiden urakoinnista. 

Kartoituksia ja suunnitelmia Neuvo 2020 -palveluna

Vuoden aikana tehtiin seitsemän Neuvo 2020 Ympäristö -käyntiä, kaksi ympäristösopimussuunnitelmaa, neljä LUMO-kartoitusta Valion maitotiloille sekä Metsähallituksen Luontopalveluille hoitosuunnitelma kahdelle kohteelle Pudasjärvellä ja Muhoksella Helmi-rahoituksella. Kartoitukset olivat hyvä tapa päästä keskustelemaan lypsykarjatilojen kanssa luonnon monimuotoisuusasioista. Ympäristönäkökulma ja tuotannon vastuullisuus  nousee koko ajan yhä enemmän esille.

Kiertotalous ja vesiympäristön hoito  

Kiertotalous, vesienhoito ja verkosto-osaaminen ovat nousseet viime vuosien aikana Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoiden vahvoiksi osaamisalueiksi.  Nämä teemat luovat maakuntaamme elinvoimaisuutta ja siksi on ollut tärkeää olla ohjaamassa paikallistoimijoita erilaisiin rahoitushakuihin. Pitkäjänteinen työ on tuonut Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toimintaan uusia palveluita ja vahvistanut taloutta.  
Vuoden 2020 aikana toteutettiin Oulun kalatalouskeskuksen kanssa laaja Osaajia vesistökunnostukseen -koulutus, joka koski laaja-alaisesti erilaisia vesienhoitotoimenpiteitä, rahoituskanavia ja taustatietoja. SOsallistujat olivat pääosin Kainuun ja Koillismaan alueelta.  
Vesienhoitoon liittyviä inventointiraportteja ja selvityksiä laadittiin viisi yhdessä Oulun kalatalouskeskuksen kanssa.
 

Yrityspalvelut

Portaat yrittäjäksi ja Green Care

Portaat yrittäjäksi -lähikoulutus oli suunniteltu keväälle 2020, mutta se jouduttiin koronan vuoksi perumaan. Koulutukseen ilmoittautuneet eivät olleet halukkaita osallistumaan etäkoulutukseen. Kesän aikana helpottuneen koronatilanteen jälkeen toteutettiin koulutus lähitapaamisina. Alkuvuodesta koulutukseen ilmoittautuneista vain yksi yrittäjä oli halukas osallistumaan. Muut olivat jo tehneet muita suunnitelmia. Portaat yrittäjäksi -koulutuskokonaisuus toteutettiin ohjelman mukaisesti (viisi teemaa) yhden yrittäjän kanssa Teams -yhteyksin.
Niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettiin Pohjois-Pohjanmaalla  kaksi Green Care -lähitilaisuutta. Tilaisuuksien teemana oli erilaisia tapoja toteuttaa Green carea yritystoiminnassa..

Maistuva maaseutuyritys

Ruoka-, yritys- ja maisema-asiantuntijat valitsivat avoimella nettiäänestyksellä marraskuussa neljännen kerran Pohjois-Pohjanmaan Maistuva maaseutu -yrityksen. Tällä tunnustuksen sai Törmälän Tila.  Vuoden 2020 valinnassa painottuivat erityisesti lähiruoan näkyminen ja käyttö omassa keittiössä, siitä kertominen yrityksen viestinnässä sekä ratkaisut ja selviytyminen koronakriisissä. Yrityksen ympäristö ja maisemakokonaisuus olivat myös arvioinnin kohteena.

Törmälän tilalla on pitkä historia menestyvästä maitotilasta kokonaisvaltaista palvelua tarjoavaksi maaseutumatkailuyritykseksi. Yrityksessä on tehty onnistunut sukupolvenvaihdos, ja työ jatkuu edelleen kehittävällä ja positiivisella otteella.
Yrittäjälle  luovutettiin kunniakirja ja rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta.


Oulun Maa- ja kotitalousnaiset nimesi vuoden 2020 Maistuvaksi maaseutuyritykseksi Pohjois-Pohjanmaalla Törmälän tilan Siikajoelta. Tunnustuksen otti vastaan yrittäjä Sanna Loukkaanhuhta.

Elintarvikehygienia, laatu ja omavalvonta

Ruoka- ja elintarvikeyrityksille suunnattu omavalvontaan ja hygieniaan liittyvä koulutus ja neuvonta ovat tärkeitä yritysneuvonnan palveluja. Hygieniaosaamistestejä eri kieliversioineen, erityishygieniaosaamistestejä, uusintatestejä ja hygieniakoulutuksia järjestettiin eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata kahdeksan ja niihin on osallistui 51 henkilöä.

Muita elintarvikeyritysten ohjauskohteita olivat muun muassa omavalvontaan, teurastukseen, maidonjalostukseen ja pakkausmerkintöihin liittyvät ohjaukset. Maakuntamme elintarvikealanyrittäjille on lähetetty uutiskirje, jossa on tietoa sekä valtakunnallisista elintarvikealan tapahtumista ja koulutuksista että ajankohtaisista asioista. Uutiskirje on lähetty kerran kuukaudessa, jakelu on noin 300 osoitteeseen. Suoramyynnistä ja pakkausmerkinnöistä on pidetty eri puolilla maakuntaa erillisiä koulutustilaisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Elintarvikeyritysten laatutyötä on edistetty muun muassa auditointikäynnein.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija on tehnyt taloushallinnon asiantuntijatyötä tilitoimistopalveluissa, jossa hänellä on ollut 14 elinkeinoverolainmukaista yrittäjäasiakasta. Eri asiantuntijat ovat osallistuneet ProAgria Oulun hallinnoimissa YritysAgro- ja Avaimet yrittäjyyteen -hankkeisiin. Molemmat hankkeet on suunnattu maaseutuyrittäjille.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija on tehnyt taloushallinnon asiantuntija työtä tilitoimistopalveluissa, jossa hänellä on ollut 14 elinkeinoverolainmukaista yrittäjä asiakasta. Asiakkaiden kanssa on käyty keskusteluja yrityksen kehittämisestä ja talouden vahvistamisesta Neuvo 2020 -palveluja hyödyntäen.

Järjestötoiminta ja yhteisöllisyys

Toimintavuoden aikana kiinnitettiin edelleen huomioita maa- ja kotitalousnaisten tunnettuuteen, myönteiseen mielikuvaan sekä järjestön vetovoimaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.