Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2018

ProAgria

Pohjois-Savo

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin vuonna 2018 yhteensä 5494 tuntia 5,6 % työajasta, joka vastaa tavoitetasoa.

Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 467 tunnin työpanos. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 1175 tuntia. Verkkoympäristössä tapahtuva kouluttautuminen ja palaverointi on vakkiintunut käytännöksi ja se on koettu hyväksi ja kustannustehokkaaksi toimintatavaksi. Vertaisoppimista käytetään aktiivisesti osaamisen kasvattamisessa ja se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijaosaamista.

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään säännöllisesti henkilöstön kanssa ryhmänä sekä yksilökeskusteluina. Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat luovat konkretiaksi koko organisaation asiakastarvepohjaiseen osaamisen tavoitetasoihin, jotta osaamisemme vastaa asiakastarvetta myös tulavisuudessa. 

Loppuvuoden aikana valmistauduttiin vuoden 2019 tapahtuvaan  operatiiviseen kolmen maakunnan toiminnan yhdistävään organisaatiomuutokseen Kainuun ja Pohjois-Karjalan kanssa. Henkilöstöpäivät elokuussa olivat koko henkilöstön ensimmäinen yhteinen tapahtuma. Syksyn tavoitekeskustelukierrroksella koko henkilöstöllä oli mahdollisuus vaikuttaa organisaatiomuutoksen toteutukseen ja antaa palautetta tehdyistä suunnitelmista ennen päätöksentekoa.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä, jonka lisäksi on erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 3,1 %.

Vuoden proagrialaiset 2018

ProAgrioiden henkilöstö valitsee keskuudestaan vuosittain Vuoden proagrialaisen” ja myös perustelee valintansa. Eniten ääniä saanut saa tämän nimityksen ja kunniakirjan.

Jaana Pöntinen ja Kati Varis valittiin tasatuloksella vuoden proagrialaisiksi  Pohjois-Savossa. Valinnan perusteina oli se, että toimistotyöläiset tekevät niin paljon tärkeää näkymätöntä työtä asiantuntijoiden taustatukena. He ovat työmyyriä, jotka ovat aina valmiita auttamaan positiivisella asenteella.

 

 

Asiantuntijatyön vaikuttavuus Itä-Suomessa

Jatkamme panostusta asiakastiimityöhön ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa.

Näiden maitosektorin asiakkaiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Pohjois-Savossa asiakasryhmä on vahvasti toimintaansa kehittävää ja vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Vuodesta 2014 keskilehmäluvun noustessa vuoteen 2018 66:sta 80:en ja samalla keskituotoksen noustua meijerimaidosta mitattuna noin 422 l/lehmä voi todeta yhdessä onnistumista tapahtuneen. 

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. Tässä näkyy ProAgrian moniammatillisen tiimin vaikuttavuus hyvin asiakkaalle muodostuvana hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on saatu tälle joukolle asiakasyrityksistämme muodostumaan hyötyä n. 23 000 € lisätuottoina (vertailuryhmänä kaikki Suomen yli 40-lehmän tuotosseurantakarjat) ja vastaavasti 2 000 € säästöinä.

Monipuolista asiakastiimityötä käyttävillä asiakkailla oli vertailujoukkoa yli 1,4 sentti/kg parempi maidon hinta rasva- ja valkuaispitoisuuksista johtuen. Keskituotoksen ero oli 334 kg ja ensikoilla 89 kg. Tuotannon kustannuksista kertova tunnusluku maitotuotto miinus rehukustannus oli 0,28 snt/kg vertailujoukkoa paremmalla tasolla. Säilörehun syönti-indeksi oli vertailujoukon kanssa samalla tasolla. 

Kaikki tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 80 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 25 000 €, joka tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 6 €/h lisää palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 7500 €/tila.

Johtamispalvelut

Johtamispalveluissa siirryttiin laskelmien teosta ja tarkastelusta tarkempaan suunnitteluun, jossa huomioidaan tuloksen lisäksi ajankäytön hallinta sekä oma jaksaminen.

Johtamispalveluiden kysyntä kasvoi loppuvuodesta 2018. Aiheen ympärillä toimi pienryhmiä, niin kokonaisjohtamisen kuin leanin osalta. Yrittäjien kanssa tehtiin yhteistyötä sekä strategisen suunnittelun että leanin työkalujen käyttöönoton parissa. Taitava johtaja, pätevä liideri hanke starttasi loppuvuodesta 2018 ja kysyntä hankkeelle oli huikea. Johtaminen koetaan entistä tärkeämmäksi maatalousyrityksissä ja siihen tarvitaan tukea ja sparrausta.  

Talouspalvelut

Investointihalukkuutta yrityksillä on, mutta laajentajilla on haasteena rahoituksen saaminen varsinkin isompiin navettahankkeisiin.

Käytännössä maidontuotannon laajentaminen edellyttää sitä, että tilan pitää pystyä tuottamaan maitoa 30-36 c/l hinnalla investoinnin jälkeen. Rahoittajien määritelmät elinkelpoiselle hankkeelle ovat erilaistuneet, mikä on vaikuttanut merkittävästi tuotannon kannattavuusvaatimuksiin. Menneiden vuosien tulokset pitää olla hyvällä tasolla ennen ison investoinnin toteuttamista ja velkaantuminen pitää olla suhteellisen matalalla tasolla. Lisäksi uusiin investointeihin vaaditaan entistä suurempi kokonais-/oman pellon määrä. Valtion takausta haetaan säännönmukaisesti kaikkiin suurimpiin hankkeisiin. 

Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2018 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2017): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 25 kpl (29 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 7 kpl (7 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 97 kpl (97 kpl), salaojitushakemuksia 25 kpl (34 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 37 hakijalle (15 kpl). Luopumistuen loppumien vaikutti merkittävästi uusien aloittavien yrittäjien määrään. 

ProAgria Pohjois-Savolla oli vuonna 2018 vero- ja kirjanpitoasiakkaina 740 maatilaa tai yritystä.

Kasvanut tilakoko tuo uusia haasteita myös tilatasolla verotuksen suunnitteluun. Tarve verosuunnittelupalveluille tiloilla on merkittävä ja edellyttää yhä enemmän tietoa, taitoa ja kokemusta asettaen osaamiselle haasteita. Kysyntä kasvaa selkeästi myös erilaisten yhtiömuotojen asiantuntijapalveluissa yhtiöittämistä helpottavan lakimuutoksen seurauksena. Ely-Keskuksen rahoittama Neuvo kilpailukyky vakiinnutti suosion viljelijöiden keskuudessa. Kilpailukykyneuvonta mahdollistaa erilaisten talousasiantuntijapalveluiden tekemisen maatiloille. Erilaisia kilpailukykyneuvontapalveluita tehtiin Pohjois-Savossa 471 asiakkaalle. 

Tilipalvelut

Tilipalvelumme tiiviissä yhteistyössä jo vuonna 2018 ennakoiden toiminnan yhdistymistä.

ProAgria Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Kajalan tilitoimistopalvelut tuottivat jo vuoden 2018 aikana osan palveluista yhteistyönä, ennakoiden toiminnan yhteensovittamista vuonna 2019. Maatilojen tilipalvelut käsittivät kirjanpidon ja verotilinpäätöksen sekä tarvittavat ilmoitukset verohallinnolle. 

Yritysten ja maatilaosakeyhtiöiden kirjanpitoa ja /tai palkanlaskentaa toteutettiin Pohjois-Savossa yhteensä 98 asiakkaalle. Näistä maatilaosakeyhtiöitä oli 13.

 

Luomutiloille

Luonnonmukaisessa tuotannossa koettiin vuonna 2018 Pohjois-Savossakin normaalia suurempi kasvupyrähdys.

Jo vuonna 2017 alkoi vaikuttaa sille, että luomumäärärahat saattaisivat loppua kesken rahoituskauden, joten kiinnostuneet pyrkivät mukaan sitoumuksiin keväällä 2018. Uusia hakemuksia tuli kolmisenkymmentä kappaletta, mikä on kaksin-kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Loppuvuodesta 2018 saatiinkin sitten jo tieto, että luomun kasvu loppuu joksikin aikaa, koska uusia sitoumuksia ei lähivuosina voida tehdä rahoitusvajeen vuoksi. Vuonna 2018 luomumenetelmin viljeltiin jo 12,8%:a maakuntamme pelloista. Keskimääräinen luomutilakoko kasvoi edelleen ja on nyt 51,8ha. Kasvilajivalikoima luomupelloilla oli kesällä 2018 entisen kaltainen eli valtaosalla tuotettiin nurmea joko rehuksi omille tuotantoeläimille tai lähitiloille, viljeltiin viherlannoitusnurmia tai tähdättiin sertifioidun nurmensiemenen tuotantoon. Rukiin viljelyala luomussa pieneni edelleen, koska syksy 2017 ei ollut kovin otollinen kylvöille. Lisäystä nähtiin vehnä- ja ohra-aloissa, mikä on varsin positiivinen kehityssuunta. Yleisin peltokasvi nurmen jälkeen oli kuitenkin edelleen kaura, jota kasvatettiin paitsi rehuksi, myös huomattavia määriä suurimokäyttöön jopa puhdaskaurana.

Luonnonmukaisen kotieläintuotannon valvontaan kuului vuonna 2018 yhteensä 92 tilaa. Emolehmätuotanto jatkoi edelleen yleisimpänä tuotantosuuntana. Maakuntamme luomueläintuotantoa voi kuvata monipuoliseksi, koska meiltä löytyy luomuna myös maidontuotantoa, lampaita, munivia kanoja sekä sikoja ja mehiläisiä. 

Uusia luomutuotannosta kiinnostuneita viljelijöitä koulutettiin poikkeuksellisesti kolmella viisipäiväisellä luomuperuskurssilla, joista yksi toteutettiin yhdessä Savon koulutuskuntayhtymän Muuruveden toimipisteen kanssa. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon kaksipäiväisiä peruskursseja pidettiin kaksi kappaletta, joista toinen SAKKY:n kanssa yhteistyössä Muuruvedellä. Neuvo-palveluiden hyödyntäminen jatkui aiempien vuosien tapaan varsin vilkkaana ja eniten apua tarvittiin luomuun siirtymisen suunnitteluun sekä luomutarkastusta edeltävään dokumentoinnin läpikäyntiin. Neuvo-palvelut soveltuvatkin hyvin madaltamaan kynnystä siirtyä luomutuotantoon. Luomutuotanto oli vuoden mittaan mukana monen hankkeen toiminnassa ja pienryhmäkokoontumisia oli mm. luomusiementuotantoon ja satotasojen parantamiseen liittyen. Lisäksi Pohjois-Savo oli mukana valtakunnallisessa Luomumaitohankkeessa tuottamassa materiaalia alan kehittämiseen.

 

Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Vuoden 2018 toiminta on ollut piirikeskuksessa erittäin monipuolista ja aktiivista. Hankkeita oli käynnissä hyvin. Taloudellinen kannattavuus vuoden aikana oli kohtalainen. Kaikilla avaintulosalueilla toteutettiin niin ammatillista kuin järjestöllistä asiantuntijatoimintaa laajasti.

Vuoden 2018 toiminta on ollut piirikeskuksessa erittäin monipuolista ja aktiivista. Hankkeita oli käynnissä hyvin. Taloudellinen kannattavuus vuoden aikana oli kohtalainen. Kaikilla avaintulosalueilla toteutettiin niin ammatillista kuin järjestöllistä asiantuntijatoimintaa laajasti.

Toiminta ja tulokset avaintulosalueittain 

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia ruoka- ja ravitsemusneuvonnan tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin 20 ja niillä tavoitettiin noin 344 osallistujaa.  Ruokakursseilla suosittuja aiheita olivat muun muassa kasvisruoka, luonnon villiyrtit, peruna ruoanvalmistuksessa (Pure peruna), kotitekoiset makkarat, raikkaat salaatit, särkikalaherkkupala, edullinen kotiruoka, gluteeniton leivonta ja juhlien kakut. Kurssipaikkoina olivat mm. Iisalmi, Lapinlahti, Kiuruvesi, Pielavesi, Tervo ja Vesanto.

Palaute kursseilta on ollut hyvä. Kiitosta on saanut käytännön läheisyys opetuksessa, hyvät materiaalit ja selkeät ohjeet. Esillä on ollut SAGA tuotteet ruuanvalmistuksessa sekä Ruokahukka on nostettu esille jokaisella kurssilla.

Toimintavuotena osallistuttiin eri tapahtumakokonaisuuksien suunnitteluun ja järjestelytöihin, kuten esimerkiksi valtakunnalliseen kalastuspäivään, Elonkorjuujuhlaan, SATOA- tapahtumiin Kuopiossa, sekä Kalaryssäykseen Kuopiossa.

Ruoka- kahvilapalveluja toteutettiin 5 kertaa, osallistujia oli 1760 henkilöä.

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Satoa-tapahtumat Pohjois-Savon Ely-keskus ja yksityinen rahoitus

Toimintavuonna osallistuttiin Maa- ja kotitalousnaisten järjestämään Ruokahukka ruotuun hankkeeseen erilaisilla toimenpiteillä. Pidimme lapsiperhetapahtumia 2 kpl, joissa kävijämäärä oli 290 henkilöä. Muita ruokahukkatapahtumia oli 3 kpl, joissa kävijämäärä oli 2650. Tilaisuuksissa oli ruokahukkahavainto pöytä sekä itse Ruokahukka oli seikkailemassa. Lisäksi osallistuttiin kahteen Hyppää hyvään kierteeseen- rantatapahtumaan yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa.  

Rahoitus: Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hakemat rahoitukset

Maa- ja kotitalousnaiset olivat mukana Mynämäellä järjestettävässä Four seasons tapahtumassa. Tilaisuudessa esittäytyivät Pohjois-Savolainen jälkiruoka mustikkakukko sekä Romanialaiset jälkiruuat. Tilaisuuteen osallistui 200 vierasta.

Mehuasematoiminta jatkui syksyllä Sorsasalossa. Omenasato jäi kyseisenä vuonna aika pieneksi, joten omenia mehustettiin vain 21 200 kg   ja asiakkaita kävi 401 Mehuasematyöhön kuului mehustuksen lisäksi asiakkaiden opastus ja neuvonta mehustukseen ja sadon säilöntään liittyvissä kysymyksissä.

Rahoitus: Yksityinen rahoitus

Maiseman- ja luonnonhoidon palvelut

Valtakunnallinen Vuoden maisemateko -kilpailu järjestettiin alueellamme neljännen kerran, tällä kertaa teemalla Laita hyvä kiertämään. Pohjois-Savossa kilpailuun saatiin kolme ehdotusta, joista Vuoden maisemateko tunnustus myönnettiin Maaningan Leppälahden kylällä sijaitsevalle Pekka ja Eija Tenhusen sukutilalle. Tenhuset ovat peruskorjanneet maatilan yli 100 vuotta vanhan, pääosin hirsirunkoisen, kaksikerroksisen, 10 huonetta käsittävän aittarakennuksen. Kunnostustöiden yhteydessä Tenhuset ovat myös tallentaneet maatilan taloustöihin ja maidonkäsittelyyn liittyvää esineistöä. Aitan sijainti on näkyvällä paikalla kylätien varressa, päivitysinventoinnin perusteella valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Teko sisältää runsaasti paikallishistoriaa, kulttuuriperinnettä, tarinoita ja muistoja. Teko on vaatinut perheeltä pitkäjänteisyyttä ja osaamista sekä talkootunteja on kertynyt runsaasti. Vanha, arvokas rakennus pelastettiin seuraaville sukupolville.

Maakunnallisen voittajan valitsi raati, johon tänä vuonna kuuluivat kulttuuriympäristöasiantuntija Tapio Laaksonen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, metsänhoitaja Tauno Partanen Hyvölän metsäsäätiöstä sekä Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisista puheenjohtaja Teija Korhonen ja maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela.  

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hyppää hyvän kierteeseen -teemalla pidettiin kolme infoa sidosryhmille, joissa mukana oli kunnan edustajia. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä muiden kuntatarpeiden kanssa. Infoissa markkinoitiin MKN maiseman suunnittelupalveluita mm. vieraslajiongelman torjuntamahdollisuuksia ja avoimien taajama-alueiden kartoitus- ja hoitomahdollisuuksia. Yhteistyötä jatketaan.       

Rahoitus: opetus- ja kulttuuriministeriö 

Digitalisaatiota hyödyntäen tehtiin video vieraslajeista. Videossa keskityttiin jättipalsamiin ja jättiputkeen, jotka ovat ongelmallisimpia vieraskasvilajeja Pohjois-Savossa. Video on tukemassa v. 2019 Vuoden maisematekoa, jonka teemana on Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot.  

Rahoitus: opetus- ja kulttuuriministeriö 

Maisemasuunnittelun asiantuntija osallistui työryhmiin mm. Pohjois-Savon kulttuuriympäristötyöryhmään ja Pohjois-Savon maisema- ja rakennettu kulttuuriympäristöselvitys -työryhmään. 

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tarkoituksena oli järjestää maisemanhoitoon ja ruokaan liittyvä opinto- ja virkistäytymismatka Kainuuseen. Matka ei kuitenkaan toteutunut, koska osallistujamäärä jäi vähäiseksi.

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yksityinen raha

Maisemasuunnittelun asiantuntijatehtävissä vuonna 2018 tehtiin viljelijöille ympäristösopimussuunnitelmia 8 kpl. NEUVO 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmä mahdollisti tilojen maiseman ja luonnonhoidon kartoitukset, joita tehtiin 12 kpl. 

Muu rahoitus

Toimintavuonna osallistuttiin Maa- ja kotitalousnaisten järjestämään Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeeseen erilaisilla toimenpiteillä. Maisema-asiantuntija osallistui muiden sidosryhmien kanssa kolmeen rantatapahtumaan teemalla Hyppää hyvän kierteeseen. Kahdessa tapahtumassa oli mukana myös MKN ruoka-asiantuntija. Rantatapahtumissa oli noin 740 osallistujaa. 

Rahoitus: Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hakemat rahoitukset

Kulttuurimaisemasta liiketoimintaa -hankkeessa on kartoitettu potentiaalisia tai jo toimivia pohjoissavolaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita maisema-, kulttuuri- ja luontoarvojen hyödyntämisestä yritystoiminnassaan. Kiinnostuneet yritykset ovat olleet pieniä, mutta usein yrityksissä tulee esille uudet tuotteet ja innovatiivisuus yhdistettynä luonnon rauhan tarjoamaan elämykseen. Yrityksiä on koottu yhteen kehittämisryhmiksi, joissa on selvitetty mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Laajempi yritysten toiminta ja tuotetarjonta yhteiseksi hyödyksi on tavoite. Tuotteistamiselle ja maiseman/luonnon tarinallistamiselle on tarvetta. Yritysten mahdollisuuksien ja arvojen kartoituksia v. 2018 on tehty 32 kpl. Erilaisia pajatyöskentelyjä ja kehittämisryhmiä on ollut 7 kpl, joissa osallistujia on ollut noin 104 kpl. 

Rahoitus: Pohjois-Savon Ely-keskus

Yrityspalvelut

Toimintavuotena on annettu aloittavien sekä toimivien yrittäjien neuvontaa ja tiedottamista Pohjois-Savon alueella. Myös yrityksen omavalvontasuunnitelmien teossa on autettu yrittäjiä. 

Toimintavuoden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä alueen kehittäjätahojen kanssa. Koko Pohjois-Savon alueella on oltu mukana seudullisten yrityspalvelujen kehittämisessä. Yhteistyötä on tehty myös tapaamalla sidosryhmäkumppaneita Iisalmessa, Suonenjoella, Vesannolla, Tervossa, Varkaudessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Tärkeimmät sidosryhmäkumppanit, joiden kanssa töitä yritysneuvonnan kehittämiseksi on tehty, ovat olleet Pohjois-Savon ELY-keskus, Leader-ryhmät: Veturi ry, Kalakukko ry, Mansikka ry, Savon Yrittäjät, kuntien elinkeinopalvelut, maaseutuhallinto, alueen uusyrityskeskukset sekä TE-palvelut. 

Vuoden aikana järjestimme kaksi Portaat yrittäjäksi-koulutusta, jotka molemmat oli suunnattu osuuskuntayrittäjiksi aikoville. Toiseen koulutukseen osallistui 10 osuuskuntayrittäjäksi aikovaa ja toiseen 12 osuuskuntayrittäjäksi aikovaa. 

Ajankohtaista ruoka-alalla tilaisuus järjestettiin Lapinlahdella 8.2. Mukana oli 20 yrittäjää kuulemassa ajankohtaisista asioita ruoka-alalta. Tapahtumaa pidettiin hyvänä, koska yrittäjät voivat kysyä suoraan Eviran edustajilta ajankohtaisia mieltä askarruttavia asioita. Luennoitsijat olivat hyviä ja selkeäsanaisia.

Maistuva maaseutu tilaisuus pidettiin Iisalmessa 8.9. Mukana oli 30 lähiruuan tuottajaa. Mukana yhteistyössä oli Iisalmen kaupunki. Kävijöitä oli 2000 ihmistä. Tilaisuudella oli merkittävä vaikutus lähiruuan tunnetuksi tekemiseen sekä maaseudun palvelujen esiintuomisella. Samalla markkinoitiin Osta tilalta päiviä, joiden organisoimisella oli Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisilla merkittävä rooli. 

Osta tilalta päivän järjestelyt ovat olleet maa- ja kotitalousnaisten vastuulla Pohjois-Savossa. Pohjois-Savosta saatiin mukaan 7 tilaa. Kävijämäärät vaihtelivat 50-500 henkilöä/ tila, (keskimäärin 200 hlö / tila).

Lisäksi on osallistuttu YritysSuomi alueen työryhmiin eri sidosryhmien kanssa. Tätä kautta on tehty tunnetuksi ja näkyväksi maa- ja kotitalousnaisten toimintaa.

Valtakunnalliseen lähiruokakoordinaatiotyöryhmän kokouksiin on osallistuttu 3 kertaa

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimintavuoden aikana on järjestetty hygieniakoulutusta ja -testausta alueellamme 7 kertaa, osallistujia 26. Lisäksi on järjestetty hygieniaosaamiskoulutusta 20 henkilölle. 

Aloittaville yrittäjille on annettu starttirahalausuntoja TE-toimiston pyynnöstä alueella 11 kpl. Yrityksille on annettu erilaisia asiantuntijapalveluita aloittavista yrittäjistä toimiviin yrittäjiin. Asiantuntijapalveluita on annettu mm. liiketoimintasuunnitelmien laatimisessa, tulosennusteissa, investointien kannattavuuden arvioinnissa sekä avustettu investointihakemuksissa yhteensä 12 kertaa. Vähintään maatilayrityksen yhteyteen muuta liiketoimintaa suunnittelevia on palveltu Neuvo 2020-palvelun kautta, näitä maatilayrityksiä on ollut kuluneen vuoden aikana 13 kpl. 

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, yksityisrahoitus, Pohjois-Savon Ely-Keskus

RuokaSavo  ja Premium –hankkeiden toimintaa jatkettiin vuoden 2018 aikana aktiivisesti. Toiminnan pohja ja perusta ovat Pohjois-Savon vahva perusmaatalous ja siitä kumpuavat laadukkaat elintarvikkeet. Yksi hankeen tavoitteista on ruokamaakunnan aseman vahvistaminen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeessa on järjestetty mm. ruokafestivaaleja, joissa osallistuvien yritysten on pitänyt täyttää lähiruuan tai lähipalvelun kriteerit. Satoa-tapahtumiin on osallistunut 30 yritystä ja kävijämäärä on ollut noin 20 000 henkilöä.  Hankkeessa on haettu ja saatu Kuopion alueelle yhteistyökumppaneiden kanssa European Region of Gastronomy-status ja valmisteltu kokonaisuuteen kuuluvaa juhlavuotta 2020-2021 Kuopion alueelle. 

Rahoitus: Pohjois-Savon Ely-Keskus

Vuoden aikana haettiin ja saatiin ProYritys-hanke, jonka pääasiallinen tarkoitus on koota yrityksistä yritysryhmähankkeita. Hankkeen toimintaa käynnistettiin loppuvuodesta ja oltiin yhteydessä sidosryhmiin, mutta varsinaisten toimenpiteiden aloitus on vuonna 2019.

Rahoitus: Pohjois-Savon Ely-Keskus

Järjestötoiminta

Suhteet sujuviksi hyvinvointitilaisuus pidettiin Pohjois-Savossa 4.10 Tahkovuorella. Osallistujia oli 120 henkilöä. Maa- ja kotitalousnaisilla oli Terveelliset välipalat maatilalla teema, jossa esiteltiin ja maistatettiin erilaisia hyviä välipala- ja eväsvaihtoehtoja. Syntyi paljon keskustelua hyvästä ravitsemuksesta ja sen merkityksestä hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Järjestimme Pohjois-Savossa Vuoden maa- ja kotitalousnainen –valinnan. Ehdokkaita tuli 3. Vuoden 2018 Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin edustajakokouksessa Pirjo Lind Kiuruvedeltä. Hän edistää ahkerasti Kiuruvedellä yhdistyksen toimintaa sekä edistää maa- ja kotitalousnaisten tunnettuutta niin alueellaan kuin koko maakunnassa. 

Pidimme keväällä jäsenyhdistystemme luottamushenkilöille koulutuksen jäsenrekisterin käytöstä, paikalla oli yksi osallistuja. Koulutukseen oli mahdollista osallistua etänä ja koulutus nauhoitettiin. Nauhoitettua linkkiä on ollut mahdollista saada kuunneltavaksi, sitä on erikseen tilattu 6 kertaa.  Kävimme useissa jäsenyhdistystemme kokouksissa ja tapahtumissa kertomassa toiminnasta ja keskustelemassa ajankohtaisista asioista eri puolilla Pohjois-Savoa. Kannustimme ja aktivoimme yhdistystemme jäseniä toimintaan. Järjestimme ohjelmallisen edustajakokouksen syksyllä jäsenistöllemme Pielavedellä, paikalla oli noin 30 henkilöä.  

Maa- ja kotitalousnaiset olivat aktiivisesti järjestämässä maakunnallista Naisen ääni tilaisuutta Kuopiossa 8.3. Mukana oli 50 osallistujaa. Mukana oli myös Riitta Ahtiaisen kirjoitus maaseudun naisen elämästä.

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Viestintä

Sähköinen viestintä

Piirikeskuksen Facebook-sivu päivittyy pari kertaa viikossa, ja tykkääjiä oli vuoden 2018 lopussa noin 450. Paikallisyhdistyksemme tiedottavat paljon omista alueellisista tapahtumista Facebookin kautta. Pohjois-Savosta löytyy yli kymmenen facebook-sivustoa tai ryhmää, jossa jäsenyhdistyksemme tiedottavat.

Ylläpidämme jäsenistömme sähköpostilistaa omassa jäsenrekisterissämme, ja lähetämme sähköisen jäsenkirjeemme kaikille sähköpostilistan henkilöille noin kerran kuussa, vuoden 2018 aikana jäsenkirjeitä lähti 10 kappaletta. Viestimme eri tapahtumista jäsenillemme erillisinä sähköposteina 15 kertaa sekä paperisena jäsenkirjeenä yhdistystemme puheenjohtajille ja sihteereille kerran vuoden 2018 aikana. Tapahtumia markkinoimme säännöllisesti maa- ja kotitalousnaisten internetsivuilla. Lähetämme uusille jäsenillemme tervetuloa jäseneksi-kirjeen sekä esitteet toiminnastamme. 

Printtimedia ja tapahtumat

Piirikeskus lähettää materiaalia ProAgria Itä-Suomen jäsenasiakaslehteen, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttuja tehdään ajankohtaisista aiheista, lisäksi lehdessä julkaistaan maa- ja kotitalousnaisten tapahtumakalenteri sekä mainoksia eri tapahtumistamme. Pidämme aktiivisesti yhteyttä maakunnan toimittajiin, ja asiantuntijamme ovatkin päässeet hyvin esille sekä maakuntaradiossa että -lehdissä ja paikallislehdissä alueellisten tapahtumien kautta. 

Tilaisuuksissa on jaettu tietoa Koti ja maaseutu –lehdestä, hankittu lisää tilaajia sekä pidetty lehden numeroita myynnissä. Kurssimme ja tapahtumamme ovat yleensä omien jäsentemme lisäksi kaikille avoimia, joten mainostamme tapahtumiamme tasaisesti myös maakuntamme sekä paikallislehdissämme. Tapahtumamme ovat esillä sekä mainoksissa että tapahtumat-palstoilla.

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

 

1.) Piirikeskus vastuullisena toteuttajana:

RuokaSavo- hanke (Pohjois-Savon Ely-Keskus)

Premium-hanke (Pohjois-Savon Ely-Keskus)

Kulttuurimaisemasta elinvoimaa –hanke (Pohjois-Savon Ely-Keskus)

ProYritys-hanke (Pohjois-Savon Ely-Keskus

 

2.) Piirikeskus ollut mukana toteuttamassa:

Rannat kuntoon — toimintamalli kylien ja asukkaiden käyttöön (MKNK, rahoittajana YM)

Ruokahukka Ruotuun (MKNK)

Hyppää hyvän kierteeseen (MKNK)

 

ERDI kehitti kansainvälistä verkostoitumista

ERDI, eli Empowering Regional Development and Innovations, oli monialaista ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja työelämäkumppanien kansainvälistä verkostoitumista edistävä biotalouden kehittämishanke, jota toteutettiin 2016 -2018

Biotalous on yksi Euroopan kasvavista aloista, jonka avulla luodaan kestävää taloudellista kehitystä ja uusia työpaikkoja. ProAgria Pohjois-Savo oli työelämäpartnerin roolissa Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa. Hanke sai rahoituksen EU- komission hallinnoimasta Erasmus+ Knowledge Alliance ohjelmasta, jossa läpimenoprosentti oli noin 4. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 800 000 euroa. Hankkeessa oli mukana yhteensä 15 korkeakoulu-, kehittäjäorganisaatio- ja yrityskumppania Hollannista, Kanadasta, Slovakiasta, Tsekistä ja Unkarista. 

Työelämäkumppanina ProAgria Pohjois-Savo on osallistunut hankkeessa kansainvälisten ERDI kurssin opiskelijoiden opiskeluun Kareliassa tekemällä heidän kanssaan yritysvierailuja, luennoimalla sekä avustamalla harjoitustöiden tekemisessä tavoitteena lisätä osaamista ja yrittäjyyttä biotaloudessa. Biotaloudessa tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja.  ProAgria Pohjois-Savo on työelämäkumppanina koonnut yritysten innovatiivisia liiketoimintamalleja Suomesta. Samoin olemme osallistuneet tiedotukseen ja kansainvälisen yhteistyön toimintamallin toimintaan Slovakiassa Nitrassa ja Hollannissa Hertogen Boschissa, Unkarissa Györissä sekä loppuseminaarissa Iisalmessa.

 

EUREGA huomioi ruokakulttuurin ja gastronomian

Olemme mukana toteuttamassa EUREGA -hanketta, joka käynnistyi 1.6.2018 ja jatkuu vuoden 2022 toukokuun loppuun.

Hankkeen hallinnoija on s-Hertogenboschin kunta Hollannissa, hankkeessa on mukana toteuttajia 7 eri Euroopan maasta, Suomesta ProAgria Pohjois-Savo ry. Lähes kaikki mukana olevat tahot ovat myös mukana European Region of Gastronomy -verkostossa. Hanke tukee aluetalouden kehitystyötä tukien samalla myös olemassa olevaa gastronomista verkostoa ja sen toimintatapojen kehittymistä. EuReGan  tavoitteena on  ruokakulttuurin ja gastronomian huomioiminen eri strategioissa ja poliittisissa tavoitteissa. Näin hankkeella pyritään kehittämään ja käyttämään vastuullisia palveluita ja tuotteita ja edelleen kehittämään ja kasvattamaan paikallista aluetaloutta.

Yksi osa Interreg-rahoitteista EuReGa-hanketta on alueen kehittäjien yhteistyöryhmätyöskentely. EuReGan yhteistyöryhmä kokoontui 13.11.2018 Tahkon Panorama Bariin tarkastelemaan pohjoissavolaisen aluekehityksen nykytilannetta. Mukana tässä yhteistyöryhmässä on edustajat mm. oppilaitoksista, rahoittajatahoilta sekä yrittäjäryhmistä.

 

Ravinnerenki tutkii ja havainnoi maatiloilla

Ravinnerenki kehittää, testaa ja kokoaa erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maatiloille sopivia ratkaisuja mm. pellon ravinnetalouden parantamiseen ja valumavesien hallintaan.

Ravinnerenki kehittää, testaa ja kokoaa erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maatiloille sopivia ratkaisuja mm. pellon ravinnetalouden parantamiseen ja valumavesien hallintaan.

Projektipäällikkö: Teija Rantala (Savonia ammattikorkeakoulu)

Vastuuhenkilö ProAgria Pohjois-Karjalan osalta Kaisa Matilainen

Rahoittaja: Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Maaseuturahasto ja Pohjois-Karjalan kunnat

Hankkeen kokonaisbudjetti: 999 516 €, ProAgria Pohjois-Karjalan osuus 134 700 €

Hankkeessa mukana: Savonia ammattikorkeakoulu (hallinnoija), Luke, ProAgria Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, Ylä-Savon ammattiopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Syke

Ravinnerenki (24.6.2015 – 31.5.2019) kehittää, testaa ja kokoaa erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maatiloille sopivia ratkaisuja mm. pellon ravinnetalouden parantamiseen ja valumavesien hallintaan. Ravinnerenkiä koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu, mutta hankkeen toteutuksessa on mukana monipuolinen toteuttaja- ja yhteistyöjoukko. Mukana on niin neuvonta, tutkimus, koulutus ja viljelijät.

Lisätietoja: http://ravinnerenki.savonia.fi ja www.facebook.com/ravinnerenki 

Talouden tunnusluvut

Täällä voit tutustua tuloslaskelmaamme ja taseeseemme.

Voit tutustua talouden tunnuslukuihin myös täällä. 

 

 

Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2018

1.1.-31.12.2017

 

 

 

 

Valtionapu neuvontaan ja valtiolta saadut palvelutuotot

 

 

Valtion varsinainen määräraha

554 718,78

540 931,00

 

Hankeavustukset

643 335,61

702 259,56

 

Valtiolta saadut palvelumaksut

106 729,32

112 390,78

Palvelu- ja myyntituotot

 

 

 

Palvelumaksut

2 658 016,44

2 784 789,86

 

Muut toiminnan tuotot

25 155,42

35 462,56

 

Tuotot yhteensä

3 987 955,57

4 175 833,76

 

 

 

 

Kulut

 

 

 

Henkilöstökulut

-2 577 860,37

-2 705 613,13

 

Poistot

-21 481,78

-20 850,72

 

Palvelutoiminnan kulut

-359 518,65

-503 108,26

 

Muut kulut

-1 058 554,30

-1 000 656,54

 

Kulut yhteensä

-4 017 415,10

-4 230 228,65

 

 

 

 

 

 

 

Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä

-29 459,53

-54 394,89

 

 

 

 

Varainhankinta

51 214,49

53 211,50

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

-16 919,38

37 061,78

Satunnaiset erät

0,00

0,00

Välittömät verot

-8 399,09

0,00

 

 

 

 

Tilikauden yli-/alijäämä

-3 563,51

35 878,39

 

 

 

 

Tase

 

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

31.12.2018

31.12.2017

 

 

 

 

PYSYVÄT VASTAAVAT

 

 

 

Aineettomat oikeudet

38 195,79

58 700,57

 

Aineelliset hyödykkeet

3 743,88

4 720,88

 

Sijoitukset

167 407,67

177 257,58

 

 

 

 

VAIHTUVAT VASTAAVAT

 

 

 

Vaihto-omaisuus

0,00

5 357,36

 

Saamiset

961 967,63

1 240 259,32

 

Rahat ja pankkisaamiset

11 663,39

28 936,07

 

 

 

 

VASTAAVAA YHTEENSÄ

1 182 978,36

1 515 231,78

 

 

 

 

VASTATTAVAA

31.12.2018

31.12.2017

 

 

 

 

OMA PÄÄOMA

 

 

 

Vapaat rahastot

19 856,28

19 856,28

 

Ed. tilikausien yli-/alijäämä

169 731,34

159 674,95

 

Tilikauden yli-/alijäämä

-3 563,51

35 878,39

 

Oma pääoma yhteensä

186 024,11

215 409,62

 

 

 

 

VIERAS PÄÄOMA

 

 

 

 

 

 

Lyhytaikainen

 

 

 

Lainat rahoituslaitoksilta

261 281,35

471 519,93

 

Saadut ennakot

18 474,44

13 754,24

 

Ostovelat

252 854,07

327 943,85

 

Siirtovelat

352 725,78

410 936,95

 

Muut lyhytaikaiset velat

111 618,61

75 667,19

 

Lyhytaikainen yhteensä

996 954,25

1 299 822,16

 

 

 

 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

1 182 978,36

1 515 231,78

 

ProAgia Itä-Suomen yhteystiedot

Tarkistettavaa tai kysyttävää? Olemme koonneet tänne ProAgria Itä-Suomen toimistojen sekä asiantuntijoidemme yhteystiedot.

ProAgria Pohjois-Savo, Iisalmen toimisto, Päiviönkatu 22, 74100 Iisalmi

ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuun toimisto, Torikatu 9 A, 3. kerros, PL 5, 80101 Joensuu

ProAgria Kainuu, Kajaanin toimisto, Puijonkatu 14, PL 1096, 70111 Kuopio

 

ProAgria Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaihdenumero: 020 747 3650, info.ita-suomi@proagria.fi

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@proagria.fi

Maa ja kotitalousnaisten (MKN) sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi 

 

Ahponen Katri

Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija

0400 159 970

Pohjois-Savo

Antikainen Paula 

Työterveyshuollon ja benchmarkkauksen asiantuntija

043 827 3327

Pohjois-Savo

Bovellan Ulla

Kasvintuotannon asiantuntija

040 673 9465

Pohjois-Savo

Eskelinen Leena 

Talousasiantuntija, kaupanvahvistaja

043 825 4982

Pohjois-Savo

God Ahti

Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija

0400 286 789

Pohjois-Savo

Hahtonen Pirita

Talouden- ja kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2464

Pohjois-Karjala

Harakka Irja

Ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntija

040 510 5422

Pohjois-Savo

Hartikainen Pasi

Luomuasiantuntija, kasvintuotanto

040 301 2404

Pohjois-Karjala

Heikkinen Tuija

Tilipalveluasiantuntija

044 320 1586

Kainuu

Hentilä Aija

Huippuosaaja, Tuotannonohjauksen ja ruokinnan asiantuntija

043 825 4984

Pohjois-Savo

Hietakangas Henna

Hanketyöntekijä, MKN

044 320 1587

Kainuu

Hiltunen Jukka

Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija

0400 209 707

Pohjois-Savo

Huikuri Jari

Nurmiasiantuntija

040 301 2444

Pohjois-Karjala

Hujanen Tuija

Ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntija

040 765 0650

Pohjois-Savo

Hypén Soili

Yritysasiantuntija, MKN

040 776 4290

Kainuu

Hyvärinen Tiina

Kasvintuotannon asiantuntija 

040 187 0467

Pohjois-Savo

Inkeroinen Heikki

Puutarha- ja perunantuotannon asiantuntija

0400 375 584

Pohjois-Savo

Joensuu Marika

Talousasiantuntija

0400 571 647

Pohjois-Savo

Jokela Sinikka

Maisemasuunnittelun asiantuntija, MKN

0400 571 643

Pohjois-Savo

Jokinen Päivi

Maisema- ja ympäristöasiantuntija, MKN

040 301 2409

Pohjois-Karjala

Julkunen Pirkko

Kannattavuuskirjanpidon asiantuntija, MVL-tilipalvelut

040 740 5318

Pohjois-Savo

Juntunen Jaana

Maatilayritysasiantuntija

0400 286 785

Kainuu

Jääskeläinen Aaro

Kasvintuotannon asiantuntija

043 825 4985

Pohjois-Savo

Jääskeläinen Marita 

Nurmiasiantuntija

043 825 1210

Pohjois-Savo

Kalliokoski Katariina

Maatilayritysasiantuntija 

0400 282 086

Kainuu

Karjalainen Katri

Palvelupäällikkö, varatoimitusjohtaja

040 301 2410

Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Kattainen Perttu

Rakennusinsinööri

043 825 4983

Pohjois-Savo

Kauppinen Juho-Heikki

Ruokinnan- ja tuotannonohjauksen asiantuntija, luomu

040 751 2725

Pohjois-Savo

Kekäläinen Ida

Tuotannonohjauksen ja ruokinnan asiantuntija

043 825 1219

Pohjois-Savo

Kekäläinen Maija

Ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntija

040 540 3055

Pohjois-Savo

Kemppainen Voitto

Maatilayritysasiantuntija

040 569 7423

Kainuu

Keski-Soini Elina

Palvelupäällikkö

040 301 2461

Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Keski-Soini Tapani           

Talousasiantuntija, tili- ja investointipalvelut

040 301 2429

Pohjois-Karjala

Kiiski Atte

Talousasiantuntija

0438251213

Pohjois-Savo

Kinnunen Eila

Kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2413

Pohjois-Karjala

Kinnunen Seppo

Erityisasiantuntija, omistajanvaihdokset

040 301 2414

Pohjois-Karjala

Kinnunen Tiina

Tilipalveluasiantuntija

043 825 4205

Kainuu

Kiviranta Ilpo

Maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2415

Pohjois-Karjala

Koponen Anne

Hankesihteeri

043 827 3329

Pohjois-Savo

Korhonen Pirkko

Huippuosaaja, ruokinta ja automaattilypsy

040 746 4915

Pohjois-Savo

Kostamo Katri

Toimitusjohtaja

043 825 1218

Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Kurkinen Arja

Ruoka- ja elintarvikeasiantuntija, MKN

043 827 1983

Kainuu

Laajalahti Arttu

Asiantuntija, kirjanpito MVL

043 825 1215

Pohjois-Savo

Laajalahti Kyösti

Omistusjärjestelyjen erityisasiantuntija,
kaupanvahvistaja

0400 277 670

Pohjois-Savo

Laakkonen Eero

Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija

0400 907 047

Pohjois-Savo

Laatikainen Jonna            

Maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2448

Pohjois-Karjala

Lappalainen Esa

Maidontuotannon asiantuntija

040 301 2419

Pohjois-Karjala

Lehtinen Soile

Projektipäällikkö, Kulku -hanke, MKN

043 827 3703

Pohjois-Karjala

Leinonen Riku

Talouden ja omistajanvaihdosten asiantuntija

043 827 2312

Kainuu

Matilainen Kaisa

Valtakunnallinen huippuosaaja, kasvintuotanto

040 301 2423

Pohjois-Karjala

Meriläinen Anu

Yritysasiantuntija, MKN

043 827 2314

Kainuu

Meriläinen-Ruokolainen Eija

Kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2425

Pohjois-Karjala

Miinalainen Eeva

Kirjanpitäjä

040 301 2407

Pohjois-Karjala

Murtola Terttu

Ruokinnan erityisasiantuntija

040 700 9537

Pohjois-Savo

Mähönen Vuokko

Talousasiantuntija, omistajanvaihdosasiantuntija

040 301 2426

Pohjois-Karjala

Mäkipää Hannu

Kasvintuotannon ja työterveyshuollon erityisasiantuntija

040 563 8759

Pohjois-Savo

Naukkarinen Jenni

Nurmentuotannon asiantuntija

040 179 5001

Pohjois-Savo

Niskanen Eila

Maatilayritysasiantuntija

0400 282 088

Kainuu

Niskanen Marja

Ruoka- ja yritysasiantuntija, MKN

0400 905 782

Pohjois-Savo

Nissinen Marko

Talouden erityisasiantuntija

043 824 7615

Pohjois-Savo

Norismaa Minna

Valtakunnallinen huippuosaaja, ruokinta, eläinten hyvinvointi

040 301 2431

Pohjois-Karjala

Paavilainen Juhani

Yritysasiantuntija

0400 172 386

Pohjois-Savo

Pakarinen Virpi

Yritysasiantuntija, ProYritys Pohjois-Karjala hankevastaava, MKN

040 301 2468

Pohjois-Karjala

Partanen Maarit

Maatilayritysasiantuntija

0400 282 092

Kainuu

Penttinen Sanna

Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija

040 749 8430

Pohjois-Savo

Pesonen Anu

Viestintävastaava, Silva Metsänäyttely 2019

040 301 2436

Pohjois-Karjala

Peuhkurinen Kirsi

Hankesihteeri

040 301 2437

Pohjois-Karjala

Piippo Arvo

Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija

0400 380 203

Pohjois-Savo

Piirainen Marjo

Maatilayritysasiantuntija

043 825 4202

Kainuu

Pikkarainen Marjatta       

Toiminnanjohtaja, MKN

044 320 1585

Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Pitkälä Joakim

Talouden erityisasiantuntija

040 579 7178

Pohjois-Savo

Poikela Tarja

Erityisasiantuntija, yrityspalvelut

0400 386 274

Kainuu

Polo Tiina

Kasvintuotannon asiantuntija, luomu

040 301 2402

Pohjois-Karjala

Pulkkinen Mara

Erityisasiantuntija, bioenergia, Tiedolla tuloksia-hanke

040 301 2438

Pohjois-Karjala

Pylkkänen Anne

Ruokinnan, tuotannonohjauksen ja tuotosseurannan tekninen asiantuntija

040 673 4564

Pohjois-Savo

Päivärinta Minna

Kasvintuotannon asiantuntija 

040 509 1511

Pohjois-Savo

Pöntinen Jaana

Toimistosihteeri

0400 284 738

Pohjois-Savo

Rantala Jouni

Seosrehuruokinnan erityisasiantuntija

043 825 2684

Pohjois-Savo

Reinikainen Anni

Kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2424

Pohjois-Karjala

Repo Mika

Kehitysjohtaja

043 825 2679

Pohjois-Savo

Rinnekari Johanna           

Yritysasiantuntija, Vastuullista proteiinia -hanke, MKN

040 301 2441

Pohjois-Karjala

Rissanen Tuomo

Palvelupäällikkö

040 563 8749

Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Ronkainen Kati

Kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2462

Pohjois-Karjala

Räsänen Marjatta

Yritysasiantuntija, MMM, MKN

0400 124 897

Pohjois-Savo

Saario-Räsänen Paula     

Yritystalouden asiantuntija

040 301 2463

Pohjois-Karjala

Saastamoinen Mikko

Kasvintuotannon asiantuntija

040 480 7272

Pohjois-Savo

Saastamoinen Seija

Ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntija

040 523 2327

Pohjois-Savo

Sares Ilona

Kansainvälisen toiminnan johtaja, MKN

043 825 1216

Pohjois-Savo

Sarkkinen Eeva

Hanke- ja taloushallinnon asiantuntija

043 826 7034

Pohjois-Savo

Savolainen Rauno

Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija

0400 172 121

Pohjois-Savo

Smedberg Jonna

Tiedotusvastaava, EUREGA Interreg Europe-hanke, MKN

044 430 9922

Pohjois-Savo

Sulola Heli

Varatoiminnanjohtaja MKN, yritysasiantuntija

040 672 0597

Pohjois-Savo

Tammela Terhi

Yritystalouden asiantuntija

040 301 2443

Pohjois-Karjala

Tanner Minna

Maatilayritysasiantuntija

040 572 3197

Kainuu

Taurula Inkeri

Maatilayritysasiantuntija

043 825 4206

Kainuu

Timonen Sanna

Kasvintuotannon asiantuntija

040 301 2432

Pohjois-Karjala

Tolvanen Tero

Luomuasiantuntija

040 301 2457

Pohjois-Karjala

Tuominen Pirkko

Luomun erityisasiantuntija

0400 124 976

Pohjois-Savo

Tuononen Ritva

Tuotosseurannan asiantuntija

040 301 2451

Pohjois-Karjala

Tuovinen Kirsi

Talousasiantuntija

0400 867 400

Pohjois-Savo

Turpeinen Eveliina

Ruokinnan erityisasiantuntija 

040 523 0932

Pohjois-Savo

Turunen Päivi 

Puutarhatuotannon asiantuntija, Marjamaat-hanke

040 301 2452

Pohjois-Karjala

Turunen Ulla

Luomuasiantuntija, kotieläintuotanto

040 301 2453

Pohjois-Karjala

Valta Antti

Erityisasiantuntija, MVL verotus

0400 380 201

Pohjois-Savo

Varis Kati

Myynnin assistentti

040 481 4058

Pohjois-Savo

Vartiainen Aija

Maidontuotannon asiantuntija

040 301 2455

Pohjois-Karjala

Vartiainen Tuija

Asiantuntija, kirjanpito MVL

043 827 3325

Pohjois-Savo

Vauhkonen Mari

Maidontuotannon asiantuntija, tuotosseurannan asiantuntija

040 301 2466

Pohjois-Karjala

Veijola-Pyykkönen Matilda

Maatilayritysasiantuntija

040 703 2870 

Kainuu

Vimpari Päivi

Talouspäällikkö, erityisasiantuntija, tilipalvelut

044 320 1583

Kainuu

Vornanen Matti

Talousasiantuntija

044 431 4909

Pohjois-Savo

Zitting Panu

Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija

0400 577 253

Pohjois-Savo

 

Maito- ja naudanlihayrityksille

Maitotilan johtamisessa ja kehittämisessä tarvitaan luotettavaa, kattavaa ja ajantasaista tietoa omasta karjasta ja vertailutietoa siitä, missä muut menevät.

Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen tärkeä perustyöväline. Vuonna 2018 tuotosseurantaan kuului 636 tilaa. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 28 743 lehmää. Keskimääräinen karjakoko oli 45 lehmää/karja. Karjojen keskituotos nousi 10 000 kiloon. Energiakorjattu maitomäärä oli 14,8 kg/elinpäivä, kun se oli edellisenä vuotena 14,3 kg/elinpäivä. 69 tuotosseurantalehmää saavutti 100 000 maitokilon rajan ja yksi 150 000 maitokilon rajan vuonna 2017.

Ruokinnan ohjaus 

Ruokinnan ohjaus- palvelujen avulla haetaan järkeviä tilakohtaisia ruokintaratkaisuja. Huomioon otetaan paras vaihtoehto taloudelliseen tulokseen pääsemiseksi, mutta myös tilan tavoitteet, olosuhteet, kotoiset rehut ja karjan tuotanto-ominaisuudet. Ruokinnan ohjaus -palvelumme uudistuivat vuoden 2018 syksyllä. Uudistuksen lähtökohtana olivat asiakastoiveet. Kokemukset ruokintaohjauksen joustavasta palvelumallista ja tiiviimmästä ruokinnan onnistumisen seurannasta on vahvistanut näkemystä siitä, että karjatiloilla on tarve sparraavalle kumppanille karjan ruokinnan suunnitteluun. Ruokinnan asiantuntijan tekemä säännöllinen eläinten, rehujen ja olosuhteiden tarkastelu auttaa näkemään myös muut ruokintaan vaikuttavat tekijät ja miettimään vaikuttavimmat toimenpiteet tulosten parantamiseksi. Ruokintapalvelut sovitaan juuri tilan tarpeita vastaaviksi. 

Ruokinnan ohjaus -palveluja käytti 404 pohjoissavolaista maitotilaa. Ruokinnan ohjauspalvelut ovat myös naudanlihan tuotantoon erikoistuneiden ja emolehmätilojen käytettävissä. Lisäarvoa ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palveluille tuo sisäinen yhteistyö eri osa-alueiden (esim. talous- ja kasvintuotantoneuvonta) sekä sidosryhmien (meijerit, Luonnonvarakeskus, oppilaitokset) kanssa. 

Ruokinnan ohjaus -palveluita täydentävät täsmäpalvelut lanseerattiin syksyllä 2018. Täsmäpalveluissa syvennytään eri tuotannonosa-alueisiin projektinomaisesti; todetaan vallitseva tilanne ja laaditaan toimenpidesuunnitelma tilan tavoitteisiin pääsemiseksi. Täsmäpalveluita ovat mm. Vahvat vasikat, Ennätysensikot, Vireät Poikineet ja Upeat umpparit.  

Karjatsekki 

Vuoden 2018 keväällä aloitimme Karjatsekki -palvelun. Karjatsekissä muodostetaan tilan tavoitteet ja tunnistetaan oleelliset tekemiset tavoitteeseen pääsemiseksi. Navettakierroksella eläinten tarkkailun, ja sen lisäksi tunnuslukujen ja jo saavutettujen tuloksien, avulla muodostetaan tilakohtaiset tuotannon kehittämiskohteet ja tavoiteaikataulut. Vuonna 2018 Karjatsekki -palvelua hyödynsi Pohjois-Savossa 602 yrittäjää. 

Nurmivuosi 2018

Kesä 2018 oli Pohjois-Savossa lämpösumman puolesta poikkeuksellinen. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpösummaa kertyi Kuopion alueella 1620 astetta, kun se kolmenkymmenen vuoden keskiarvolla on ollut 1308 astetta. Kuivuus vaivasi paikoittain, vaikka pahimmat kuivuusalueet eivät Pohjois-Savoon ulottuneet. Varsinkin kevät ja alkukesä olivat kuivuuden ja lämmön puolesta haasteellisia ja vaikuttivat kasvustoihin siten, että viljakasvustojen ja uusien nurmien itäminen oli epätasaista. Viljoista ohrat onnistuivat hyvin, mutta kauran kanssa oli ongelmia. Viljojen puinnit tulivat aikaisin ja kelit olivat niille erinomaiset. Ensimmäinen säilörehusato jäi kuivuuden takia heikoksi, mutta toinen sato ja monessa paikkaa korjattu kolmas sato helpottivat tilannetta. Syväjuuriset kasvit menestyivät hyvin. Rehut ovat olleet laadultaan pääasiassa hyvätasoisia ja onnistunut kolmas sato on auttanut myös rehun riittävyyden osalta.

EU-tukineuvonta

Vuonna 2018 tukijärjestelmään ei tullut tuenhakijan kannalta suuria muutoksia, tukiehdot pysyivät pitkälti samoina. Tukihaku avautui huhtikuussa ja sulkeutui kesäkuun puolessavälin. Pohjois-Savossa jätimme 1144 tukihakemusta. Tukihakemukset tehtiin sähköisesti Vipu- palvelussa. Syksyllä jätimme suurelle osasta yrittäjiä myös syysilmoituksen. 

Neuvo 2020 -palvelu

Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmän avulla viljelijän on mahdollista saada neuvontapalveluja 7000 euron edestä, viljelijälle jää maksettavaksi jää arvolisänveron osuus. Neuvo2020- järjestelmän piirissä on ympäristö-, kasvinsuojelu-, eläinten hyvinvointi-, luomutuotanto- ja kilpailukykyneuvonta. Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmän avulla on toteutettu laajasti erilaisia tilan kehittämistoimia. Näitä ovat mm. tulosanalyysit, tuotantokustannuslaskelmat, budjetointi, erilaiset kartoitukset muutostilanteissa (esim. investoinnit, tuotantosuunnan muutokset), täydentävien ehtojen tarkastelu, tukipuntari, luomuehtojen tarkastelu jne.

Neuvo 2020 -palvelua käyttäneet tilat Etelä-Savossa

Neuvontaosio

Neuvontaosiota käyttäneet tilat kpl

Ympäristö

128

Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike ja rehuhygienia

19

Tuotantoeläimet

122

Luonnonmukainen tuotanto, kasvintuotanto

 

Luonnonmukainen tuotanto, tuotantoeläimet

 

Maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen

393

Energia

0

Kannattavuuskirjanpidon tulokset

Pohjois-Savo 2017 2015 2016 2017
  Muut kasvin-viljelytilat Maitotilat Muut nautakarja-tilat Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo
Tiloja edustettuna 580 950 430 2630 2590 2500
Kirjanpitotilojen lukumäärä 11<n<20 30<n<40 5<n<10 70<n<80 70<n<80 70<n<80
Viljelyala, ha/tila 38,7 65,6 84 56,9 57,3 56,4
Eläinyksiköt, ey/tila 0 55,5 100,1 31,7 32,3 35,8
Yrittäjäperheen työtunnit, h/tila 530 3400 2460 2150 2130 2120
Palkattu henkilöstö, h/tila 40 730 480 520 530 420
Kokonaistuotto 31400 255800 283400 160200 157800 168900
 - josta tuet 18600 67900 111000 49900 50000 53300
Kustannukset 49500 294400 300100 189400 192900 193600
Maatalouden yrittäjätulo -5280 28600 37300 15600 9640 16500
Yrittäjäperheen palkkavaatimus 8290 53400 38600 33500 33600 33300
Oman pääoman korkovaatimus 4400 13000 14000 10900 10300 9860
Yrittäjänvoitto/-tappio -17900 -37800 -15200 -28700 -34200 -26500
Kannattavuuskerroin -0,42 0,43 0,71 0,35 0,22 0,38
Työansio, euroa -9680 15600 23400 4 680 -650 6660
Työtuntiansio, euroa/tunti -18,3 4,6 9,5 2,2 -0,3 3,1
Nettotulos, euroa -13500 -24700 -1290 -17800 -23900 -16700
Oman pääoman tuotto % -1,7 1,4 1,7 1,4 0,7 1,2
Vastattavaa 167900 604800 615500 369800 410100 417400
 - josta oma pääoma 136100 385700 471600 266900 287300 291700
Omavaraisuusaste % 81,1 63,8 76,6 72,2 70,1 69,9
Vieras pääoma 31780 219020 143880 102860 122780 125800
Velat tuotoista % 101,21 % 85,62 % 50,77 % 64,21 % 77,81 % 74,48 %

 

Kasvi- ja puutarhayrityksille

Vuosi 2018 oli Pohjois-Savossa kasvintuotannon kannalta hyvin erilainen kuin edellinen kesä.

Alkukesä oli kuiva ja harvinaisen lämmin. Pellot kuivuivat nopeasti liiankin kuiviksi, niin että itämisen ja orastumisen kanssa oli ongelmia. Ongelmia korosti vielä vuoden 2017 märästä loppukesästä johtunut siemenen harvinaisen vahva itämislepo, joka yhdistettynä lämpöön ja kuivuuteen aiheutti harvoja kasvustoja. 

Koko kesä oli vähäsateinen ja keskimääräistä lämpimämpi. Kasvustot olisivat tarvinneet enemmän vettä, mutta paikalliset sadekuurot pelastivat osin tilannetta – viljakasveista saatiin lopulta kohtuullinen sato, joka laadultaan oli aika hyvä. Joskin jyväkoko kärsi kuivuudesta, mutta siementen itävyys oli yleensä hyvä. 

Epätasaisen itämisen ja orastumisen takia kasvustot olivat koko kasvukauden epäyhtenäisiä ja kirjavia. Lämmin ja pitkä syksy kuitenkin valmisti hyvin kirjavatkin kasvustot joten puintikosteudet olivat harvinaisen alhaisia ja kuivauksessa säästyi sähköä ja öljyä.

Pohjois-Savossa on laajentunut palko- ja valkuaiskasvien sekä maissin viljely. Uutena aluevaltauksena on laajentumassa mallasohran viljely. Yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa toteutettavassa KasviTaito-hankkeessa on järjestetty koulutustilaisuuksia mm. maissin, mallasohran sekä siementen viljelyyn.

Kasvintuotannon asiantuntijapalvelut 

Asiantuntijoidemme käytössä oli vuonna 2018 WebWisu-ohjelma. Ohjelmaa voidaan hyödyntää yhteiskäytössä asiakkaan ja asiantuntijan kesken, ohjelma on saatavilla myös asiakkaiden käyttöön. Viljelysuunnittelun rinnalla suunnittelemme viljelykiertoa, joka on erityisen tärkeä peltoalan muutostilanteissa. Kasvinsuojelusuunnittelu on osa kannattavaa kasvintuotantoa. Lisäksi toteutimme useita kasvinsuojelututkintotilaisuuksia myös päättyneenä vuotena. Asiantuntijoitamme toimivat Eviran valtuuttamina siemenviljelysten tarkastajina, luomutarkastajina sekä siemenpakkaamojen näytteenottajina. Kasvukauden aikaisilla peltokäynneille on vahva yhteys jokaiseen tuottamaamme kasvintuotannon asiantuntijapalveluun. 

Marjat, vihannekset ja perunat

Kasvukausi 2018 oli lämmin ja kuiva. Talvi oli runsasluminen. Kevät tuli kuitenkin vauhdikkaasti ja lämpimänä. Alkukesästä kukinta lähti hyvin käyntiin ja näytti jo hetken siltä, että mansikan pääsatokausi alkaa yhtä aikaa koko maassa. Kesäkuun alussa erityisesti Pohjois-Savon eteläosassa halla vaurioitti kukintaa. Lisäksi tuli kesäkuun alussa viileä jakso, joka hidastutti satokauden alkua. Lämpösummaa kertyi merkittävästi enemmän kuin keskivertokesänä ja erityisesti edelliseen vuoteen verrattuna.  Poimintakauden aikana oli pitkiä hellejaksoja ja kuivuutta mikä vaikutti satomääriin alentavasti. Kokonaisuutena satokausi oli kuitenkin marjatilojen näkökulmasta kohtuullinen. 

Kuivuus ja kuumuus aiheutti myös peruna ja vihannestuotantoon haasteita, erityisesti mikäli viljelyssä ei ollut mahdollisuutta kasteluun. Satomäärät jäivät huipputasojen alapuolelle, mutta toisaalta sadon laatu oli varsin hyvää.

ProAgria Pohjois-Savon yhteistyö puutarha- ja perunantuotannon kehittämiseksi jatkui marja¬osaamiskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja LUKE:n eri yksiköiden kanssa asiantuntijakontakteissa ja hanketyössä.