Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2020

ProAgria

Keskusten Liitto

Meistä lyhyesti

Onnistumme yhdessä!
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.
 
Olemme 
  • asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani,
  • kestävästi kannattava ja vaikuttava,
  • aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä ja
  • suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.
 
Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 33 toimihenkilöä.
 
Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
 
Olemme ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen sekä maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat 9 alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 14 neuvonta-alan erikoisyhdistystä.
 

 

Avainlukumme ja kohokohdat

Vuonna 2020 Liitossa ponnisteltiin yhdessä koronapandemian muuttamassa maailmassa.
Ensimmäiset Tuottajalle kiitos -viljelijästipendit jaettiin helmikuussa kuudelle hakijalle. uutinen 3.2.2020
 
Keskitimme näyttelymme yhteen yhtiöön. ProAgria Tapahtumat Oy:n hallituksen puheenjohtajana aloitti Henri Honkala. uutinen 12.3.2020
 
Valtakunnallinen asiakaspalvelunumeromme avattiin maaliskuussa palvelemaan asiakkaitamme läpi koko Suomen. uutinen 20.3.2020
 
Kampanjoimme maaseudun yritysten avunsaaminen puolesta Oikotien Vastuullinen kesäduuni –kampanjalla, jossa olivat mukana myös MTK, Suomen Kylät, Puutarhaliitto, Oikotie Vastuullinen kesäduuni, Elinkeinoelämän keskusliitto, Henkilöstöpalveluyritysten liitto sekä Juho Toivola. uutinen 15.4.2020
 
Töitä Suomesta sai virallisen muotonsa, kun uusi yhtiö Töitä Suomesta Oy perustettiin 14.4.2020. uutinen 17.4.2020
 
Bisnes+ siirtyi Minun Maatilani -palvelun etusivuksi. Muutos toi käyttäjälle entistä monipuolisempia johtamisen työkaluja yhteen paikkaan. uutinen 19.5.2020
 
#peruna365 yhteistyö tavoitteli perunan arvostuksen nousua erityisesti nuorilla, 20-35 vuotiaiden keittiöissä pastan ja riisin rinnalle. Mukaan lähti laaja joukko perunantuottajia, pakkaamoja ja jalostajia. uutinen 16.6.2020
 
Biocode Oy vahvisti osaamistaan rekrytoinneilla. uutinen 10.8.2020
 
KoneAgria päätettiin järjestää Tampereella lokakuussa 2021. uutinen 25.8.2020
 
Julkaisimme uuden työajanseurannan sovelluksen nimeltä ProAika yhdessä Mtechin kanssa. uutinen 8.9.2020
 
Tuottajalle kiitos -viljelijästipendien toinen hakukierros avattiin kesäkuussa. Stipendi myönnettiin seitsemälle hakijalle mm. ilmastonmuutoksen hillintään. uutinen 23.9.2020
 
Sähköinen kasvinsuojelututkinnon uudistus tarjosi tenttijälle enemmän vaihtoehtoja tuotantosuunnan valintaan. uutinen 29.10.2020
 
Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkkejä ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten ansioituneille hallinto- ja toimihenkilöille. uutinen 3.12.2020
 

Toimintamme perusta

Strategiamme auttoi koronapandemian aiheuttamissa muutoksissa.
Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen ja teemme siinä rohkeita valintoja. Koronapandemiassa saimme huomata, miten hyvin strategiamme toimii muutoksessa.
 
Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.
 
Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset. 
 
Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden ja pystymme yhdistämään johtaminen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus. 
 
ProAgria Strategia 2025
 
 

MISSIOMME

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa
 

VISIOMME

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. 
 
 Strategiamme linjaa, että olemme
 
  1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
  2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
  3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
  4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
 
Uusi strategia vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.
 
Onnistumme yhdessä!

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Muuttuneessa maailmassa vahva strategia tukee liiketoimintaa

Olemme vieneet yhdessä ProAgria keskusten kanssa kuluneena vuonna uudistunutta strategiaamme eläväksi.

 

Strategiamme ydinviesti, eli markkinoiden parhaan asiakaskokemuksen tarjoaminen liiketoiminnan kehittämisessä kehittäville ja kasvaville asiakkaillemme ProAgrian kasvavan ja kehittyvän osaamisen ja palvelujemme digitalisoitumisen kautta, on osoittautunut muutoskestäväksi.

Koronakriisi pakotti meidät reagoimaan äkillisesti asiakaskontaktien siirtyessä kertaheitolla lähes tyystin digitaalisiksi maaliskuussa. Visiomme on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisen maaseutu myös tulevaisuudessa. Teimme sen eteen lujasti töitä koko vuoden maailman muuttuessa sekä meidän että asiakkaidemme ympärillä. Keskitimme toimintamme asiakkaiden talouden, johtamisen ja tuotannon prosessien digitaaliseen neuvomiseen sekä tarjoamaan palvelumme käytännössä yhtä erinomaisina riippumatta siitä, missä ne tuotetaan.

Toimimme yhdessä joustavasti, asiakkaan liiketoiminnan parasta ajatellen ja keskusrajat ylittäen. Kehitimme uusia toimintatapoja virtuaaliseen neuvontaan ja kasvatimme asiakaspalvelumme toimintakenttää ja osaamista. Digitaalisen kanssakäymisen sekä tiukan hygieniaohjeistuksemme avulla estimme omalta osaltamme koronan leviämistä maaseudulle. Nostimme ProAgrian profiilia ja brändiä esille valtakunnan mediassa mm. varmistamalla kausityövoiman saantia Suomeen Töitä Suomesta Oyn osakkaana ja puolustamalla kotimaista ruoantuotantoa sekä huoltovarmuutta.

Lyhyesti sanottuna reagoimme, toimimme ja kehityimme!

Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö sekä kansainvälisyys

Jatkoimme ahkeraa sidosryhmäyhteistyötä kotimaassa ja ulkomailla poikkeustilanteen aikanakin strategisena tavoitteenamme nostaa järjestömme näkyvyyttä sekä jäsenyyden arvostusta. Hyvin käyntiin lähteneen strategiaprosessin myötä toiminnassamme korostui entisestään ProAgrian vahva tahtotila yhtenäiseen, valtakunnallisesti vaikuttavaan toimintaan.

Vuoden aikana rakennettiin Suomessa uusi toimintamalli ruokaketjun toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi alan digitalisaation, tietovarastojen hyödyntämisen ja sähköisten palvelujen kehittämiseen. ProAgria on ollut alusta alkaen mukana määrittelemässä tämän AgriHubiksi nimetyn kokonaisuuden suuntaviivoja. AgriHubin tavoitteena on toteuttaa Reijo Karhisen selvityksessään huomioimien epäkohtien poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä, päätavoitteenaan maataloustuotannon kannattavuuden lisääminen huomattavasti nykyistä korkeammaksi. AgriHubi käynnistyy vuoden 2021 alussa ja Keskusten Liitto on mukana sen ohjausryhmässä.

Lisäsimme vuoden aikana yhteistyötä Luken kanssa erityisesti tilojen kannattavuustietojen raportoinnin parantamiseksi sekä ylipäätään tutkimustiedon nopeamman tiloille välittämisen mahdollistamiseksi. Tätä yhteistyötä tullaan laajentamaan vuoden 2021 aikana.

Olemme olleet aktiivisesti mukana kansainvälisten neuvontaorganisaatioiden toiminnassa koronarajoitteidenkin aikana. Jussi Juhola on ansiokkaasti johtanut puhetta EUFRAS-järjestössä, ja järjestöstä on tullut selkeä viesti, että digitaalinen loikkamme on ollut monelle Keski-Euroopan sisarjärjestöllemme täysi yllätys. Suomen maatalousneuvonta on siis pärjännyt koronakurimuksessa paremmin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa. Hieno suoritus koko ProAgrialta!

Liiton ja Faban yhdessä perustaman Bisnes+ Oy:n muutostahti on ollut kova. Vuoden alkupuoliskolla Bisnes+ viljelijän käyttöliittymä siirtyi Mtechin Minun Maatilani.fi -palvelun etusivuksi, ja vuoden lopulla palveluun lisättiin runsaasti uusia toiminnallisuuksia. Näiden toimenpiteiden jälkeen Bisnes+ tavoitti vuoden lopussa jo tuhansia rekisteröityneitä käyttäjiä ja määrä kasvaa päivittäin.

Ilmastokriisi puhuttaa kiihtyvällä tahdilla

Keskustelu globaalista ilmastokriisistä on jatkanut kiihtymistään. Maaseudun tuottajia syyllistetään yhä voimakkaasti ilmaston pilaajina sekä hiilenpäästäjinä. Vuoden 2020 aikana Liitto aloitti tiiviin yhteistyön BSAGn kanssa ja yhteistyön ensimmäinen lopputulos on viljelijöille suunnattu Uudistavan viljelyn verkko-oppimisalusta. ProAgrian ammattilaiset ovat antaneet vahvan panoksen alustan oppimateriaalin koostamiseen ja pääsemme hyödyntämään alustaa vuoden 2021 aikana ilmastoviisaaseen viljelyyn opastavan neuvontatyön apuna.

Käynnistimme myös vahvan yhteistyön S-ryhmän kanssa rakentamalla Tulevaisuusvalmennus-konseptin, jota jalostetaan eteenpäin ensimmäiseksi kuluttajia ja tuottajia hiilijalanjäljen alentamisen kautta yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Lisäksi Liiton ja Mtechin vuonna 2017 perustama Biocode Oy on panostanut voimakkaasti kansainvälisesti toimivan ruokaketjun hiilijalanjäljen läpinäkyvyyden mahdollistavan verkkopalvelun luomiseksi.

Keskusten Liiton talous heikkeni hieman

Toimintamme oli taloudellisesti tyydyttävällä tasolla. Tuloslaskelma osoitti 107 000 euron alijäämää. Varsinaisen toiminnan tulos heikkeni edellisestä vuodesta reilut 30 000 euroa, ollen runsaat 340 000 euroa alijäämäinen. Tulos heikkeni alentuneen valtionavun sekä koronakriisin ansiosta peruttujen valmennusten ansiosta. Liiton vahvan taseen ansiosta saadut rahoitustuotot säilyivät hyvällä tasolla ja niillä turvattiin hyvä kokonaistulos edellisen vuoden tapaan.

 

ProAgria Keskusten Liitto
Harri Mäkivuokko
toimitusjohtaja

 

 

 

 

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Meille on tärkeää tukea ja kehittää ProAgria keskusten toimintaa kumppanina yhteisten tavoitteiden mukaisesti osana ProMaatalous-yhteistyöryhmää.

ProAgria Keskusten Liiton ylintä päätäntävaltaa käytti edustajakokouksen valitsema hallitus. 
 
Puheenjohtaja, Merja Keisala, maitoyrittäjä, Alavus, erovuorossa 2022
Varapuheenjohtaja Olli Alikärri, maanviljelijä, Koski Tl, erovuorossa 2022
Hallituksen sihteeri, Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten, Liitto, Vantaa
 
ProAgria Keskusten Liiton hallituksen jäsenet
 
Jyrki Halonen, maanviljelijä, Reisjärvi, erovuorossa 2022, 15.4.2020 asti
Tapani Orjala, yrittäjä, Kokkola, erovuorossa 2022, 15.4.2020 alkaen
Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli, erovuorossa 2020
Juha Eskelinen, maitoyrittäjä, Vieremä, erovuorossa 2020
Pirjo Luotola, maa- ja metsätalousyrittäjä, Saarijärvi, erovuorossa 2021
Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu, Oulu, erovuorossa 2022
Ari Toivonen, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Suomi, Järvenpää, erovuorossa 2021
 
Tilintarkastajat
 
Jari Havukainen, KHT ja Otto Joki, KHT, Ernest & Young Oy
 
Maitotilavaliokunta
 
Puheenjohtaja, Päivi Piironen, maitoyrittäjä, Nurmes
Varapuheenjohtaja, Ari Kantonen, maitoyrittäjä, Taipalsaari
 
Jäsenet
Juha Luhtanen, maitoyrittäjä, Kurikka
Merja Karjalainen, maitoyrittäjä, Vuolijoki
Päivi Pakarainen, maitoyrittäjä, Lammi
Jaana Niskanen, maitoyrittäjä, Pyhäsalmi
 
Faban edustaja
 
Jukka Pekka Köngäs, maitoyrittäjä, Tervola
 
Asiantuntijajäsenet
 
Ilkka Pohjamo, alkutuotantojohtaja, Valio Alkutuotanto, Helsinki
Jarkko Ilomäki, varatoimitusjohtaja, Mtech Digital Solutions Oy, Vantaa
Tuija Huhtamäki, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, Vantaa
Sanna Nokka, sihteeri, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, Vantaa
 

Olemme osa ProMaatalous-yhteistyöryhmää

ProMaatalous-yhteistyöryhmä tekee Suomen maatalouden, ja siinä erityisesti maito- ja kasvitilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden tukemisessa. ProMaatalous-yhteistyöryhmään kuuluvat Faba, ProAgria Keskusten Liitto ja 9 ProAgria Keskusta, Suomen ruotsinkielinen neuvontajärjestö ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens Förbund sekä Valio Oy.
 
ProAgria Keskusten Liitto omistaa Arac Consulting Oy:n ja on osakkaana Mtech Digital Solutions Oy:ssä, Bisnes+ Oy:ssä, Biocode Oy:ssä, ProEventus Oy:ssä ja Töitä Suomesta Oy:ssä.
 

ProAgria Keskusten Liiton jäsenet 2020

 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa
ProAgria Etelä-Savo 
ProAgria Etelä-Suomi
ProAgria Itä-Suomi
ProAgria Keski-Pohjanmaa
ProAgria Keski-Suomi 
ProAgria Lappi
ProAgria Länsi-Suomi
ProAgria Oulu
 
Muut jäsenyhteisöt
 
Faba osk, Suomen Hevostietokeskus ry, Kalatalouden Keskusliitto ry, Luomuliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Puutarhaliitto ry, Ruokatieto Yhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Suomen Hippos ry, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, Suomen Siipikarjaliitto ry, Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry ja Työtehoseura ry.
 

 

Uusien kokemusten vuosi

Huoltovarmuus nousi keskustelujen aiheiksi kevään myötä. Kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys huomattiin laajemmassakin piirissä.

Sodan jälkeiset sukupolvet Suomessa eivät ole kokeneet aiemmin sellaisia rajoituksia tekemisiinsä kuin mitä Covid19:n aiheuttama pandemia on saanut aikaan. Yhteiskunnan taholta on rajoitettu liikkumista ja harrastamista. Olemme tähän asti pitäneet monta asiaa itsestään selvyytenä, mutta pilvilinnamme romahti viimeistään silloin, kun tuli huoli ruoan riittävyydestä. Jopa siinä määrin, että alkutuotanto määriteltiin kriittiseksi alaksi, jonka resurssit olisi ensimmäisten joukossa turvattava. Huoltovarmuutemme on noussut keskustelun aiheeksi yhä useammin ja samalla on huomattu kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys laajemmassakin piirissä. Kotimaisen ruoan arvostus on kasvanut kuluttajien keskuudessa.

Suomalaisen viljelijän murheet eivät kuitenkaan yhtään vähentyneet kuluneen vuoden aikana. Valitettavasti eri medioissa on hyvin vahvasti noussut esiin alkutuottajien syyllistäminen. Tätä syyllistämistä tapahtuu niin yksityisten henkilöiden kuin myös eri tahojen toimesta. Saamme kuulla olevamme niitä, jotka pilaavat Itämeren ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta, jonka toimien seurauksena hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa ja jotka pitävät eläimiään helvetin kaltaisissa keskitysleirioloissa. Ei siis ole ihme, että veganismi lisääntyy, sillä mielikuvilla on helppo muokata alkutuotannosta tietämätöntä hyvin voimakkaasti.

Olemme tähän asti vieneet asiapitoista ja asiantuntevaa viestiä viljelijöille, sidosryhmille ja mediaan. Mielestäni voisimme ottaa roolia enemmän myös kuluttajaviestinnässä, kuten Maa- ja kotitalousnaiset ovat tehneet ansiokkaasti jo pitkään. ProAgria voisi olla mukana viestimässä kuluttajille yhteistyökumppaneiden kanssa. Meidän on silloin kuitenkin muutettava tapaamme viestiä, sillä tiedon lisäksi tarvitsemme tuohon viestintään tunnetta ja henkilökohtaisuutta. Kuluttajaa on kuultava herkällä korvalla. Viljelijä tarvitsee kaikki tahot tueksensa työnsä turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Useat tilat tuskailevat taloudellisten vaikeuksien kanssa. Tuotantopanosten hinnat nousevat, mutta elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnat eivät. Valiolaisilla maitotiloilla ei edes tuotannon kasvattaminen yksikkökustannusten pienentämiseksi tule enää noin vain kysymykseen tuotantosopimusten voimaantulon myötä. Tuotannon hallintaan tarvitaankin tiloilla nyt suunnitelmallisuutta ja varmasti myös enemmän ProAgrian ammattilaisten näkemystä ja apua.

Hiilineutraali tuotanto tarvitsee todisteita ja oikeaa tietoa taakseen. Toivottavasti eri tahojen muodostama AgriHubi antaa siihen eväitä. Onhan sen tarkoituksena saada tutkittu tieto viiveettä käyttöön viljelyssä ja eläintuotannossa. Niistä maitotiloista, jotka ovat laskeneet tuotantonsa hiilijalanjäljen, ovat useat yllättyneet. Heillä hiilijalanjälki on ollut jopa vain neljäsosa eteläisemmän Euroopan maitotilojen hiilijalanjäljestä. Tässäkin pätee vanha tuotosseurannan iskulause ”mitä mittaa, sitä voit parantaa”. Vasta sitten, kun nämä tilat voivat muuttaa tuloksensa taloudelliseksi hyödyksi, ollaan oikeilla raiteilla.

17.3.2021

Merja Keisala
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto
 
 
 
 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vahvistamme strategiamme mukaisesti viljelijöiden ja yrittäjien liiketoimintaa sekä koko toimialaa.
Toimialan ja sen yritysten kannattavuuden parantaminen kaikilla toimilla sekä talouden ja johtamisen tukeminen ovat keskeinen osa yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme. Keskeistä tekemisessämme on tarjota johtamisen, talouden ja tuotannon palveluja, joilla saavutetaan lisäarvoa. 
 
Toimintatapamme on kumppanuus. Vahvuutemme on monialainen asiantuntijoidemme osaaminen koko Suomessa. Riippumaton tekemisemme on luotettavuutta. Oman tilan tiedot ja mittarit saamme analysointiin tietovarastoistamme. Asiakkaamme saavuttavat osaamisellamme mitatusti parempaa tulosta kuin viljelijät, jotka eivät käytä palvelujamme.
 

Ilmastoratkaisuihin taloutta painottaen

Ilmastonmuutos on yksi keskeinen globaali asia, johon haluamme vaikuttaa. Painotamme ilmastoratkaisuissa erityisesti niiden taloudellista hyötyä. Vaikutusmekanismimme ovat laajat mm. hiiliviljely ja maan kasvukunto, ympäristöasiat, vesistöjen suojelu, luonnon monimuotoisuus, kiertotalous, energiatehokkuus sekä viljelyvalinnat ja kotieläintuotanto. 
 
Vastuullisuus on keskeinen näkökulma näissä kaikissa tekemisissä ja voimme sanoa, että olemme valjastaneet koko osaamisemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristöasioiden osaamiseksi maatiloilla ja maaseutuyrityksissä. Reaktorin ja BSAG:n toteuttamassa e-oppimisalustassa olimme merkittävästi mukana asiantuntijoina luomassa sisältöä.
 

Yhteistyö tuottaa tulosta

Globaalisti vaikutamme yhteistyössä Food and Forest Development Finland, FFD:n kanssa kehitysmaiden maa- ja metsätalouden elinvoimaa. Valmistelussa on parhaillaan syksyllä 2021 toteutuva YK:n Food Systems Summitin maakohtainen dialogi Suomen onnistumisista.
 
Tuemme toiminnallamme myös maa- ja metsätaloussektorin innovatiivisuutta. Uudet toimintatavat ja liiketoiminnat tulevat muuttamaan maataloutta, josta meillä on selkeä näkemys. Innovatiivisuutta ja uusia toimintatapoja alalla olemme tukeneet Vaasan Oy:n ja K-ryhmän kanssa käynnistämällä Tuottajalle kiitos -stipendeillä. Olemme jakaneet stipendin kaksi kertaa ja saaneet molemmilla kerroilla erittäin hyviä uusia ideoita viljelyn kehittämiseen.
 
S-ryhmän kanssa toteutetuilla Tulevaisuusvalmennusten poluilla strategia ja johtaminen, ilmasto sekä megatrendit on saavutettu merkittäviä tuloksia. Osallistuneet viljelijät ovat saaneet oman tilansa ja yrityksensä kehittämiseen lisäarvoa ja näkymää tulevaisuuteen.
 
Osuuspankin kanssa toteutetut talousvalmennukset ovat saaneet hyvän palautteen asiakkailta, jotka ovat saaneet varmuutta talouden hallintaan.
 

Korona muutti toimintamme digitaaliseksi

Korona toi mukanaan nopeasti digitaalisuuden, johon pystyimme siirtymään nopeasti ja tehokkaasti. Maaliskuusta lähtien aloimme aktiivisesti viestimään asiakkaillemme, miten toimimme korona-aikana ja miten heidän pitää ottaa huomioon omassa yritystoiminnassaan. Siirryimme nettipalavereihin myös asiakkaiden kanssa. 
 
Asiakastutkimuksessamme saimme asiakkailtamme hyvä arvosanan. Olimme osanneet olla ennakoiden liikkeellä, viestiä heille tärkeistä asioista ja ennen kaikkea saada heille turvallisuuden tunteen.
 

Töitä Suomesta ja laaja yhteistyö työvoiman saamiseksi tiloilla

Korona-aika vei monelta suomalaiselta puutarha- ja maatilalta työvoiman saantimahdollisuudet ulkomailta. Tähän tarpeeseen perustettiin Töitä Suomesta Oy Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, Suomen Kylät ry:n ja ProAgrian kesken. Tavoitteena on helpottaa tiloja ja yrityksiä työvoiman rekrytoimisessa sekä koti- että ulkomailta. Toiminta käynnistyi vilkkaasti ja tuloksia saatiin heti ensimmäisenä vuonna aikaiseksi.
 
Suomalaisen työvoiman saaminen maatiloille oli yksi kärkemme korona-aikana, missä teimme yhteistyötä Elinkeinoelämän keskusliiton, Henkilöstöpalveluyritysten liiton, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, Oikotie Vastuullinen kesäduuni -kampanjan, Puutarhaliiton, Rekrytointikouluttaja Juho Toivolan, Suomen Kylät ry:n ja 4H:n kanssa. Saimme hyvin näkyvyyttä erityisesti puutarhatilojen työpaikkojen täyttämiseksi. Monet nuoret ja työtä vailla olevat hakeutuivat maatiloille töihin, koska ulkomaalaista työvoimaa ei ollut saatavilla aikaisempien vuosien tapaan.
 

Näyttelyt ja tapahtumat keskitettiin

ProAgria keskukset ja Keskusten Liitto sekä ruotsinkielisen neuvonnan vastaavat organisaatiot keskittivät kaikki näyttelynsä yhteen yhtiöön ProAgria Tapahtumat Oy:hyn. Yhtiön avulla varmistetaan, että jatkossakin Suomessa on hyviä ja laadukkaita ammattinäyttelyitä. Näyttelyiden kehitystä suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä näytteilleasettajien ja -kävijöiden kanssa, joiden tarpeet ja toiveet ohjaavat tekemistä. Näyttelykävijöiden tarpeita luodataan tiiviisti ProAgrian asiakkaiden, yrittäjäjäsenien ja jäsenien kanssa, jotta saadaan erittäin kattava näkymä viljelijän arkeen ja tarpeisiin. 
 
Lisäksi teimme merkittävän yhteistyösopimuksen Suomen Messut Osuuskunnan kanssa. Yhteistyöllä panostetaan yhdessä syksyn konenäyttelyihin KoneAgriaan ja Helsingin Maatalouskonemessuihin, joissa mukana kattavasti koko sektori näytteilleasettajineen maatalouskoneet, -teknologia, menetelmät, tarvikkeet, tieto ja osaaminen.
 
Yhtiön näyttelyitä ovat KoneAgria, Farmari, Peltopäivä ja Pohjanmaan peltopäivä. Lisäksi yhtiö järjestää paikallisesti Jyväskylässä keväällä järjestettävät Metsämme- ja Retkelle-messut ja Wemmi-kevätmarkkinat sekä syksyllä järjestettävä Wemmi – Ween maan wiljaa -markkinat.
 

Näymme ja kuulumme monessa kanavassa

Olemme strategiamme mukaan panostaneet näkymiseen ja kuulumiseen monessa kanavassa, monilla aiheilla. Korona-aikana viestimme aktiivisesti maa- ja puutarhatilojen tilanteesta laajojen yhteistyöverkostojemme kanssa. 
 
Keväällä aloimme panostaa peruna-asioiden näkyvyyteen, mikä oli voimakkaasti esillä maan johtavissa medioissa. Samaan aikaan syntyi #peruna365-yhteistyöryhmä, joka teki menestyksellistä työtä perunan arvon nostamisessa ja sai perunan kulutuksen lisääntymään 10 %. Yhteistyöryhmässä on mukana 25 organisaatiota koko ketjusta.
 
Laajat some- ja nettikanavamme ovat jatkaneet kasvuaan ja tarjoavat hyvän kattauksen asioistamme sovellettuna kuhunkin kanavaan sopivaksi. Merkittävään näkyvyyteen nousivat Facebookissa ja Instagramissa kasvukausilivet, jotka toivat suosittuun kasvutilannekatsaukseemme livelähetyksiä eri puolilta Suomea.

Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen

Digitalisaatio ja tiedolla johtamisen mahdollisuudet kulkevat punaisena lankana toimintatapojemme läpi.

Uusi strategiamme nosti digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuudet keskeiseen rooliin. Ne kulkevat punaisena lankana läpi toimintatapojemme sekä ratkaisujen ja osaamisen kehittämisessä.  Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on vaikuttanut suuresti kaikkeen toimintaan, mutta erityisesti se on edistänyt digitaalisia toimintatapamuutoksia ennen näkemättömällä vauhdilla.

Toteutimme onnistuneesti palveluita etäyhteyksien kautta, joiden määrä kasvoi huimasti. Kokemus osoitti, että jotkut palveluistamme soveltuvat jopa paremmin toteutettavaksi etäyhteyksien kautta kuin toimisto- tai pirtinpöydän äärellä, sillä keskittyminen voi olla helpompaa tai molempien osapuolten aikaa säästyy.

Poikkeuksellisina aikoina asiantuntija- ja sähköisistä palveluista muodostuva digitaalinen ekosysteemi on vahvistunut. Tavoitteenamme on täydentää asiantuntijapalveluitamme erilaisilla sähköisillä kohtaamisilla ja työkaluilla, jotka kerryttävät monipuolisesti tietoa palveluiden tueksi ja luotettavaksi pohjaksi. Kerättyä tietoa voi myös jalostaa vaikkapa kuviksi palvelua tukemaan.  

Analysoitu tieto muuntuu ratkaisuksi 

Jatkuva tiedon kerääminen ja sillä johtaminen asettaa paineita tiedon analysointitaitoihin. Kun tieto kertyy entistä enemmän automaattisesti eri työkalujen kautta, voi asiantuntija suunnata oman työpanoksensa tukemaan yrittäjää tiedon analysoinnissa ja ratkaisujen löytämisessä. Digitalisaation ja aiempaa suuremman tiedon määrä tuo paineita entistä tarkempaan tila- ja henkilökohtaiseen päätöksentekoon. Varmistimme asiantuntijoidemme tiedolla johtamisen taitoja sekä työkaluja erityisesti kasvituotannon ja talouden kustannustehokkuuden osa-alueilla usean hankkeen ja kehitysprojektin voimin.

Julkaisimme syksyllä yhdessä Mtechin kanssa sähköisen työajanseurannan sovelluksen, ProAjan. Sovellus helpottaa työajanseurantatiedon keräämistä, jota analysoimalla voidaan puuttua pullonkauloihin ja kehittää tilan toimintaa. Tarkka ajankäyttötieto tuo luotettavuutta päätöksiin ja laskelmiin. Asiantuntijamme ovat tilalla tukena sovelluksen käyttöönotossa ja sitä kautta sen kehityksessä.

Tilakokonaisuuden johtamiseen kehitetty Bisnes+ siirtyi Minun Maatilani -palvelun etusivuksi. Bisnes+ tarjoaa digitaalisia ratkaisuja tiedolla johtamiseen maatilayrityksessä esimerkiksi Tulokset ja mittarit -kokonaisuudella ja tietoturvallisella Dokumenttipankilla. Omia nauta-, kasvi-, talous- ja johtamisen mittareille asetettuja tavoitteita voi seurannan lisäksi vertailla maan keskiarvoon.

 

Toimimme kansainvälisesti

Valmiutemme palvellla asiakkaitamme digitaalisesti huomattiin myös kansainvälisesti.

Globaali koronaviruspandemia vaikutti myös ProAgrian kansainväliseen toimintaan. Useat sovitut yhteistyöneuvottelut jouduttiin matkustusrajoitteiden vuoksi perumaan tai siirtämään tulevaisuuteen. Myös useat Euroopan Komission seminaareista siirtyivät etäyhteyksin järjestettäviksi.

Edellisen vuoden tapaan digitalisaatio oli teemana vahvasti pinnalla. Koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi maatalouden asiantuntijapalveluiden digitalisoinnista tulikin kantava teema useaan vuoden aikana järjestettyyn tapahtumaan. Monissa Euroopan maissa havahduttiin tilanteeseen, jossa paikallisen lainsäädännön vuoksi ei yksinkertaisesti ollut keinoja tuottaa maatalousyrittäjille lainkaan perinteisiä asiantuntijapalveluita.

Onneksemme omat valmiutemme siirtää asiakaskohtaamiset verkon yli tapahtuviksi olivat jo valmiiksi hyvällä tasolla, eikä sille ollut lainsäädännöllisiä esteitä. Valmiutemme huomattiin myös kansainvälisesti ja osaamisemme oli esillä useissa EUFRAS-verkoston virtuaalisissa tapahtumissa pitkin vuotta. Tämä läsnäolo on avannut kansainvälisesti useita potentiaalisia osaamisen vientikanavia, joita tullaan edistämään vuoden 2021 aikana.

EUFRAS-verkostossa vahva kommunikointi Euroopan Komission suuntaan jatkui. Teemaksi nousi koronaviruspandemian esiin tuomien maatalouden asiantuntijapalveluiden digitalisaation esteiden poistaminen sekä tiedon vaihdolla että lainsäädännön esteiden poistamisella.

 

Kehitämme osaamistamme

Kiitämme henkilöstöä nopeasta uusien toimintatapojen käyttöönotosta.
Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia siirsi maaliskuussa 2020 koko ProAgrian toiminnan, myös valmennukset, suurelta osin etäyhteyksien varaan. Otimme käyttöön Microsoft Teamsin nopeutetulla aikataululla sekä asiakastyössä että valmennuksissa. Ohjelman käyttöä koulutettiin koko henkilöstölle useissa valmennuksissa varsin onnistuneesti: henkilöstö omaksui Teamsin käytön nopeasti, ja saimme toteutettua jopa asiakkaiden keskuudessa suosittuja pienryhmiä etäyhteyksillä. Kiitämme henkilöstöämme nopeasta uusien toimintatapojen käyttöönotosta!
 
Vuoden aikana henkilöstömme siirtyi työskentelemään pääsääntöisesti etänä. Otimme käyttöön virtuaaliset kahvihetket. Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta lisäämällä yksilölähtöistä johtamista ja jatkuvaa vuorovaikutusta virtuaalityökaluilla. Saimme koko henkilöstöä kattavassa työyhteisökyselyssä huipputuloksen, mikä kertoo meidän tekevän paljon asioita oikein.
 
Järjestimme syyskuussa koko henkilöstön yhteisen tapahtuman virtuaaliympäristössä. Vieraileva puhuja, vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne valmensi meille läsnäolon ja vuorovaikutuksen merkityksestä.  Tapahtuman ytimessä olivat hyväntuuliset videot, joissa keskukset kiittivät toisiaan yhteistyöstä uudenlaisessa tilanteessa. 
 
#onnistummeyhdessäetänäkin 
 

ProAgria Valmennuksen Vuosikortti löi läpi

Otimme käyttöön koko henkilökunnan tieto- ja taitotason vahvistamiseksi kehitetyn Vuosikortin, joka mahdollistaa kaikille proagrialaisille helpon ja sujuvan osallistumisen yhteisten asioiden opiskeluun.  Suosituissa nettivalmennuksissa keskityttiin uuteen strategiaan, käytössä oleviin työkaluihin (Teams, M-Files, Kuvat.fi), digitalisuuteen (Bisnes+), ilmastonmuutokseen, myyntiin ja asiakaskohtaamiseen sekä sosiaalisen median hyödyntämiseen. Pandemia kasvatti alun perin kymmenen valmennuksen kokonaisuuden kuuteentoista, sisältäen yhteensä 28 esitystä ja 3 333 verkko-osallistumista. Lisäksi moni kuunteli ja katseli tallenteet omatoimisesti. 
 

Tutkintoon tähtääviä ja osaamista ylläpitäviä webinaareja

Jouduimme perumaan pandemian vuoksi suuren osan normaalisti lähitapahtumina järjestettävistä valmennuspäivistä, kuten perinteisen Maitovalmennuksen. Suuren kiinnostuksen joka vuosi saava Maidon Tulosseminaari eli tuotosseurannan tulosten julkistus toteutettiin webinaarina, kuten jokasyksyiset Kasviasiantuntijoiden opintopäivät. Jo perinteeksi muodostuneet Maitostartit keskittyivät Valion uuteen sopimustuotantoon ja toteutettiin etäyhteyksin. 
 
Liiketoiminta-alueiden vakiintuneet valmennukset ja ajankohtaiskatsaukset sekä omalle henkilökunnalle että sidosryhmille jatkuivat webinaareina. Vuoden aikana järjestimme muun muassa maitoasiantuntijoille Ruokintahavaintoja-webinaarisarjan.
 
Vuoden aikana aloitettiin poikkeusoloista huolimatta kolme tutkintoon tähtäävää koulutusohjelmaa: Huippuosaajat-valmennuksessa yhdeksän eri alojen asiantuntijaa työstää YNEAT-tutkintoa, suuri osa johtoa ja esimiehiä hiovat esimies- ja johtamistaitojaan kaksivuotisessa esimiesvalmennuksessa ja kuusi asiantuntijaa aloitti Verutum Oy:n hallinnoimassa Ilmastonmuutos-INNO -valmennusohjelmassa. Nämä koulutusten aihealueet nousivat tärkeimmiksi osaamisen kehittämiskohteiksi uudistuvan strategiamme tavoitteiden saavuttamiseksi.
 
Webinaarimarkkinoilla vallitsee tarjonnan runsaus, joten kilpailu on kovaa. Suurin osa tarjottavista webinaareista on ilmaisia joko hankkeiden tai muiden tahojen tarjoamana. Järjestimme ProAgria Valmennuksessa keväällä maksuttoman talouswebinaari- ja syksyllä Laidunsäätiön tukemana maksullisen nurmi- ja laidunwebinaarisarjan asiakkaille.  Syksyllä käynnistyi myös henkilöstöjohtamiseen paneutuva Johtamispolku-sarja, jota toteutettiin yrittäjille yhdistämällä etä- ja lähitapaamisia. 
 
Tuotimme johtamisvalmennuksia myös muun muassa S-ryhmälle, Suomen Siipikarjaliitolle ja ProAgria Itä-Suomelle. Myös lean-valmennukset eri kohderyhmille olivat ohjelmassa. 
 

Johtamispalvelut

Valtakunnallinen HR-konsulttitiimi aloitti ihmisten- ja henkilöstöjohtamisen palveluissa.
Johtamispalveluissa elettiin murroksen ja kehittämisen aikaa. Vuoden tärkeimmät painopistealueet olivat strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen palveluiden kehittäminen, ja konsultointitoiminnan juurruttaminen osaksi tapaamme toimittaa palveluita asiakkaillemme. 
Johtamispalvelujen rakentamisen punaisena lankana oli huomion kiinnittäminen yrityskokonaisuuteen, sen johtamiseen ja johtamispalveluidemme hitsautuminen yhteen muun palvelutuotantomme kanssa. 
 
Jouduimme ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja johtamispalvelujen toimittamisessa koronapandemian vuoksi. Niin myynti kuin toimitusprosessitkin sähköistyivät. Siirryimme viestimään asiakkaidemme kanssa suurilta osin verkkoon. Tilanteen pakottaessa onnistuimme rakentamaan uusia palvelumalleja, jotka ovat käytännössä osoittautuneet aiempaa, lähes puhtaasti live-kohtaamisiin perustuvaa toimintatapaa tehokkaammiksi. Asiakkaalle tuotettu arvo ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan vähentyneet vaan päinvastoin. Nämä pandemian aikana kehitetyt toimintatavat tulevat jäämään osaksi johtamispalveluiden palvelumalleja myös pandemian jälkeiseen aikaan.
 

Strategia+ tiimi kasvoi ja kehittyi

Edeltävänä vuonna perustettu STRATEGIA+, strategiapalveluita tuottava tiimi, kasvoi ja kehitti palveluitaan sekä auttoi kasvavaa joukkoa kehittäviä asiakkaitamme. Tiimin taloudellinen tulos parani myös edellisen vuoden tasoon nähden. Strategiapalveluiden kysyntä on vahvaa, mikä johtuu toimialan nopeasta muutoksesta. Myös toimialan pääomaintensiivisyys ja tuotannon kasvattamiseen tähtäävien investointien koko suhteutettuna yritysten kokoon on suuri. 
 
Perustimme STRATEGIA+ tiimin toiminnasta saatujen positiivisten kokemusten ja asiakastarpeiden analysointiin perustuen HR-konsulttitiimin. Sen ydintehtävänä on tuottaa ihmisten- ja henkilöstöjohtamisen palveluita maaseutuyrityksille. Tiimi kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa juuri ennen koronapandemiaa. Ensin tärkeimpänä tehtävänä oli oman palvelutarjooman kehittäminen ja yhteisten toimintamallien rakentaminen. Samalla käynnistimme ensimmäiset asiakasprojektit rekrytoinneissa, työn organisoinnin ja suorituksen johtamisen kehittämisessä sekä työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamisessa
 

Johtamispalveluita kehitettiin strategian ohjaamana

Toimimme aktiivisesti yhdessä alueellisten ProAgria keskusten kanssa erilaisissa johtamisen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Tärkeimpiä hankkeita olivat mm. ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Etelä-Savon kanssa toteutettu yhteishanke Taitava Johtaja, Pätevä Liideri. Hanke toimi hyvänä kehitysalustana HHR-palveluidemme kehittämiselle sekä palveluun liittyvien asiakastarpeiden syvällisemmälle ymmärtämiselle. Hankkeessa kehitetty Johtamispolkuvalmennus-konsepti toteutui loppuvuodesta omana, erillisenä palveluna. 
 
Sekä johtamismenetelmien ja asiakkaidemme johtamista tukevien palveluiden kehittäminen meni eteenpäin. Myös tapamme toimittaa palveluita ja organisoitua uudelleen asiakkaan ympärille kehittyi. Digitalisaatio eteni, osittain pakon edessä, ja kykenimme ottamaan sen tarjoamat parhaat puolet hyötykäyttöön. Vuoden aikana suoritetut johtamispalveluiden kehittämistoimenpiteet ovat osa laajempaa strategiamme toimeenpanoa. 
 

 

Talouspalvelut ja yrityskokonaisuus

Talouspalvelujen merkitys korostui yrityskokonaisuuden johtamisessa.
Talouspalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana, ja Neuvo 2020 -palvelun kilpailukykyosion palvelut olivat suosittuja. Teimme palvelulla 3 679 asiakkaalle muun muassa strategista suunnittelua, talouden simulointia, talouden hallinnan kehittämistä, riskianalyysiä sekä talouteen liittyvien erityiskysymysten ratkaisua. Palvelun kysyntä ja määrä kasvoi merkittävästi siitäkin huolimatta, ettei ennakkoilmoituksia voinut tehdä enää marraskuun lopusta eteenpäin. Kaikkiaan Neuvo 2020 -palveluja tehtiin 7198 asiakkaalle vuoden aikana. 
 
Konsultoimme maatilayrityksiä laajasti talouden johtamisessa ja tilipalveluissa. Maatilojen investointiaktiivisuus jatkui vilkkaana. Kaikilla investointituen hakukierroksilla teimme runsaasti laskelmia, riskianalyysejä ja liiketoimintasuunnitelmia. Esimerkiksi omistajanvaihdospalveluita tehtiin 850:lle, liiketoimintasuunnitelmia 804:lle ja yhtiöittämispalveluita 81 asiakkaalle.  
 
Havainnollistimme Neuvo-palveluna tehtyjen laskelmien lisäksi noin 130 asiakkaalle tuotannon ja talouden yhdistämistä kasvin- ja kotieläintuotannon tuotantokustannuslaskelmien, budjetointi- sekä Maatilan Tulosanalyysi -palvelujen avulla. 
 

Talousjohtaminen tärkeä osa-alue valmennuksissa

Koulutimme talousjohtamista useiden hankkeiden pienryhmissä sekä S-ryhmän kanssa yhteisessä tulevaisuusvalmennuksessa. Siipikarjaliiton kanssa toteutimme yhteistyössä kananmunantuottajien strategiavalmennuksen, jossa painottui talouden näkökulmaa. Koronan takia valmennukset toteutettiin pääosin etäyhteyksillä. 
 
Jatkoimme talouskonsultointiyhteistyötä Atria Oyj:n kanssa. Pidimme taloudesta ja johtamisesta monipuolisesti asiantuntijapuheenvuoroja sidosryhmien tilaisuuksissa.
 
Olimme vahvasti mukana BSAG:n Uudistuvan viljelyn e-opiston materiaalin ja koulutusalustan tuottamisessa. Uudistuvan viljelyn kokonaisuudessa talouden rooli on merkittävä. Tähän kokonaisuuteen tuotimme kattavan talouden johtamisen sisällön harjoitustehtävineen.
 

Tavoitteena alan paras ja arvostetuin tili- ja talouspalveluiden tuottaja

Edellisenä vuonna alkanutta tili- ja talouspalveluiden kehitysohjelma jatkui aktiivisesti monella osa-alueella. Kehitysohjelman tavoitteena on olla alan paras ja arvostetuin tili- ja talouspalveluiden tuottaja sekä ottaa markkinajohtajuus maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten tili- ja talouspalveluiden tuottajana. 
 
Kehitysohjelma kestää vuoteen 2022 saakka. Sen osa-alueita ovat osaamisen kehittäminen ja varmistaminen, palveluiden uudistaminen sekä palveluita tukevien järjestelmien uudistaminen (vuonna 2021).  
 
TalousVisio, uusi laskentaohjelmamme, eteni maatilan, maatilaosakeyhtiön ja yritysten laskennassa. Järjestimme maatilan laskennasta asiantuntijoillemme useita peruskoulutuksia. Maatilaosakeyhtiön laskenta otettiin prioriteettilistalle, ja sille tehtiin alustavia suunnitelmia. Yritysten osalta työryhmä teki määrittelyjä ohjelmointityötä varten. Myös rajapintoja rakennettiin, mm. Procountor-kirjanpito -ohjelmaan.
 
Kehitimme tilinpäätösanalyysi-palvelua yhteistyössä Digitalisaatio maatilan arjessa -hankkeen kanssa. Ohjelmointityön tuloksena saimme analyyseille tunnuslukumittariston TalousVisioon. Hankkeessa pilotoimme hyvin tuloksin asiakkaiden kanssa sekä palvelua että tunnuslukuraporttia.
 
Tulosanalyysin uudistaminen aloitettiin loppuvuodesta kehitysryhmässä, johon kuuluu sekä Keskusten Liiton että ProAgrioiden asiantuntijoita. 
 

Henkilöstön osaaminen kartoitettiin kyselyllä

Taloustietovaraston uudistus käynnistyi vaiheittain loppuvuonna, jolloin pääsimme nopeasti kiinni konkreettiseen tekemiseen. Ensimmäisenä saimme joulukuussa Tilinpäätösanalyysin tunnusluvut asiakaskohtaisesti Taloustietovarastoon, jonka tietoja tullaan hyödyntämään jatkossa vertailutietoina ja asiakaskohtaisesti Bisnes+:n talousnäkymässä.
 
Tilipalveluiden kehittäminen edistyi vuoden aikana merkittävästi. Järjestelmätyöryhmä teki keväällä kyselyn, jolla selvitettiin tilitoimiston palveluita tekevien asiantuntijoiden osaamista eri näkökulmista, urakehitystoiveita sekä muita tilipalveluihin liittyviä asioita. Erityisesti tavoitteena oli antaa tukea keskusten varahenkilöjärjestelmän rakentamiseen. 
 
Järjestelmätyöryhmän työ jatkui kesällä markkinoilla olevien järjestelmien perinpohjaisella kartoittamisella. Työn tuloksena valittiin työryhmän esityksestä ProAgrian kumppanijärjestelmiksi WebWakka ja Procountor. Procountorin käyttöönotto alkoi syksyllä keskuksittain ja valtakunnallisesti. Työ jatkuu vuonna 2021. Tavoitteena on saada kehitysohjelman ja ProAgrian strategian mukainen kansallisesti ja verkostomaisesti toimiva, laadukas ja sähköinen tilitoimisto. 
 

Talouden ruorissa -blogisarjasta buustia talouspalveluille

Työstimme talouspalveluiden brändiä ja imagoa yhteistyökumppanin kanssa. Tavoitteena on, että sekä sisäinen että ulkoinen viestintä tukevat uudistuvaa Talouspalvelua.
 
Käynnistimme Talouden ruorissa -blogisarjan, johon ovat kirjoittaneet pääosin talouspalveluiden osaamisvastaavat sekä Keskusten Liiton asiantuntijat. Blogisarja käsittelee sekä talouspalveluidemme uudistumista että ajankohtaisia talouden aiheita. 
 
Terästimme talouspalveluiden osaamisvastaavatoimintaa keskuksissa. Osaamisvastaavat ovat erittäin tärkeässä roolissa palveluiden uudistamisessa ja toimivat asian sisäisinä viestijöinä ja tukihenkilöinä keskuksissa. He ovat tärkeä lenkki asiantuntijoiden osaamisen varmistamisessa ja toimintatapojen uudistamisessa. Osaamisvastaavat kokoontuvat valtakunnallisesti joka toinen viikko.
 

 

Yrityspalvelut

Kumppanuudet syvenivät korona-aikana. Yritysryhmähankkeissa koettiin tärkeänä ryhmän tuki.

Palvelumme yrityksille jatkuivat koronasta huolimatta katkeamatta etäpalveluina. Laaja-alainen toimialaosaaminen ja toimintaympäristön tuntemus loi vaikeanakin aikana yritysasiakkaidemme keskuudessa luottamusta, ja kumppanuudet syvenivät alati muuttuvien rahoitusviidakoiden parissa.

Vaikka jouduimmekin arvioimaan menossa olevia kehittämisprojekteja uudelleen, koettiin varsinkin matkailun toimialalla yritysryhmähankkeissa ryhmän henkinen tuki pelastavaksi tekijäksi. Tarvittiin nopeita ratkaisuja, jolloin yrittäjäyhteistyössä on voimaa. Myös elinkeinoelämän palveluverkostossa yhteistyö tiivistyi. Tietyillä Team Finland -verkoston alueilla ProAgrialla on oma paikkansa.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Toteutimme asiakkaillemme ennätysmäärän ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluja ja löysimme sparraukselle väylät niin ELY-keskuksen kuin BusinessFinlandinkin rahoitusvaroista. Koronatukien lisäksi kasvuun tähtäävät investoinnit olivat vaikuttavia. Ne näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi myös yritysryhmähankkeista, joissa ProAgria keskukset toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Tarjosimme osaamistamme myös toisille kehittämisorganisaatioille, esimerkiksi kuntaorganisaatioille projektijohtamisen palveluita. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa.

 

Tuotosseuranta

Tuotosseurantakarjoissa saavutettiin 10 000 kg keskimääräinen tuotos.

Tuotosseurantakarjojen keskimääräinen tuotos ylitti ensimmäisen kerran tuotosseurannan 123-vuotisen historian aikana 10 000 kilon rajan. Keskituotos oli 10 168 kg /lehmä, joka on 231 kg enemmän kuin vuotta aiemmin.  Energiakorjattu maitotuotos oli 10 771 kg/lehmä. Keskimääräinen tuotosseurantakarjojen maidon rasvapitoisuus oli 4,33, (4,34) ja valkuaispitoisuus 3,58 (3,57). Vastaavat tulokset luomutiloilla olivat 9325 kg /le, 9610 kg EKM/le, pitoisuudet rasva 4,17 ja valkuainen 3,38 Tuotosseurantaan kuului 80 % Suomen lypsylehmistä.

Pylväsdiagrammi keskimääräinen karjakoko eri maissa 2020

 

Pylväsdiagrammi keskituotos eri maissa 2020

 

Tuotosseurannan kaikki tulokset löytyvät verkkosivuiltamme.

Tuotosseurannan tallennuspalvelut uudistuivat

Tallennuspalvelut yhdistettiin ja keskitettiin Pohjanmaan alueen ProAgria keskusten hoidettavaksi. Keskittäminen lyhentää tietojen tallennusviivettä sekä parantaa palvelun tavoitettavuutta. Tallennuspalvelu palvelee kaikenlaisia tuotosseurannan asiakkaita. Tiedot voi lähettää sähköisesti tai postissa, tai asiantuntija voi hakea tiedot etänä robotilta.

Tuotosseurannan asiakkaille plus-palveluja kannattavuuden parantamisen avuksi

Tuotosseurannan asiakkaille avattiin helmikuussa Kustannuspuntari-niminen työkalu, jolla maitotilayrittäjän on mahdollista porautua maidontuotannon kustannuksiin ja verrata niitä samanlaisten tilojen vastaaviin kustannuksiin. Keväällä avattiin myös KarjaKompassin Seurantalaskelma tuotosseurantatilojen käyttöön. Ohjelmassa voi tehdä ruokinnan seurantalaskelman itse tai sen avulla voi lähettää laskelman lähtötiedot asiantuntijalle.

Rehujen kilpailutukseen tarjottiin apua avaamalla KarjaKompassiin kanava, jonka kautta voi pyytää rehutarjouksen suoraan ohjelmasta KarjaKompassilla tehdyn ruokintasuunnitelman perusteella. 

Lypsykarjan ruokinta

Ruokinnan ohjauksessa otettiin käyttöön uusi ohjelma, joka toi digitaalisuutta vuorovaikutukseen.
Lypsylehmien ruokintaa suunniteltiin valtakunnallisesti 2 650 karjalle, joka on lähes 70 prosenttia tuotosseurantatiloista. Vahvoilla maitoalueilla osuus on lähes 80 prosenttia. Keskimäärin suunnitelmia tehtiin viisi tilaa kohti, mikä on yhden suunnitelman verran enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
 
Edellisvuonna uudistettu KarjaKompassi-ohjelma siivitti ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palvelun suosiota. Sujuvakäyttöinen ohjelma innosti ja nopeutti asiantuntijoita tekemään ruokinnan onnistumisesta kertovia Seurantalaskelmia ja ruokintasuunnitelmia aiempaa useammalle tilalle.  
 
KarjaKompassiin tuli vuoden aikana uusi tuloste, Jaksotuloste. Sillä voidaan laskea eri rehujen käyttö koko karjassa halutulta jaksolta, esimerkiksi koko vuodelta. Näin saadaan taloudellisia tunnuslukuja koko karjan osalta, kun eläinryhmittäin lasketut Seurantalaskelmat kertovat eri prosessien (lypsävät, ummessaolevat, nuorkarja) tehokkuudesta. Jaksotulosteen tuottamat, luotettavat rehutiedot toimivat myös muun muassa hiilijalanjäljen laskennan pohjatietona.
 

Yhteydenpitoa etänä ja tiloilla

Koronapandemian vuoksi osa ruokintapalveluista hoidettiin etäyhteyksillä, mihin asiantuntijat saivat sisäisissä valmennuksissamme hyvät valmiudet. Muotoilimme myös palveluamme paremmin etänä tehtäväksi. Asiantuntijoiden ja maitotilayrittäjien kekseliäisyys auttoivat löytämään toimivat käytännöt myös karjahavaintoihin, mikä on olennainen osa ruokinta-asiantuntijan työtä.
 
Palvelujemme tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitää karja terveenä ja hyödyntää kotoiset rehut tehokkaasti. Asiakas saa asiantuntemusta, vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä. Säännöllinen ruokinnan seuranta ja suunnittelu ovat myös keskeinen osa ilmastoviisasta maidontuotantoa.
 

Tuottoennuste kertoo tulevan tuotannon 

Asiantuntijamme pohtivat keväästä alkaen valiolaisten tilojen kanssa, mitä vuoden 2021 alussa voimaan tuleva sopimustuotanto kullakin tilalla tarkoittaa. Syksyksi valmistunut Tuottoennuste-raportti oli toivottu uutuus myös sopimustuotannon vaikutusten arviointiin. Raportti ennustaa tilan tuotoksen, maidon pitoisuudet ja eläinmäärät tuotosseurantatiedon pohjalta kuukausitasolla seuraaville 12 kuukaudelle. Lypsyrotuisten lehmävasikoiden ennustetut määrät auttavat hahmottamaan, onko nuorkarjaprosessissa tehostamisen tai kenties karsimisen varaa. Tuottoennusteesta tulikin myös ruokinta-asiantuntijoille tärkeä työkalu etenkin ruokinnan ohjausta täydentävien Täsmäpalveluiden toteutuksessa. 
 

Tuotosseuranta+ palveluja

KarjaKompassin Seurantalaskelma ja teollisten rehujen Tarjouspyyntö ovat kaikkien Tuotosseurantaan kuuluvien asiakkaidemme käytössä. Ruokinnan onnistumisen voi laskea itse tai pyytää asiantuntijaa laskemaan biologiset ja taloudelliset tunnusluvut annettujen rehutietojen perusteella. Samoin tila, jolla on KarjaKompassilla tehty ruokintasuunnitelma, voi tämän suunnitelman pohjalta lähettää eri rehufirmoille samansisältöisen tarjouspyynnön. Kilpailutuksen on todettu olevan tehokas keino alentaa kustannuksia. Tämä palvelu antaa asiakkaillemme työkaluja ostorehukustannusten alentamiseen.
 
Ruokinnan ohjaus -palvelujen kautta asiakas saa useita ruokinnan tehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Ne ovat käytettävissä sekä KPI-Avaimessa että Bisnes+:ssa. 
 
 
Kestävää kannattavuutta valikoitui tulevien teemavuosien aiheeksi. Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet tarkentuvat ja ohjaavat toimintaamme vuosina 2020-2022.
 

 

Kasvintuotanto

Viljelyn kehittämisohjelma käynnistyi. Siinä viljelijä ja asiantuntija asettavat viljelylle tavoitteet, joiden avulla tilaa kehitetään kokonaisvaltaisesti.
Maatalouden keinot kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä ja hiilen sidonnassa olivat vahvasti esillä työssä peltoviljelyn kehittämisessä ilmastoystävällisempään suuntaan. Aihe oli mukana useissa käynnistyneissä tutkimus- ja koulutushankkeissa.
 
Maan kasvukunto ja toimiva vesitalous nousivat keskiöön, ja erilaisia menetelmiä maan rakenteen arvoimiseksi sekä maan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi kehitettiin eteenpäin ja koulutettiin niin asiantuntijoille kuin viljelijöille. 
 
Viljelyn monipuolistaminen oli vahvasti esillä sekä riskien hallinnan että hiilen sidonnan parantamisen näkökulmista. Erityisesti alus- ja kerääjäkasvien hyvät mahdollisuudet talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseksi, yhteyttävän ajan pidentämiseksi sekä maan orgaanisen aineksen lisäämiseksi korostuivat. Tällä oli positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen.
 

Öljykasvien viljelyala valitettavan pieni

Rypsin ja rapsin viljely on ollut Suomessa viime vuosina suurten haasteiden edessä. Peittausaineiden kielto EU:ssa ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Syys- ja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin viljelyä kehitetään Suomessa koko öljykasviketjun tehokkaalla yhteistyöllä alkaneessa RypsiRapsi 2025 -hankkeessa.
 
Öljykasvien viljelyala oli vuonna 2020 pienin yli 40 vuoteen, yhteensä vain noin 30 000 hehtaaria. Tärkeimpinä hankkeen tavoitteina oli parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä hakea kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle uusia ratkaisuja. Hankkeessa toteutettiin käytännön ratkaisuja esille tuovaa koe- ja havaintokoetoimintaa, ja kehitettiin uutta viljelystrategiaa viljelyvarmuuden parantamiseksi ja satotasojen nostamiseksi kestävästi. 
 

Viljelyn kehittämisohjelma tuo ratkaisuja tilan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen 

Asiantuntijapalveluissamme siirryttiin koronatilanteen takia entistä laajemmin etätyökalujen käyttöön. Palveluita tehtiin lähes normaaliin tahtiin etäyhteyksien kautta. Onnistuminen vaati uuden toimintatavan nopeaa haltuunottoa sekä asiantuntijoilta että viljelijäasiakkailta. Palveluissa painotettiin tuotannon kannattavuuden parantamiskeinojen hakemista, yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hakua, sekä edelläkävijätiedon tarjoamista ja asiakkaan saamaa hyötyä. Lisäksi palveluissa korostui tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö ja ilmasto huomioiden. Asiantuntijapalveluiden tukena tarjottiin enenevässä määrin webinaareja, podcasteja ja videoita eri aihealueista, erityisesti hankkeiden tuottamina. 
 
Viljelysuunnittelu oli kasvintuotannon asiantuntijapalveluistamme merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu, jota tehtiin runsaalle 7 000 tilalle. Tehtyjen viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes puolet Suomen peltoalasta eli miljoona hehtaaria. Viljelysuunnittelussa siirryttiin täysipainoisesti käyttämään Minun Maatilani Wisua WebWisun jäädessä pois käytöstä. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynnettiin droneja ja satelliittikuvia kasvuston tasaisuuden ja maan kasvukunnon havainnointiin sekä biomassan ja sen myötä satopotentiaalin arvioimiseksi. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskennan työkalun uusiminen alkoi Minun Maatilani -kokonaisuuteen.
 
Kasvintuotannon asiantuntijapalveluissa käynnistettiin Viljelyn kehittämisohjelma, joka tuo ratkaisuja tilan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Siinä korostuvat viljelyyn asetetut tavoitteet, jotka tehdään asiantuntijan ja viljelijän välisen tavoitekeskustelun ja aikaisempina vuosina toteutuneiden tulosten pohjalta.
 
Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 -palveluina tarjottiin aktiivisesti kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston näkökulmista sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Palveluita tehtiin vuoden aikana runsaalle 6 700 tilalle. 
 

Kasvukausilivet tavoittivat tuhansia Facebookissa ja Instagramissa

Asiantuntijoiden koulutuksissa painotettiin ilmastokysymyksiä sekä maaperän hiili- ja kierrätysravinneosaamista. Tärkeitä aihealueita olivat myös liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistäminen, strateginen johtaminen sekä Lean-johtaminen. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla.
 
ProAgria osallistui eurooppalaisen nurmikongressin EGF:n järjestelyihin. Tapahtuma pidettiin virtuaalisesti Suomen organisoimana 19.-21.10.2020. Vastasimme tieteellisen ”Knowledge transfer ja consumer perceptions” - teeman koostamisesta ja puheenjohtajuudesta. Toimme esille myös nurmiasiantuntijapalveluitamme. 
 
Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. Tämän lisäksi toteutettiin kasvukausilive-lähetyksiä Facebookissa ja Instagramissa kasvukauden ajankohtaisista teemoista viikon välein yhteensä 21 tilaisuutta eri puolilta. Lähetyksissä oli äänessä kasvintuotannon asiantuntijoitamme eri puolilta Suomea. Tavoitimme jokaisella lähetyksellä 2 000 − 3 000 kuulijaa. Vuoden aikana julkaistiin Peltokasvien kasvinsuojelu ja Peltokasvilajikkeet -kirjat. 
Taulukko Kevätvehnän muuttuvat kustannukset, €/ha

 

 

Taulukko Muuttuvat kustannukset €/viljatonni

 

Taulukko kevätvehnät tuotot ja kustannukset

Lammastalous

Lampurivalmennus vakiintui. Valmennuksessa kehitettiin tilakokonaisuutta.
Tuotosseurantaan kuului noin 330 tilaa, joissa oli 33 500 lammasta sekä 9 vuohitilaa, joissa oli noin 2500 kuttua. Tuotosseurannan lisäksi palveluihimme kuuluvat lampaiden ja vuohen jalostuspalvelut, kuten jalostuseläinten rakennearvostelu ja valinta-arvostelut. Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset julkaistiin kesäkuussa
 
Lampaiden ja vuohien kantakirja ja jalostusrekisteri KaRe2020-hanke viivästyi tavoitteessaan uusia lampaiden kantakirja- ja tuotosseurantaohjelmiston ja vuohien kantakirja rekisterin. Hankkeelle on haettu jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun. 
 
Lampurivalmennus on toimintamalli, joka vakiintui käyttöön. Valmennuksessa tuemme ja kannustamme tilakokonaisuuden laajempaa kehittämistä. Asiantuntijamme miettivät yhdessä lammastilojen kanssa tärkeimmät kehittämiskohteet Lampolahavaintojen avulla. Työkaluna käytämme esimerkiksi vuosikelloa, joka osoittaa, mistä aloittaa ja miten edetä. 
 
Vuohitilastot julkaistiin pitkän tauon jälkeen. Vuohien rakenteen ja utareen arvostelua kehitettiin ja pilotoitiin yhteistyössä tuottajien kanssa.
 

Yhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti

Tapasimme sidosryhmien kanssa vuoden aikana etänä. Olimme aktiivisesti mukana uuden ohjelmakauden valmistelussa eri työryhmissä ja lausunnoissa.
 
Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme olivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) geenivarat, Ruokavirasto, MTK, Suomen Lammasyhdistys SLY ry, Finnsheep ry, Föreningen Ålandfåret rf., Riistakeskus, Pohjanmaan Lammasosuuskunta, Suomen teurastamoyrittäjät ry. Yhteiseurooppalaisen iSAGE -hankkeen kautta vahvistettiin kansainvälistä yhteistyötä Euroopan lammastoimijoihin. Osallistuimme etänä myös kansainvälisiin konferensseihin.
 

Etäkoulutukset 

Valtakunnalliset lammaspäivät järjestettiin myös etänä. Kevään päivien teemana oli lammasterveys ja syksyllä lampaanlihan laatu ja markkinat. Syksyn opintoretki kolmelle lammastilalle toteutettiin videointina. Lammastiloille järjestettiin alueellisissa hankkeissa useita koulutuksia.
 
Pässihuutokaupan tilalla pidettiin ”Osta pässi” -viikko etänä. Lammasnetti-sivustolla on noin 100 pässiä myynnissä. ProAgrian ylläpitämä Lammasnetti  on edelleen tärkeä myyntikanava jalostuslampaiden myyntiin ja ostamiseen.  
 
Julkaisimme Indeksitietoja lampaiden jalostukseen -vihon. Tuottajat voivat perehtyä vihon avulla BLUP-jalostusindeksien laskentaan. Tuotimme opetusvideoita uuhen kuntoluokituksesta, karitsan punnituksesta ja kerinnästä yhteistyössä Lammastalouden tuotannontekijät (LaTu) -hankkeen kanssa. 
 
Lammaspalveluidemme asiakkaat saivat valtakunnallisen lammasuutiskirjeen viidesti. Lisäksi lähetimme ajankohtaisia, alueellisia uutiskirjeitä. Katras Kannattavaksi -Facebook-ryhmässä tiedotamme myös lammaspalveluistamme.

Luomutuotanto

Luomuneuvonnassa painottui tuotannon ja talouden tehostaminen.

Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala kasvoi varovaisesti, kun uusien luomusitoumuksien ja lisäalojen haku avattiin uudelleen välivuoden jälkeen. Se oli lähemmäs 322 000 hehtaaria, mikä on 14,1 % kokonaisalasta. Tilojen määrä kasvoi lähemmäs 5 200 tilaan (11,5 %). Luomuviljasato, 153 miljoonaa kiloa, oli seitsemän prosenttia edellisvuotta suurempi. Luomuviljan osuus oli lähes viisi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.

Luomumaidon tuotanto kasvaa maltillisesti ja oli vuonna 2020 yhteensä 79 miljoonaa litraa, mikä on 3,4 % maidon kokonaistuotannosta. Emolehmätilojen siirtyminen luomuun jatkui edelleen. Yleisintä luomueläintuotanto on lammastaloudessa. Luomun osuus teuraskiloista oli naudalla 3 %, sioilla 0,45 % ja lampailla 23 %. Kananmunista seitsemän prosenttia tuotettiin luomukanaloissa.

Luomuviljan hintojen lasku jatkui, mikä asetti haasteita luomukasvintuotannon kannattavuuden varmistamiselle. Tiloilla varauduttiin tilanteeseen mm. karsimalla tuotantopanosten kustannuksia sekä siirtymällä sopimustuotantoon.  Edeltävää vuotta suurempi sato ja haasteet viljan viennissä painoivat luomuviljan hintoja alemmas. Luomusiementuotannon kannattavuus on edelleen hyvä.

Luomumarkkinoiden kasvu jatkui

Luomun myynti jatkoi vahvaa kasvuaan edellisvuosien tahtiin. Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,7 prosenttia. Luomun myynti kasvaa edelleen enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, vaikka koronapandemia lisäsi päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myyntiä ennätykselliset 7,3 prosenttia. Luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 2,6 prosenttia.

Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät ja vihannekset sekä maito ja muut nestemäiset maitotuotteet. Poikkeuksellisena vuonna eniten myyntiään kasvattaneita luomutuoteryhmiä olivat jauhot sekä makeuttaminen ja maustaminen. Myös vihannesten sekä kahvin ja teen luomumyynti kasvoi hyvin. Yleinen maidon kulutuksen väheneminen näkyy myös luomumaidon myynnin laskuna. Luomulihavalmisteiden ja tuoreiden leipomotuotteiden alhaista markkinaosuutta selittää tuotevaihtoehtojen vähäisyys.

Luomuneuvonnassa pääpaino tuotannon ja talouden tehostamisessa

Luomuasiantuntijoiden ajankohtaispäivien ja kuukausipalavereiden teemat painottuivat liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämiseen ja valtakunnallisten palveluiden yhdenmukaistamiseen.  

Edellisvuoden katkos uusien luomusitoumuksien ja lisäalojen hakuun toi epävarmuutta alan tulevaisuuden näkymiin. Se sai monet viljelijät odottamaan uuden ohjelmakauden linjauksia. Siitä huolimatta luomuvalvontaan ilmoittautui mukaan yli 300 uutta tilaa. Pääpaino neuvonnassa olikin luomutilojen kannattavuuden vahvistamisessa, mihin pyritään kehittämällä kasvituotantoa ja hallitsemalla taloutta.

Maan kasvukunto on luomutilojen kasvinviljelyn neuvonnan keskiössä. Luomuasiantuntijat osallistuivat maankasvukuntoa käsitteleviin koulutuksiin sekä erilaisten menetelmien kehittämiseen maan rakenteen arvoimiseksi ja sen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Erityisesti alus- ja kerääjäkasvien käyttö oli esillä niin asiantuntijoiden kuin viljelijöiden koulutuksessa.

Varautumista uuteen luomuasetukseen

Kesäkuun alussa käynnistyi ProAgria Keskusten Liiton hallinnoimana ja Ruokaviraston rahoittama Tuottavaa luomua – luomusiementuotannon vahvistaminen -hanke, jossa työstettiin luomusiementuotantoa käsittelevä webinaarisarja. Sen kuudesta webinaarista kaksi pidettiin loppuvuodesta. Osallistujia oli kummassakin toista sataa.

Hankkeen tavoitteena on sertifioidun luomusiementuotannon tuplaaminen. Lisäksi käsitellään vuonna 2022 voimaan tulevan uuden luomuasetuksen vaatimuksia luomusiementuotannolle. Asetuksen astuttua voimaan siirtymävaiheen ensimmäisenä vuonna ei voi enää tuottaa luomusiementä. Toisena vuonna tuotettu siemen sen sijaan on siirtymävaiheen siementä, jota viljelijä pystyy käyttämään luomusiemenen tavoin.

ProAgria keskuksissa on vuoden aikana ollut menossa useita luomukasvintuotantoa kehittäviä hankkeita, joissa on toteutettu mm. lajike- ja lannoituskokeita. Niillä on ollut suuria vaikutuksia viljelijöiden lajikevalintoihin, viljelytekniikkaan ja ne ovat rohkaisseet luomuun siirtymistä. Käytännönläheinen koetoiminta on myös kannustanut viljelijöitä soveltamaan tuloksia käytäntöön.  Esimerkiksi Pohjanmaan luomumaidontuotannon kehittämishankkeessa on paneuduttu satotasojen nostoon, luomukasvi- ja luomumaitotilojen väliseen yhteistyöhön ja tilakokonaisuuden hallintaan. 

Luomuasiantuntijamme osallistuivat Ruokaviraston kesän ja syksyn aikana käynnistämiin työryhmiin, joissa valmistellaan luomukotieläin-, kasvin- ja kasvihuonetuotannon uusia tuotantoehtoja (pl. mehiläiset). He osallistuivat vahvasti myös Vilja-alan yhteistyöryhmän luomuviljawebinaarin sekä Luomuliiton luomupäivien järjestelyihin.

Vuoden aikana käynnistettiin valtakunnallisten luomu-uutiskirjeiden tuottaminen luomuasiakkaillemme. Uutiskirjeitä ilmestyi vuoden aikana neljä, ja ne olivat luetuimpien uutiskirjeiden joukossa. Lisäksi luomuasiantuntijat ovat kirjoittaneet ahkerasti artikkeleita ammattilehtiin. 

Lähes puolet luomutiloista käytti palveluja

Luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviä asiantuntijapalveluitamme ostettiin lähes 2,9 miljoonalla eurolla. Luomutiloista noin 40 % käytti vuoden aikana ProAgrian asiantuntijapalveluita. Kysytyimpiä palveluja olivat Neuvo 2020 -palvelut, kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut sekä tilipalvelut. Luomutilojen aiempaa suurempi kiinnostus johtamiseen, talouteen ja tilan kehittämiseen näkyi Neuvo 2020 kilpailukyky -palvelun kasvaneessa kysynnässä.

Ne kotieläintilat, joilla oli ainoastaan pellot aikaisemmin luomusitoumuksen piirissä, etsivät yhä aktiivisesti luomuasiantuntijoiden kanssa vaihtoehtoja myyntikasvivaatimusten täyttämiseen. Kotieläinten luomuun siirtämiseen tai luomusitoumuksesta luopumiseen päätyi tiloista kuitenkin vain pieni osa.

Katkos uusien luomusitoumuksien haussa näkyi edelleen jonkin verran luomuperuskursseille osallistuvien tilojen määrässä. Luomuun siirtymistä suunnittelevat tilat ostivat edellisvuotta vilkkaammin luomuasiantuntija- ja Neuvo 2020 -palveluja. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 12,4 prosenttia.

 

Kustannustoiminta

Olemme merkittävä maatalousalan kirjojen kustantaja Suomessa.

Ammattikirjojen arvostus ja sähköisten julkaisujen kysyntä kasvoivat koronan myötä työtapojen muututtua. Myös kiinnostus e-kirjoihimme lisääntyi huomattavasti, ja e-kirjojen myynti lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Olemme vakiinnuttaneet paikkamme maatilayrittäjille suunnattujen tietokirjojen kustantamona. Hevosaiheiset kirjat säilyttivät ykköspaikan harrastekirjojemme myynnissä.

Julkaisimme vuoden aikana neljä nimikettä; Peltokasvilajikkeet 2020, Peltokasvien kasvinsuojelu 2020, Maatilayrityksen ajopäiväkirja ja Maatalouskalenteri 2021. Teosten yhteenlaskettu painosmäärä oli lähes 52 300 kpl. Loppuvuodesta aloitimme ensimmäisen äänikirjan valmistelut.

Peltokasvilajikkeet 2020 -kirja on hyvän viljelysuunnittelun perusta.  Se kuuluu Luonnonvarakeskus Luken kanssa yhteisesti julkaisemiimme Tieto tuottamaan -kirjoihin ja on 146. kirja sarjassa. Peltokasvilajikkeet -kirja kerää yksien kansien väliin tiedon markkinoiden lajikkeista ja vertailee niitä muun muassa sadon määrän ja laadun suhteen. 

Peltokasvien kasvinsuojelu -kirja on vuosittain julkaistava kasvinsuojelun perusteos, joka sisältää markkinoiden kaikki kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset sekä kasvinsuojelun ajankohdan määrittämisen keinot. Vaihtoehtoja vertailemalla voidaan säästää kasvinsuojelun kustannuksissa. Kirjan taustalla on vahva ja arvostettu kasvinsuojeluosaamisemme. 

Maatilayrityksen ajopäiväkirja on maatilayrittäjän työväline. Se on vakiinnuttanut asemansa sähköisten versioiden rinnalla. Vihkomuotoinen Maatilayrityksen ajopäiväkirja on tarkoitettu yksityisauton maa- ja metsätalouteen sekä muuhun yritystoimintaan liittyvien ajojen kirjaamiseen.

Maatalouskalenteri on säilyttänyt paikkansa ammattikalenterien kärkijoukossa. Siihen tutustuu vuosittain lähes joka toinen maatilayrittäjä. Kalenterin tieto-osuus on saatavilla sähköisenä ja siitä on tullut suosittu asiantuntijoidemme työvälineenä. Kalenteri myös muistuttaa tärkeistä päivämääristä. Muistilappujen sisältö julkaistiin ensimmäistä kertaa keväällä asiakkaille Bisnes+:ssa maatalouskalenterin tärkeät päivämäärät -osiossa.

 

Maatalouskalenteri oli verkkokaupan suosituin tuote

Jatkoimme yhteistyötä Terramedian kanssa menestyksekkäästi. Sen mahdollistamana kaikki vuoden julkaisut toimitettiin Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina. 

Kirjat ja kalenteri ovat saatavilla sekä sisäisessä että kaikille avoimessa verkkokaupassamme. Yhä suurempi maatilayrittäjien joukko päivittää osaamistaan ammattijulkaisuillamme. Verkkokaupan suurimmaksi asiakasryhmäksi kipusivat yksityiset asiakkaat. Suosituin tuotteemme koko valikoimasta oli Maatalouskalenteri ja e-kirjoista myydyin Peltojen kunnostus. Uutuutena toimme verkkokauppaan myyntiin yksilölliset kierrätystuotteet, jotka on valmistettu messukäytöstä poistetuista kuvatulostekankaista. 

Olemme Suomen Kustannusyhdistyksen jäsen. Teemme yhteistyötä alan kansainvälisten kustantamoiden kanssa, joista esimerkkinä hollantilainen Roodbont -kustantamo. 

Tieto tuottamaan -sarjan toimitusneuvosto kokoontui vuoden aikana kerran. Ryhmään kuuluivat Peter Österman, Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF), Ari A Rajala, Luonnonvarakeskus sekä Suvi Anttila, Harri Mäkivuokko, Sari Peltonen ja Birgitta Salminen ProAgria Keskusten Liitosta.

Kustannustoiminnan ohessa myymme graafisen suunnittelun ja toteutuksen palveluja. Teimme asiakastöitä muun muassa Maa- ja kotitalousnaisten Keskukselle, Koti- ja maaseutu -lehdelle, Ruokatiedolle, usealle ProAgria keskukselle sekä erilaisiin hankeprojekteihin. Vuosikertomusvuonna kustannustoiminta ja myytävät palvelut työllisti kolme henkilöä.  

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Huhtikuussa 2020 osallistuimme näkyvästi Kirja kotona -kampanjaan sosiaalisessa mediassa. 

 

Hanketoiminta

Hanketoiminnalta vaadittiin ketterää muuntumista uuteen tilanteeseen.
Pandemiasta huolimatta vuosi oli merkittävä hanketoimintamme näkökulmasta. Onnistuimme haasteellisessa toimintaympäristössä kohtuullisen nopealla aikataululla muuntamaan myös hanketoiminnan etätyöskentelymalliin. Kiitos rahoittajan joustavuuden, saimme muutettua kevään ja syksyn aikana usean hankkeen toimia niin, että pääsimme vahvasti tukemaan hankkeiden avulla sekä maatiloja että maaseutuyrityksiä pandemiasta selviämisessä. 
 
Ulkomaan ja kotimaan opintomatkat sekä yrittäjät fyysisesti yhteen kokoavat pienryhmät muuntuivat etänä toteuttaviin webinaareihin, seminaareihin ja pienryhmiin, joissa muiden teemojen rinnalle nousivat myös digitaaliset taidot ja koronaan liittyvät tukitoimet.
 
Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pystyimme innovoimaan, testaamaan ja löytämään ratkaisuja vahvassa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Ratkaisuja syntyi mm. talouden vahvempaan suunnitteluun, seurantaan ja johtamiseen sekä henkilöstön ja työarjen johtamiseen. Rakensimme myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja helpottamaan yrityksen toiminnan suunnittelua, seurantaa ja johtamista.  
 

Aktiivinen hanketoimintamme painottui strategiamme keskeisiin teemoihin: 

maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi 
maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen 
energiatehokkuuden hyödyntäminen
 

Kansainväliset hankekonsortiot

Olemme myös hyvin arvostettu kansainvälinen hankekumppani. Toimimme useassa hankekonsortiossa, joista yksi mielenkiintoisimmista on FIELDS-hanke. Siinä innovoidaan ja rakennetaan uusi, Euroopan laajuinen koulutusstrategia maatalouden digitransformaatioon, biotalouteen ja kestävään maataloustuotantoon. 
 
I2connect-hanke puolestaan edistää neuvojien keskinäistä verkostoitumista Euroopan laajuisesti interaktiivisen innovoinnin tehostamiseksi maa- ja metsätaloudessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa neuvojien kyvykkyyksiä interaktiivisen, alhaalta ylöspäin johdettavan innovoinnin tukemisessa ja helpommaksi tekemisessä. 
 

Energiatehokkuutta verkostona

Energianeuvonnan kaksi peruspilaria ovat energiatehokkuuden parantaminen ja kestävien energialähteiden käytön lisääminen.

Kiinnostus ja investoinnit aurinkosähköön jatkoi kasvuaan. Sen yhteydessä tehdään tyypillisesti koko tilan energiaa kartoittava energiasuunnitelma.  

Pääsääntöisesti maatilan energiasuunnitelmia tehtiin Neuvo-palveluna. Suunnitelmaa voi hyödyntää niin tilakokonaisuuden kehittämistyökaluna kuin yksittäiseen investointitukihakemukseen vaadittavana laskelmana. Esimerkiksi maatilayrityksen sijoittuminen energiatehokkuudessa suhteessa muihin tiloihin on kiinnostavaa. Ominaiskulutus eli energian käyttö esimerkiksi tuotekiloa kohden on hyödyllinen tilakohtainen avainluku, jossa on suurta vaihtelua.

Energia-asiantuntijamme toimivat asiantuntijoina energiaan liittyvissä kehittämishankkeissa ja tekevät yritysten toimeksiantoina erilaisia selvityksiä. Etelä-Savossa ProAgria palvelee myös kuluttajien ja kuntien energianeuvonnassa Energiaviraston rahoittamana.

Energia-asiantuntijamme kokoontuvat kuukausittain yhteiseen etäpalaveriin ajankohtaisista asioista.

 

 

Talouden tunnusluvut

Tutustu vuoden 2020 tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2020

1.1.-31.12.2019

1000 euroa

 

 

Tuotot

 

 

Valtion määräraha

310

350

Hanketoiminta

368

334

Palvelumaksut

2982

3174

Muut toiminnan tuotot

25

39

Tuotot yhteensä

3710

3897

Kulut

 

 

Henkilöstökulut

-1914

-1885

Muut kulut

-2103

-2320

Kulut yhteensä

-4025

-4205

Varainhankinta

71

71

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

166

126

Tilinpäätössiirrot, verot

-

-

Tilikauden ylijäämä

-107

-111

Tase

31.12.2020

31.12.2019

1000 euroa

 

 

VASTAAVAA

 

 

Pysyvät vastaavat

-

-

Aineettomat hyödykkeet

709

169

Aineelliset hyödykkeet

0

0

Sijoitukset

1625

1482

Pysyvät vastaavat yhteensä

2334

1651

Vaihtuvat vastaavat

 

 

Vaihto-omaisuus

30

39

Pitkäaikaiset saamiset

-

-

Lyhytaikaiset saamiset

727

1125

Rahoitusarvopaperit

1815

1807

Rahat ja pankkisaamiset

107

197

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

2680

3168

VASTAAVAA YHTEENSÄ

5014

4819

 

 

 

VASTATTAVAA

 

 

Oma pääoma

 

 

Rahastot

1696

1696

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä

2083

2194

Tilikauden yli-/alijäämä

-107

-111

Oma pääoma yhteensä

3672

3779

Vieras pääoma

 

 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

1341

1040

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

5014

4819

 

 

ProAgria Keskusten Liitto yhteystiedot

Tarkistettavaa tai kysyttävää? Tässä on hallituksemme ja henkilöstömme yhteystiedot.

ProAgria Keskusten Liiton hallitus 2020

Alikärri Olli, olli.alikarri(@)koskitl.fi, 044 514 0797,
Sorvastontie 225, 31500 Koski TL

Eskelinen Juha, juha.eskelinen(@)koti.luukku.com, 040 096 8502,
Myllyniementie 53, 74270 Kauppilanmäki

Halonen Jyrki, jyrki.halone(@)gmail.com, 0400 509 643,
Sievintie 643, 85930 Kangaskylä

Orjala Tapani, tapani(@)sapparinkonetyo.fi, 040 528 8405

Keisala Merja, merja.keisala(@)nic.fi, 040 534 6710,
Kitulanmäentie 43, 63640 Ritola

Luotola Pirjo, pirjo.luotola(@)gmail.com, 050 323 7937,
Laihantie 89, 41270 Lannevesi

Nuolioja Vesa, vesa.nuolioja(@)proagria.fi, 040 540 4112,
Kauppurienkatu 23, PL 106, 90101 Oulu

Pahkasalo Heikki, heikki.pahkasalo(@)proagria.fi, 040 583 4890,
Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli

Toivonen Ari, ari.toivonen(@)proagria.fi, 040 046 1701,
Postikatu 10 A, 04410 Järvenpää

Mäkivuokko Harri, sihteeri, harri.makivuokko(@)proagria.fi, 040 508 1393
Urheilutie 6 D, PL 251, 01301 Vantaa

 

ProAgria Keskusten Liiton henkilöstö 29.3.2021

Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fi
Löydät yhteystietomme myös ProAgrian asiantuntijahausta.

Aalto Karoliina 045 108 8430

Aarnio Heidi 040 356 1693

Anttila Suvi 040 560 8551

Candolin Martina 040 722 7100

Enroth Ari 040 700 9131

Hellberg Teija 043 827 3489

Hennola Inkeri 043 826 8556

Huhtamäki Tuija 040 137 9371

Ikäläinen Tanja 044 420 9000

Ilvesluoto Leena 040 673 4636

Jaakkola Danuta 043 825 0104

Jokela Essi 040 356 2486

Jokimies Päivi 040 809 8635

Juhola Jussi 040 728 0999

Kari Maarit 040 536 6411

Kiljunen Jaana 050 398 2962

Koukka Mervi 040 518 5104

Lindén Sanna 044 431 4193

Lipiäinen Jari 0400 791 771

Mäkivuokko Harri 040 508 1393

Nokka Sanna 040 167 6363

Nopanen Ari 0400 432 582

Näyskä Iina 043 827 3490

Peitsi Eila 040 356 1734

Peltonen Sari 050 341 4406

Pesonen Inga 044 420 9006

Pyhälammi Anne 041 730 0997

Röynä Antero 040 037 8888

Salminen Birgitta 040 356 2487

Savela Pertti 040 059 9948

Sipponen Antti 044 430 9206

Taulavuori Terhi 040 760 6262

Virfell Kati 044 420 9005

proagria.fi