Maitotilan kassa hallinnassa
Sonkajärveläisen maatalousyhtymä Uudispihan maitotilayrittäjät Nina Rönkkö ja Minna Tikkanen hyödyntävät Kassabudjetointia ja seurantaa
Rehukustannukset ovat maidon ja lihantuotannossa merkittävimpiä kustannuseriä. Tehokkaalla nurmen tuotannolla tasoitat tuottojen ja hintojen laskun aiheuttamia muutoksia varsin pienin toimenpitein.
– Perustamisjälki: Älä jätä 12 cm rivivälejä paljaaksi, täydennä nurmi nuorena. Nurmikasvien on osuttava toisiinsa niittokorkeudessa ja koko maan päällys on oltava täynnä nurmea.
– Perustamistavoista paras riippuu mm. maalajeista ja vesitaloudesta. Liian vahva suojavilja voi varjostaa. Puhtaana nurmena hajakylvöperustaminen on hyvä vaihtoehto.
– Täydennyskylvö ja nurmikierto: Nopea nurmikierto (3–4 vuoden välein) ja kasvinvuorotus sekä täydennyskylvö tuovat tiheyttä ja tasapainoa seossuhteisiin → hyvä sato.
– Nurmiseos mahdollistaa onnistumisen kaikissa säissä ja kaikilla lohkoilla. Syväjuuristen, talven-kestävien, maittavien, jälkikasvukykyisten ja typensitojakasvien seos on hyvä vaihtoehto.
– Ravinnetasapaino: Kivennäisanalyysi kertoo ravinnetilan, muista myös hivenaineet.
– Maan kasvukunto: pH on oltava vähintään 6,0. Toimiva ojitus, syväjuuriset kasvit, lierot ja oikea-aikaiset konetyöskentelyt parantavatmaan rakennetta.
– Kasvinsuojelu: Torju rikkakasvit ennen niiden runsastumista. Nurmien tiheys, kyntäminen, lyhyt nurmikierto, toimiva vesitalous ja sopiva pH vähentävät rikkaisuutta.
– Kasvustohavainnot: Kierrä peltosi säännöllisesti yksin ja nurmiasiantuntijan kanssa.
– Onnistumisten vertailu: Keskustele ja opi muilta.
– Satotaso on tärkein yksittäinen asia säilörehun tuotantokustannuksesta. Satotasoa nostamalla kustannuksille tulee enemmän jaettavia rehukiloja, työaika vähenee ja peltoalan tarve pienenee.
– Peltojen valinta: Painottuminen lähilohkojen satotasoon parantaa työn ja energian käytön tehok-kuutta. Hoida vuokrapeltoja kuin omiasi.
– Koneyhteistyö: Koneyhteistyö ja osaavan urakoitsijan käyttö alentaa tuotantokustannuksia.
– Työn sujuvuus: Arvioi, onko korjuu työn käytön ja käytössä olevan konekannan osalta tehokasta. Mieti lohkojärjestelyt ja urakointimahdollisuudet.
– Hävikki: Hävikkiä syntyy sekä pellolla, varastossa että ruokinnassa. Määrä voi olla jopa kolmannes. Hävikkiä pienentämällä tarvitset vähemmän viljeltävää nurmialaa.
– Tuotantopanokset: Kilpailuta ja tee hintavertailuja. Heikkosatoisen nurmihehtaarin viljely maksaa usein saman verran kuin kovasatoisen nurmihehtaarin viljely.
– Vertailutieto: Vertaa omaa säilörehun tuotantokustannuslaskelmaa muiden tuloksiin. Mitä teet kalliimmalla tai halvemmalla kuin muut? Voisitko jossain säästää?
– Ruokinnallisen laadun tasapaino: Tähän vaikuttavat korjuuajan valintataktiikka, korjuun kestoaika alusta loppuun sekä nurmiseoksen todellinen seossuhde kasvustoissa suhteessa ravinteisiin. Mahdollistaako nykyinen korjuuketju ja nurmiseos tavoitteiden mukaisen sulavuuden?
– Säilönnällinen laatu: Maan pinnan tasaisuus ja sopiva niittokorkeus estävät lannan ja maan pääsyn rehun joukkoon. Säilönnän onnistumiseen vaikuttavat: esikuivatusaika, säilöntäaineen laatu ja määrä suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen, hapettomuus. Rehurintamus ei saa päästä pilaantumaan.
– Säilörehusadon analysointi on ruokinnan suunnittelun perusta.