Rehukustannukset ovat maidon ja lihantuotannossa merkittävimpiä kustannuseriä. Tehokkaalla nurmen tuotannolla tasoitat tuottojen ja hintojen laskun aiheuttamia muutoksia varsin pienin toimenpitein.

1. ENEMMÄN SATOA HEHTAARILTA – Tavoittele yli 10 000 kg kuiva-ainetta hehtaarilta

– Perustamisjälki: Älä jätä 12 cm rivivälejä paljaaksi, täydennä nurmi nuorena. Nurmikasvien on osuttava toisiinsa niittokorkeudessa ja koko maan päällys on oltava täynnä nurmea.

– Perustamistavoista paras riippuu mm. maalajeista ja vesitaloudesta. Liian vahva suojavilja voi varjostaa. Puhtaana nurmena hajakylvöperustaminen on hyvä vaihtoehto.

– Täydennyskylvö ja nurmikierto: Nopea nurmikierto (3–4 vuoden välein) ja kasvinvuorotus sekä täydennyskylvö tuovat tiheyttä ja tasapainoa seossuhteisiin → hyvä sato.

– Nurmiseos mahdollistaa onnistumisen kaikissa säissä ja kaikilla lohkoilla. Syväjuuristen, talven-kestävien, maittavien, jälkikasvukykyisten ja typensitojakasvien seos on hyvä vaihtoehto.

– Ravinnetasapaino: Kivennäisanalyysi kertoo ravinnetilan, muista myös hivenaineet.

– Maan kasvukunto: pH on oltava vähintään 6,0. Toimiva ojitus, syväjuuriset kasvit, lierot ja oikea-aikaiset konetyöskentelyt parantavatmaan rakennetta.

– Kasvinsuojelu: Torju rikkakasvit ennen niiden runsastumista. Nurmien tiheys, kyntäminen, lyhyt nurmikierto, toimiva vesitalous ja sopiva pH vähentävät rikkaisuutta.

– Kasvustohavainnot: Kierrä peltosi säännöllisesti yksin ja nurmiasiantuntijan kanssa.

– Onnistumisten vertailu: Keskustele ja opi muilta.

2. KUSTANNUSTEN SEURANTA

– Satotaso on tärkein yksittäinen asia säilörehun tuotantokustannuksesta. Satotasoa nostamalla kustannuksille tulee enemmän jaettavia rehukiloja, työaika vähenee ja peltoalan tarve pienenee.

– Peltojen valinta: Painottuminen lähilohkojen satotasoon parantaa työn ja energian käytön tehok-kuutta. Hoida vuokrapeltoja kuin omiasi.

– Koneyhteistyö: Koneyhteistyö ja osaavan urakoitsijan käyttö alentaa tuotantokustannuksia.

– Työn sujuvuus: Arvioi, onko korjuu työn käytön ja käytössä olevan konekannan osalta tehokasta. Mieti lohkojärjestelyt ja urakointimahdollisuudet.

– Hävikki: Hävikkiä syntyy sekä pellolla, varastossa että ruokinnassa. Määrä voi olla jopa kolmannes. Hävikkiä pienentämällä tarvitset vähemmän viljeltävää nurmialaa.

– Tuotantopanokset: Kilpailuta ja tee hintavertailuja. Heikkosatoisen nurmihehtaarin viljely maksaa usein saman verran kuin kovasatoisen nurmihehtaarin viljely.

– Vertailutieto: Vertaa omaa säilörehun tuotantokustannuslaskelmaa muiden tuloksiin. Mitä teet kalliimmalla tai halvemmalla kuin muut? Voisitko jossain säästää?

 3. LAATU RUOKINNAN TAVOITTEIDEN MUKAISEKSI

– Ruokinnallisen laadun tasapaino: Tähän vaikuttavat korjuuajan valintataktiikka, korjuun kestoaika alusta loppuun sekä nurmiseoksen todellinen seossuhde kasvustoissa suhteessa ravinteisiin. Mahdol­listaako nykyinen korjuuketju ja nurmiseos tavoitteiden mukaisen sulavuuden?

– Säilönnällinen laatu: Maan pinnan tasaisuus ja sopiva niittokorkeus estävät lannan ja maan pääsyn rehun joukkoon. Säilönnän onnistumiseen vaikuttavat: esikuivatusaika, säilöntäaineen laatu ja määrä suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen, hapettomuus. Rehurintamus ei saa päästä pilaantumaan.

– Säilörehusadon analysointi on ruokinnan suunnittelun perusta.